Suomen Akatemia valitsi kymmenen uutta akatemiaprofessoria

16.12.2020

Suomen Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiaprofessoria kaudelle 1.9.2021–31.8.2026. Akatemiaprofessoriksi voidaan valita oman alansa kansainvälisessä kärjessä oleva tutkija, jonka tieteellisellä toiminnalla arvioidaan olevan merkittävää vaikuttavuutta tiedeyhteisöön ja yhteiskuntaan.

Akatemiaprofessuuria haki aiehaussa 249 tutkijaa, joista varsinaiseen hakuun kutsuttiin 31 hakijaa. Hakijoita oli tämänkertaisessa haussa ennätysmäärä. Edellisessä akatemiaprofessorihaussa vuonna 2017 hakijoita oli aiehakuvaiheessa 193. Uudet akatemiaprofessorit saavat rahoituksen omaan palkkaukseensa enintään viideksi vuodeksi.

Kansainväliset asiantuntijat arvioivat hakemukset sekä aiehaussa että varsinaisessa haussa. Arvioinnissa tarkasteltiin suunnitelmassa kuvatun tutkimuksen tieteellistä laatua, innovatiivisuutta ja uutuusarvoa sekä arvioitiin tutkimuksen vaikuttavuutta tiedeyhteisössä. Varsinaisessa haussa arvioitiin näiden lisäksi tutkimusympäristön ja yhteistyöverkostojen laatua.

”Haku osoitti, että Suomessa on erittäin paljon kansainvälisesti korkeatasoisia tutkijoita, jotka lähestyvät tutkimusongelmia ainutlaatuisella tavalla”, sanoo päätökset tehneen yleisjaoston puheenjohtaja, professori Johanna Myllyharju.

Uusien akatemiaprofessorien aloittaessa kautensa ensi vuoden syyskuussa akatemiaprofessoreja on yhteensä 26. Seitsemän nykyisen akatemiaprofessorin kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Suomen Akatemian seuraava akatemiaprofessorien valinta on suunniteltu ajoittuvan vuoteen 2023.

Uudet akatemiaprofessorit ovat: Yrjö Helariutta (kasvibiologia), Pasi Ihalainen (historiatieteet), Jukka Jernvall (kehitysbiologia ja fysiologia), Ari Laaksonen (meteorologia, ilmakehätieteet, ilmastotutkimus), Karri Muinonen (tähtitiede), Heikki Pihlajamäki (oikeustiede), Otso Ovaskainen (ekologia, evoluutiobiologia, ekofysiologia), Katariina Salmela-Aro (kehitys- ja kasvatuspsykologia), Anu Wartiovaara (biolääketieteet) ja Guoying Zhao (tietojenkäsittelytieteet).

Yrjö Helariutta tutkii kasvien johtosolukon kehitystä ja puuvartisten kasvien kehitystä, erityisesti nilan kehityksen ja toiminnan ominaisuuksia. Helariutta yhdistää puuvartisten kasvien, varsinkin taloudellisesti merkittävän koivun tutkimuksen metsänjalostukseen ja puun materiaalitieteeseen.

Pasi Ihalainen tutkii poliittista edustuksellisuutta ja selvittää parlamentin ja kansan välisiä jännitteitä vallankumousten aikakausilta 2000-luvulle. Tutkimuskohteena ovat historialliset ja tämän päivän tavat rakentaa, haastaa ja luoda uudelleen parlamentaarisen päätöksenteon oikeutusta kansanedustuksesta ja -suvereniteetista käydyn poliittisen keskustelun kautta. Tutkimuksessa analysoidaan digitalisoituja historiallisia parlamenttilähteiden aineistoja useista Euroopan maista ja Suomesta.

Jukka Jernvall tutkii evolutiivisen kehitysbiologian alan tutkimuksessaan hampaiden kehitystä ja muodostumista. Erityisesti tutkimuksen keskiössä ovat hampaiden nystermät eli ne osat hampaista, jotka hienontavat ja leikkaavat ruoan, ja niiden muotoutuminen. Vaikka hampaiden syntymekanismi tunnetaan nykyisin varsin hyvin, näiden nystermien muodon säätelyä ei vielä tunneta. Tutkimuksessa selvitetään uusien tietokonemallinnusten avulla, mitkä tekijät vaikuttavat nystermien muodon säätelyyn ja ovat tärkeimpiä hampaiden toiminnan kannalta.

Ari Laaksosen tutkimuksessa perehdytään ilmastonmuutokseen ja erityisesti ilmakehän jäänukleaation mekanismeihin. Laboratoriomittauksien avulla selvitetään mineraalihiukkasten, orgaanisten aerosolien, nokiaerosolien ja biologisten aerosolien kykyä toimia jääytiminä. Tuloksena on parempia kuvauksia jäänukleaatiosta. Tarkempia kuvauksia voidaan hyödyntää ilmastomalleissa.

Karri Muinosen tähtitieteen alan tutkimuksessa perehdytään sähkömagneettiseen sirontaan. Valo siroaa ja absorboituu käytännössä kaikissa aineen ja sähkömagneettisen säteilyn järjestelmissä. Tämän vuorovaikutuksen mittaaminen, havainnointi ja teoreettinen mallintaminen tarjoaa tietoa järjestelmän fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista aina aallonpituuden murto-osien pituusskaalaan saakka. Tutkimusta voidaan hyödyntää aurinkokunnan pienkappaleiden kuten asteroidien havaitsemisessa.

Heikki Pihlajamäki tutkii vertailevan oikeushistorian keinoin varhaisen uuden ajan keskeisten siirtomaavaltojen (Englanti, Alankomaat, Espanja ja Portugali) merentakaisia oikeudellisia ratkaisuja. Siirtomaiden oikeusjärjestyksiä tutkitaan kahdessa kontekstissa: toisaalta siirtomaavaltojen keskiaikaisen oikeuden ja toisaalta eurooppalaisen oikeuskehityksen näkökulmasta. Tutkimuksessa myös vertaillaan eri siirtomaaoikeuksia keskenään.

Otso Ovaskaisen tutkimuksessa tuotetaan uutta tietoa globaalista biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuudesta. Kohteena ovat lajien nykyinen levinneisyys ja biodiversiteetin dynamiikkaan vaikuttavat tekijät sekä ympäristönmuutoksen vaikutukset biodiversiteetin muutoksien ennustamiseen. Tutkimuksessa tuotetaan aikaisempaa kattavampia aineistoja sienien ja niveljalkaisten esiintymisestä. Nämä lajit muodostavat ison osan biodiversiteetistä, mutta niistä ei ole järjestelmällisesti kerättyjä maailmanlaajuisesti merkityksellisiä aineistoja.

Katariina Salmela-Aro tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. Tutkimuksessa perehdytään nuorten emotionaaliseen, kognitiiviseen, toiminnalliseen, sosiaaliseen ja motivaation kehitykseen. Tavoitteena on selvittää ilmastonmuutoksen nuorten kehitykselle aiheuttamia myönteisiä vaikutuksia kuten voimaantumisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden piirteitä sekä kielteisiä vaikutuksia kuten stressin ja ahdistuksen ulottuvuuksia.

Anu Wartiovaara perehtyy tutkimuksessaan mitokondrioiden metaboliaan hermoston terveyden ja sairauden säätelijänä. Tavoitteena on selvittää uusia biologisia mekanismeja mitokondrioiden eli solujen energialaitoksien signaloinnista ja siitä, miten signalointi muokkaa koko solun metabolista eli aineenvaihduntaan liittyvää ympäristöä ja soluspesifisiä toimintoja keskushermoston eri solupopulaatioissa. Lisäksi tutkitaan, miten toiminnot muuttuvat metabolisissa stressi- ja sairaustiloissa. Tutkimuksella saadaan uutta tietoa hermoston rappeumatautien mekanismeista, ja se voi tarjota mahdollisuuksia uusien täsmähoitojen kehittämiseen.

Guoying Zhao tutkii uusien konenäköön ja koneoppimiseen perustuvien menetelmien avulla, miten tekoäly pystyy tunnistamaan henkilön tunnetiloja. Visuaalisten, henkilön ilmeisiin perustuvien vihjeiden lisäksi tekoäly voi tunnistaa myös piilossa olevia tunnetiloja. Tutkimuksen ansiosta pystytään tuomaan tietoteknisiin ja tekoälyyn pohjautuviin ratkaisuihin parempaa ymmärrystä inhimillisistä tunteista ja niiden merkityksestä ihmisen ja tietokoneen välisessä yhteydessä. Uusi tieto aihealueesta voi johtaa innovaatioihin ja ratkaisuihin esimerkiksi verkko-opetuksessa ja turvallisuusteknologiassa.

Lisätietoja:

  • Rahoituspäätökset
  • Suomen Akatemian hallituksen pj., yleisjaoston pj., professori Johanna Myllyharju,
    p. 029 4485 740
  • Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala, p. 029 533 5002
  • johtava tiedeasiantuntija Ritva Taurio, Suomen Akatemia, p. 029 533 5115
  • johtava tiedeasiantuntija Maiju Gyran, Suomen Akatemia, p. 029 533 5015
  • tiedeasiantuntija Timo Sareneva, Suomen Akatemia, p. 029 533 5106
  • johtava tiedeasiantuntija Helena Vänskä, Suomen Akatemia, p. 029 533 5036

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?

Verkkoasioinnissa (SARA) on käyttökatko perjantaista 29.1.2021 klo 18:30 - maanantaihin 1.2.2021 klo 08:00.