Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää uutta teemaa vuoden 2019 strategisen tutkimuksen ohjelmille. Uudet teemat nostavat systeemisen lähestymistavan ja poikkitieteellisyyden keskeisiksi strategisen tutkimuksen menestyksen tekijöiksi. Yhdessä aiempien vuosien teemojen kanssa ne luovat kattavan pohjan tämän päivän ja tulevaisuuden päätöksenteon tietotarpeille. Neuvosto luovutti ehdotukset kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle 6.6.2018. 

Neuvoston ehdotukset uusiksi tutkimusteemoiksi:

• Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää
• Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä
• Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet
• Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa

STN ehdottaa, että teema-alueita läpileikkaavaksi painopisteeksi nostettaisiin tutkimuksen eettisen ulottuvuuden vahvistaminen.

Valtioneuvosto käsittelee strategisen tutkimuksen neuvoston ehdotukset ja tekee päätöksen teemoista. Tämän jälkeen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee teemoista avattavat tutkimusohjelmat ja avaa rahoitushaut loppuvuoden aikana.

Strategisen tutkimuksen teemavalmistelu on tehty avoimesti ja osallistavasti yhdessä tutkimusyhteisön ja tiedonkäyttäjien kanssa. Valmistelussa on ollut keskeistä tunnistaa sellaisia teemoja, joiden tiimoilta tehtävä tutkimus tarjoaa tukea yhteiskunnan uudistumiselle ja kehittymiselle. Teemojen tulee olla horisontaalisia ja ulottua usealle hallinnonalalle. Niiden tulee olla keskenään riittävän erilaisia sekä Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Muodostetut teema-alueet edellyttävät vahvasti monitieteistä tutkimusta, jotta saadaan uutta tietoa ja voidaan tuottaa uudenlaisia ratkaisuja.  

”Teemaehdotukset vuodelle 2019 täydentävät hyvin käynnissä olevia STN-ohjelmia. Yhteistä niille on luoda tietopohja, joka mahdollistaa yhteiskunnan hyvän ja kestävän kehityksen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tällä hetkellä käytämme paljon materiaaleja, jotka aiheuttavat mittavia ongelmia ja nykyinen ruokajärjestelmä ei ole kestävä. Tarvitsemme suunnanmuutoksen, jossa ruokajärjestelmästä tulee osa ilmastonmuutoksen ratkaisua ja uudet materiaalit tuottavat entistä parempaa hyvinvointia ilman merkittäviä ympäristöhaittoja. Teemaehdotuksissa ehdotetaan tutkimusperustan vahvistamista tällaisille suunnanmuutoksille”, korostaa STN:n puheenjohtaja Per Mickwitz. 

Mickwitzin mukaan teknologian nopeat muutokset ovat ihmisten ja organisaatioiden toimintatapojen kannalta haasteellisia. Tarvitaan lisää ymmärrystä teknologian ja kulttuurin vuorovaikutuksesta. ”Nopeat muutokset ovat myös nostaneet esille epäilyn siitä, miten paljon julkinen valta pystyy ohjaamaan kehitystä tai edes vaikuttamaan siihen, tai millä keinolla politiikkaa voitaisiin tulevaisuudessa tehdä ja missä tulisi olla raja julkisten ja muiden organisaatioiden välillä. Näistä asioista tarvitaan tutkimusta, joka paneutuu konkreettisiin kysymyksiin kuten terveys, hyvinvointi, ympäristö tai turvallisuus. Toivotun kehityksen edistämiseen ja sudenkuoppien välttämiseen liittyy paljon arvokysymyksiä. Siksi STN ehdottaa, että läpileikkaavaksi teemaksi nostettaisiin tutkimuksen eettisen ulottuvuuden vahvistaminen”, kertoo Mickwitz.