Lakiesitys valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vahva signaali Suomen uudistumistahdosta

Suomen Akatemia kannattaa hallituksen esitystä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslaiksi, jonka tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Esityksen mukaan valtioneuvosto hyväksyisi kerran vaalikaudessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen monivuotisen suunnitelman. Toimintatapa edistäisi TKI-rahoituksen ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuutta.

Esitys T&K-rahoituslaiksi pohjaa hallitusohjelmaan ja parlamentaarisen TKI-työryhmän yksimieliseen ehdotukseen.

Ehdotettu kehyskautta pidempi tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen näkymä lisää T&K-rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Lakiesityksen mukaan valtion talousarviossa lisättäisiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tasaisesti vuosittain siten, että julkisen T&K-rahoituksen määrä vuonna 2030 vastaa 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Samalla yksityisen sektorin T&K-panostuksen odotetaan kasvavan siten, että T&K-kokonaisrahoitus vastaa neljää prosenttia.

Akatemian mukaan lakiehdotus valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030 antaisi toteutuessaan erittäin vahvan signaalin sekä kansallisesti että kansainvälisesti Suomen sitoutumisesta neljän prosentin T&K-tavoitteeseen. Ehdotuksessa on selkeästi kuvattu se, miten valtion ja yksityisen sektorin T&K-panostusten kasvu tukee toisiaan vuoden 2030 T&K-tavoitteen saavuttamiseksi.

Ennakoitava rahoitussuunnitelma kannustaa yhteistyöhön

Pitkän aikavälin rahoitussuunnitelma kannustaa TKI-toimijoita kunnianhimoiseen ja uutta luovaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja lisää yhteistyön mahdollisuuksia, Suomen Akatemia toteaa lausunnossaan.

Monivuotista suunnitelmaa valmisteltaessa on tärkeä tavoitella T&K-rahoituksen mahdollisimman korkeaa vaikuttavuutta kohdistamalla rahoitus sellaisille toimijoille, joilla on parhaat edellytykset uusien tieteellisten, teknologisten ja/tai kaupallisten tuotosten kehittämiseen.

Lain jatkovalmistelussa on siksi tärkeää huomioida tutkimuksen yhteiskunnallisten vaikutusten monimuotoisuus, vaikutusten aikajänteiden vaihtelu ja myös uteliaisuustutkimuksen merkittävä rooli kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisessa, Akatemia toteaa.

Lakiesityksen mukaan mahdollinen tutkimusrahoituksen tasokorotus edellyttää myös riittävää lisärahoitusta Business Finlandin ja Suomen Akatemian toimintamenoihin, jotta TKI-toimijoiden aktivointiin ja lisärahoituksen mahdollisimman vaikuttavaan kohdentamiseen on käytettävissä riittävät resurssit. Akatemia toimii ulkopuolisen kansainvälisen arvioinnin mukaan erittäin kustannustehokkaasti ja kannattaa tätä ehdotusta, jotta suunnitellusta kasvavasta rahoituksesta saataisiin irti mahdollisimman suuri hyöty.