Ilmastobarometri 2019: Suomalaiset haluavat ilmastokriisin ratkaisut politiikan ytimeen

18.3.2019

Suomalaiset haluavat, että ilmastokriisin ratkaisu on seuraavan hallituskauden ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemoja. Yhä useampi suomalainen on lisäksi jo muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2019 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Lisäksi selvitettiin, miten näkemykset ovat muuttuneet vuodesta 2015.

Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevää politiikkaa toivotaan tulevalta hallitukselta selvästi enemmän kuin edellisten eduskuntavaalien alla (52 % -> 70 %). 75 prosenttia haluaa, että EU näyttää muulle maailmalle esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä riippumatta tämän mahdollisista vaikutuksista EU:n kilpailukykyyn, ja yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla edelläkävijä uusien päästöjä vähentävien ratkaisujen käyttöönotossa. Suomalaisista 44 prosenttia kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ilmastonmuutosta pidetään uhkana Suomen taloudelle ja turvallisuudelle

Neljän vuoden takaista useampi suomalainen (67 % -> 76 %) näkee ilmastonmuutoksen muualle kohdistuvien vaikutusten aiheuttavan Suomelle turvallisuusuhkia. Ilmastonmuutoksen nähdään yleisesti aiheuttavan Suomelle myös taloudellisen uhan. Valtaosa kuitenkin katsoo, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää uutta osaamista, esimerkiksi uusia teknisiä ratkaisuja, mikä taas voi luoda työpaikkoja ja parantaa Suomen kilpailukykyä.

Kansan vahva tuki kehitysavulle ja ilmastonmuutoksen seurauksille herkimpien maiden tukemiselle näkyi myös ilmastobarometrissä. Yli 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus tukea köyhimpiä ilmastokriisin ratkaisemisessa ja että Suomen tulisi suunnata kehitysapua enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.

Ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta nähdään aiempaa vahvempana

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan ilmasto on lämmennyt jo noin asteen esiteolliseen aikaan nähden. Tiedeyhteisöllä on laaja yksimielisyys siitä, että lämpeneminen on pääosin ihmisen aiheuttamaa. Ilmastobarometri kuitenkin kertoo, että suomalaisista vain 58 prosenttia arvioi tutkijoiden olevan yksimielisiä lämpenemisen syistä. Prosenttiosuus on silti selvästi korkeampi kuin vuonna 2015, jolloin vain runsas kolmannes vastaajista katsoi, että tiedeyhteisö on yksimielinen ilmaston lämpenemisen syistä.

Tasaisen vahvana on pysynyt yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa ja että muutoksella on selvästi enemmän haitallisia kuin myönteisiä vaikutuksia.

Yhä useampi suomalainen on muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista näkyy nyt enemmän myös kysyttäessä arjen valinnoista. Kun 2015 vain 29 % vastaajista kertoi muuttaneensa omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vuoksi, nyt 41 % arvioi toimineensa näin. 

Selvästi yli puolet suomalaisista kertoo esimerkiksi jo vähentäneensä sähkönkulutustaan ja lähes puolet vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Noin kolmannes oli selvittänyt oman hiilijalanjälkensä laskurilla ja neljännes aikoo kompensoida toiminnastaan aiheutuvia päästöjä lähivuosina. Reilusti yli puolet vastaajista toivoo lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja neuvoja ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.

Tutkimuksen toteutus

Kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä toteutti Kantar TNS valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän tilauksesta. Tutkimukseen osallistui 1013 iältään 15–74-vuotiasta eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kantar TNS keräsi tutkimuksen aineiston Gallup Forum -vastaajapaneelissaan 1.–7.2.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ilmastoviestinnän ohjausryhmään kuuluvat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Kuntaliitto, Demos Helsinki, Sitra ja Business Finland. 

Ilmastobarometrin raportti ja tulokset

Seuraa Twitterissä #ilmastobaro

Lisätietoja

  • Viestintäasiantuntija Riikka Lamminmäki ympäristöministeriö, p. 050 576 2604, etunimi.sukunimi(at)ym.fi

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?