Uusi rahoitusmuoto nopeutti yliopistojen strategioiden mukaista tutkimuksen profiloitumista

Yliopistojen tutkimuksen profiloitumista edistävän rahoituksen hakemuksissa esitettyjen suunnitelmien toteutumisen arviointi on valmistunut. Arvioinnin mukaan profiloituminen on toteutunut vahvimmin tieteenalan sisällä vähentämällä pirstaleisuutta samalla alalla. Rahoitus on vahvistanut profiloitumisalueiden määrittelyn avulla isompia tutkimuskokonaisuuksia. Profiloitumisrahoitus on myös edistänyt monitieteistä ja tieteidenvälistä yhteistyötä yliopiston sisällä esimerkiksi temaattisissa kokonaisuuksissa.

Arvioinnissa tarkasteltiin hakemuksissa esitettyjen suunnitelmien toteutumisen lisäksi niiden tuloksellisuutta, yhteistyötä ja johdonmukaisuutta suhteessa yliopiston strategiaan.  Arvioinnin toteuttivat Ramboll Finland Oy ja Owal Group Oy. Arvioinnin tilasi Suomen Akatemia, joka vastaa profiloitumisrahoituksen myöntämisestä.

Suomen Akatemia on myöntänyt profiloitumisrahoitusta vuodesta 2015 alkaen. Vuosina 2015–2018 neljälletoista yliopistolle myönnettiin yhteensä 200 miljoonaa euroa tutkimuksen laatua parantavien edellytysten kehittämiseen.

Yhteistyö yliopistojen välillä laajaa, mutta rahoitusmuoto ei ole ohjannut työnjakoa

Arvioinnissa todetaan, että yhteistyö etenkin kotimaisten yliopistojen välillä on profiloitumisalueilla laajaa, mutta toistaiseksi ei ole osoitettavissa, että uudenlainen rahoitusmuoto olisi ohjannut työnjakoa yliopistojen välillä. On kuitenkin otettava huomioon, että vasta 22 prosenttia rahoituksesta on käytetty, koska rahoituskausi on nelivuotinen ja suuri osa rahoituksesta on myönnetty viime vuosina. Esimerkiksi vaikutuksia tutkimuksen laatuun ei voida vielä arvioida.

Raportin mukaan profiloitumisrahoituksen avulla on voitu rekrytoida nopeasti tutkijoita tenure track -järjestelmään eli vakinaistamispolkuun. Arvioinnin mukaan merkittävimpinä haasteina suunnitelmien toteuttamisessa on ollut kilpailtuun rahoitukseen liittyvä vaikeus ennakoida rahoituksen määrää, sekä se, että rekrytointeja on ollut vaikea toteuttaa heti rahoituskauden alettua. Rahoituksen kiinteät vuosiosuudet on koettu hankaliksi.

Koska profiloitumisrahoitusrahoitus edustaa yliopistojen kokonaisrahoituksesta vain noin kahta prosenttia, on yliopistojen profiloitumista edistetty etupäässä muulla rahoituksella. Suomen Akatemian myöntämällä rahoituksella on kuitenkin ollut kokoaan suurempi vaikutus, sillä se on auttanut yliopistoja terävöittämään tutkimuksellisia kärkiään.

Profiloitumisalueet voivat olla nimenomaisessa yliopistossa jo olemassa olevia korkeatasoisia tutkimusaloja tai lupaavia uusia ja nousevia aloja, jotka kytkeytyvät yliopiston strategiaan. Yliopiston profiloitumisalue on tutkimusalue, jota yliopisto aikoo kehittää strategiansa mukaisesti. Se on tarkoin valittu osa yliopiston tutkimusalojen kokonaisuutta.