Suomen tiedepalkinto professori Martti Koskenniemelle
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta on saanut Suomen tiedepalkinnon 2021. Hänen tutkimuksissaan yhdistyy harvinaisella tavalla diplomaattitaustasta nouseva kansainvälisen oikeuden käytännön ymmärrys aiheen monipuoliseen teoreettiseen pohdintaan ja kriittiseen tarkasteluun. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana Koskenniemi on vaikuttanut merkittävästi kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun.
Martti Koskenniemi on perustanut Helsingin yliopistossa toimivan Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castren -instituutin vuonna 1997 ja on edelleen sen johtaja. Akatemiaprofessorina Koskenniemi on toiminut vuosina 2005–2009 ja 2013–2017.
”Ajassa, jossa kansainväliset suhteet ja maailmanpolitiikka näyttäytyvät entistä enemmän vahvemman oikeutena, on tärkeää, että asioita ratkaistaan kansainvälisen oikeuden keinoin. Koskenniemen laaja työ on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden opeissa on ohitettu. Koskenniemen tarkastelussa kansainvälinen oikeus osoittautuu kohteeksi, joka helposti jää joko valtapolitiikan tai utopistisen idealismin välineeksi”, sanoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen palkintoa jakaessaan.
Kurvinen jakoi Suomen tiedepalkinnon 1. kesäkuuta järjestetyssä Tiedefoorumissa. Palkinto myönnetään Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle tunnustukseksi merkittävästä tieteellisestä työstä. Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian hallituksen esityksestä.
Palkinto on suuruudeltaan 100 000 euroa. Kahden vuoden välein myönnettävä tiedepalkinto perustettiin vuonna 1997 ja se myönnettiin nyt 13. kerran osana Tiedefoorumia. Tänä vuonna tapahtuma on osa kansallista Tutkitun tiedon teemavuotta.
Koskenniemi alan johtavia tutkijoita maailmassa
Martti Koskenniemi toimi opintojensa jälkeen diplomaattina. Kansainvälinen oikeus ja Harvardin yliopiston tutkijoiden kriittinen teoria siitä innostivat häntä tekemään aiheesta väitöskirjan vuonna 1989. Siinä hän osoitti, kuinka kansainvälisen oikeuden argumentaatio väistämättä avautuu ei-oikeudellisiin suuntiin. Tutkimuksesta tuli nopeasti klassikko ja laajalti luettu eri puolilla maailmaa.
Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professuuriin Koskenniemi pätevöityi tutkimuksellaan kansainvälisistä pakotteista. Teos palkittiin K.G. Idman -palkinnolla. Koskenniemi suuntautui tutkimaan, miten ajatus kansainvälisestä oikeudesta muodostui ja miten lopulta tuo ajatus menetti uskottavuuttaan. Näiden tutkimusten myötä Koskenniemestä tuli yksi alan johtavista tutkijoista maailmassa.
Koskenniemen laaja tuotanto sisältää sekä hänen yksin tekemiään teoksia, toimitettuja teoksia että huomattavan määrän artikkeleita. Kriittinen teoria on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden oppijärjestelmissä on ohitettu. Kansainvälinen oikeus on osoittautunut Koskenniemen tarkastelussa herkäksi kohteeksi, joka helposti jää joko valtapolitiikan tai utopistisen idealismin välineeksi.
Koskenniemi on tutkijana suuntautunut myös uusiin kysymyksiin. Esimerkkeinä voi mainita kiinnostuksen kansainvälisen oikeuden varhaisiin eurooppalaisiin juuriin sekä kansainvälisen oikeuden politiikkaan.
