Aivot ja mieli 2020-luvun pääasiaksi
Sosiaalinen vuorovaikutus on perustavanlaatuisessa roolissa sekä aivojen ja mielen kehityksessä että niiden terveyden edistämisessä. Myös unella ja levolla on keskeinen merkitys aivo- ja mielenterveydelle. Aivojen ja mielen terveys ja hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa erottamattomasti, todetaan Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausumassa.
Vuoden 2020 Konsensuskokouksen teema, aivojen ja mielen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, on tärkeä ja ajankohtainen. Konsensusprosessiin osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan kehittämistarpeita löytyy yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta.
”Mielenterveys on koetuksella nuorilla aikuisilla ja aivosairauksien riski kasvaa vanhoilla aikuisilla. Ensimmäiset ovat tulevaisuuden veronmaksajia ja jälkimmäiset hoivan ja hoidon tarpeessa. Aivosairauksien ryhmät, joihin on luettu mukaan psykiatriset häiriöt, ovat ryhmänä kalleimmat sairaudet. Olisi erinomaista, jos tätä kuormaa saadaan kevennettyä”, toteaa Duodecimin asettaman ohjausryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Jyrki Korkeila.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on järjestänyt konsensuskokouksia Suomen Akatemian kanssa vuodesta 1992. Konsensuskokoukset ovat avoimia ja julkisia tilaisuuksia, joissa arvioidaan lääketieteellisiä toimintatapoja kliiniseen kokemukseen ja tutkimusnäyttöön perustuen. Konsensuskokouksen pohjalta laadittavan konsensuslausuman tavoitteena on ohjata terveydenhuollon käytäntöjä ja tutkimusta.
Vuoden 2020 konsensuslausuma aivojen ja mielen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä on tuotettu pääosin viidessä työpajassa, joihin osallistui noin 130 asiantuntijaa sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilta, järjestöistä, ministeriöistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.
Laaja keinovalikoima aivo- ja mielenterveyden edistämiseen
Konsensuskokouksen työpajoissa löydettiin laaja keinovalikoima eri ikäisten aivo- ja mielenterveyden edistämiseen. Esimerkiksi kouluun ja varhaiskasvatukseen kaivataan aihepiirin osaamista ja kykyä tunnistaa varhaisia ongelmia. Työpaikoilla kognitiiviseen ergonomiaan tulee kiinnittää selvästi nykyistä enemmän huomiota. Eläkeikäisten yksinäisyyttä voidaan lievittää ja heidän aivo- ja mielenterveyttään edistää asennemuutoksen kautta – arvostamalla ikääntyneiden hyvinvointia. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa.
Aivojen ja mielen terveyden edistämiseksi tarvitaan lisää tieteellistä tutkimusta, myös väestön positiivisen hyvinvoinnin selvitystä. Aivo- ja mielenterveyden edistämisen kenttää tulee johtaa kokonaisvaltaisesti, asiantuntijat toteavat.
Suomalainen alan tutkimus kansainvälisesti korkeatasoista
”Lasten aivo- ja mielenterveyttä ja hyvää vanhemmuutta voidaan edistää erinomaisen neuvolajärjestelmän puitteissa. Sosiaalipalveluissa tehdään mielenterveyden edistämiseksi paljon jo nyt. Aivoterveyttä edistää aktiivinen sydän- ja verenkiertosairauksien ehkäisy, jota on tehty Suomessa pitkään. Hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa tarvittaisiin myös, tässä kohtaa on selviä haasteita.”
Suomen Akatemia on viime vuosina rahoittanut laajasti aivojen ja mielen toiminnan ja terveyden tutkimusta, ja esimerkiksi suomalainen neurotieteen tutkimus on kansainvälisesti korkealla tasolla. Neurodegeneratiivisten sairauksien kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautien tutkimus, aivokuvantaminen ja masennuksen tutkimus ovat alan kansainvälisen tutkimuksen eturivissä.
Vuosina 2011-2019 Akatemia rahoitti neurotutkimusta lähes 70 miljoonalla eurolla ja mielenterveyteen liittyviä tutkimushankkeita noin 16 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi vuosina 2013–2016 Akatemian Aivot ja mieli -akatemiaohjelmassa tutkittiin muun muassa oppimisen, aivojen ja mielen kypsymisen, ikääntymisen, mielen terveyden ja sairauden, luovuuden, kokemisen, emootioiden ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen teemoja. Ohjelmassa oli mukana 22 hanketta, joita Suomen Akatemia rahoitti yli 13 miljoonalla eurolla.
