Biotieteilijöiden tulisi tunnistaa tutkimuksensa vaikuttavuus paremmin

Biotieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvitys on valmistunut. Selvityksen mukaan biotieteilijöillä on haasteita tutkimuksensa vaikuttavuuden esiintuomisessa. Biotieteiden tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkasteltiin vertailemalla sitä kahden muun tieteenalan vaikuttavuuteen.

Raportti perustuu biotieteiden tutkijoille keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn sekä Tieteen tila 2016 -selvitykseen. Aineisto pohjautuu yhteensä 337 tutkijan vastaukseen, joista 103 on biotieteiden tutkijoilta ja loput kahdelta vertailtavalta tutkimusalalta. Vertailtavina tutkimusaloina olivat ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologi sekä lääketieteen tekniikka ja terveysteknologia.

Biotieteilijät tunnistivat tutkimuksensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta hieman muita vertailtujen alojen tutkijoita harvemmin. Ekologit ja lääketieteen tutkijat tunnistivat biotietelijöitä useammin oman tutkimuksensa vaikutukset. Kokonaisuudessaan vertailtujen tutkimusalojen vaikuttavuus on kuitenkin lähes samaa tasoa.

Tutkimuksen vaikuttavuuden ja relevanssin osoittaminen on usein haasteellista. Biotieteiden tutkimus on monesti etäällä konkreettisista arjen kokemuksista ja lisäksi aikajänteet, jolla tutkimuksesta syntyy yhteiskunnallisia vaikutuksia, ovat usein pitkiä. Näistä tekijöistä johtuen, vaikuttavuuden tunnistaminen on usein hankalaa.

”Selvityksen perusteella ilmeni, että biotieteilijöille on erityisen tärkeää pohtia tutkimuksensa ja oman alansa relevanssia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia”, huomauttaa Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu avaten raportin tuloksia. ”Biotieteilijöiden olisi hyvä pohtia paitsi oman tutkimuksensa vaikuttavuutta, myös sen kytkentöjä esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin peilaten. Juuri tutkijat pystyvät parhaiten edistämään yhteistä ymmärrystämme siitä, mitä annettavaa tutkimuksella on suurten globaalien haasteiden ratkaisemisessa”, Kolu korostaa.