Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta myönnetyn EU:n elpymisvälinerahoituksen (RRF) tavoitteena on vahvistaa suomalaista osaamista ja osaamiskeskittymiä. Kestävä kasvu vaatii pitkäjänteisyyttä ja uskallusta panostaa perustutkimukseen. Vihreän ja digitaalisen siirtymän uhkana on osaajapula, todettiin 17.10.2023 järjestetyssä Vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi Suomi -tilaisuudessa.

Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) on osa laajempaa NextGenerationEU-elpymissuunnitelmaa, Euroopan historian suurinta elvytyspakettia. RRF:n tavoitteena on sekä lieventää koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia että tehdä EU:n talouksista kestävämpiä, vihreämpiä, digitaalisempia ja selviytymiskykyisempiä. Tukiväline on samalla keskeinen keino EU:n ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi RRF:n tarkoituksena on ohjata Eurooppaa digitaalisen muutoksen tielle, luomaan työpaikkoja ja vauhdittamaan kasvua.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Suomi saa elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa enintään 1,8 miljardia euroa avustuksia EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä. Kokonaisuudessaan Suomen saama avustus NextGenerationEU-elpymisvälineestä nousee enintään 2,6 miljardia euroon. Suunnitelman ensimmäiset tavoitteet on jo saavutettu.

Suomessa kestävän kasvun edellytyksenä on ohjelman mukaisesti pitkäjänteinen panostus perustutkimukseen, yrityksiin ja otollisen toimintaympäristön luomiseen. Lisäksi edellytyksinä ovat osaamisen houkuttelevuuden ja pitovoiman parantaminen. Myös osaajapulan uhkaa on torjuttava, jotta vihreä ja digitaalinen siirtymä voivat toteutua. Suomen houkuttelevuuden parantamisessa tutkimusinfrastruktuurit ja datan jakaminen nousevat avainrooliin.

Odotuksena välittömiä ja pitkällä aikavälillä toteutuvia vaikutuksia

Vaikka RRF:n ohjauskeinoja on pidetty suhteellisen joustavina, antavat taloudelliset analyysit viitteitä siitä, että kansallisten suunnitelmien onnistuessa välineellä on merkittäviä ja pysyviä positiivisia vaikutuksia EU:n bruttokansantuotteeseen. RRF:n seurannaisvaikutukset voivat tukea talouskasvua ja vähentää julkisen talouden velkaa pitkällä aikavälillä, kun rakenteelliset uudistukset tehostavat resurssien allokointia, kehittävät liiketoimintaympäristöä ja lisäävät työvoiman osallistumisastetta. Tulevaisuudessa välineen arvioidaan luovan 1,5 miljoonaa uutta työpaikkaa Euroopan unionin laajuisesti.

Suomessa juuri vieraillut Euroopan komission Recovery & Resilience Task Forcen johtaja Marie Donnay korosti 17.10. Musiikkitalolla pidetyn RRF-sidosryhmätilaisuuden avauspuheenvuorossaan, että elpymis- ja palautumisvälineen odotetaan vaikuttavan myönteisesti kaikkiin EU-maihin. Donnayn mukaan RRF:n välittömien ja lyhyen aikavälin vaikutusten arvioidaan nousevan jopa 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikutukset vaihtelevat jäsenmaasta toiseen, ja RRF-rahoitukselta odotetaan myös positiivisia rajat ylittäviä vaikutuksia.

Valtiovarainministeriön 10. marraskuuta 2023 antaman tiedotteen mukaan Suomi on jo saavuttanut ensimmäiset 20 välitavoitetta elpymis- ja palautumissuunnitelmastaan. Ensimmäinen maksupyyntö Euroopan komissiolle on matkalla arvioitavaksi, ja sen suuruus on vaikuttava 273 miljoonaa euroa. Ehtona on, että Suomi täyttää komission hyväksymät välitavoitteet. Tähän mennessä ennakkomaksuna on jo saatu 271 miljoonaa euroa.

Uniikin elpymis- ja palautumisvälineen taustalla useiden vuosien työ

RRF:n ainutlaatuinen suunnittelu tekee välineestä poikkeuksellisen suhteessa aiempiin ja muihin rahoitusvälineisiin. RRF yhdistää uudistukset ja investoinnit hyödyntäen niiden välisiä synergioita. Välineen suunnittelussa on korostettu uudistusten ja investointien samanaikaisuutta, mikä on keskeistä näiden potentiaalisten vaikutusten maksimoimiseksi. Kansalliset suunnitelmat on toteutettava tiukassa aikataulussa, sillä uudistukset ja investoinnit on saatettava päätökseen elokuuhun 2026 mennessä.

Toinen merkittävä ja omaleimainen piirre elpymis- ja palautumistukivälineessä on sen suoritusperustaisuus. Rahoituksen maksaminen edellyttää, että kansallisissa suunnitelmissa asetetut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu. Suoritusperustaisuus toimii kannustimena laajoille taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöllisille uudistuksille, ja komissio seuraa tavoitteiden saavuttamista ennen rahoituksen maksamista. Näin varmistetaan kansallisten suunnitelmien toimeenpano.

Vihreää ja digitaalista tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä

Suomen kestävän kasvun avaimia ovat yhteiset konkreettiset toimet, TKI-lisärahoitus ja tutkimuksen sekä yritysten välinen tiivis yhteistyö. Vahvuutenamme on yhteiskunnan matala hierarkia, joka suosii uusien ideoiden syntymistä ja leviämistä. Selkeä roolitus on avainasemassa, ja yliopistojen, alueellisten toimijoiden, järjestöjen, yritysten ja ministeriöiden yhteistyössä jokaisella on oma tehtävänsä.

Samalla kiihdyttämisen haaste on kiistaton, ja julkisen rahoituksen roolina tässä on luoda tilannekuva, edistää ja nopeuttaa tutkimus- ja yritysyhteistyötä sekä vauhdittaa kaupallistamista. Suomen Akatemian ja Business Finlandin RRF-rahoituksen tavoitteena on vahvistaa suomalaista osaamista ja kasvattaa osaamiskeskittymiä. Tutkimus- ja infrastruktuurihankkeet mahdollistavat uusia tieteen rajat ylittäviä lähestymistapoja ja vahvistavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yrityksillä on keskeinen rooli, ja usein ne ottavatkin ensimmäiset askeleet havaitessaan liiketoimintapotentiaalia.

Perustutkimuksen ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämiseksi tarvitaan kuitenkin enemmän kuin pelkkiä startupeja. Alueelliset toimijat ovat ensiarvoisen tärkeitä ensimmäisinä kontakteina, ja rajapintojen vahvistaminen luo paremmat mahdollisuudet yhteistyölle. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa kaikki toimijat ovat mukana, on avainasemassa. Samalla on pyrittävä ymmärtämään uusien ja olemassa olevien tutkimus- ja innovaatioekosysteemien luonnetta ja dynamiikkaa.

Suomen Akatemia on omalta osaltaan mukana kestävän kasvun ohjelman toimeenpanossa. Akatemia edistää vihreää ja digitaalista siirtymää rahoittamalla tutkimusta, kehittämällä osaamista ja luomalla innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuureja paikallisella ja kansallisella tasolla. Akatemia on saavuttanut sille vuoteen 2023 asetetut tavoitteet avaamalla neljä merkittävää rahoitushakua vihreän ja digitaalisen siirtymän avainaloille ja tutkimusinfrastruktuureille.

Kokonaisuudessaan Akatemian kautta on investoitu RRF-tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin 89 miljoonaa euroa. Nämä hankkeet eivät ainoastaan edistä hiilineutraalisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, vaan myös kohdistavat tutkimusta digitaalisiin teknologioihin.

_{Kuvio 1. Suomen Akatemian myöntämän RRF-rahoituksen jakautuminen hakukohteittain.}

_{Kuvio 2. Suomen Akatemian myöntämän RRF-rahoituksen jakautuminen alueellisti maakunnittain.}

Lisätietoa Suomen Akatemian RRF-rahoituksesta ja sen tunnusluvuista:

• EU:n elpymisvälinerahoitus (RRF) - Suomen Akatemia
• RRF-ohjelman esite
• RRF-ohjelman esittelyvideo