Tieteellisen tutkimuksen rooli hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisessa on monipuolinen ja korvaamattoman tärkeä. Tiedettä tarvitaan muun muassa maailmankuvan ja sivistyksen perustana, kestävän hyvinvoinnin ja vaurauden rakentajana, päätöksenteon tukena, käytäntöjen kehittäjänä ja opetuksen pohjana. Ilman laadukasta ja vaikuttavaa tieteellistä tutkimusta ei synny uutta osaamista. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan yhteinen perusta on osaavissa ihmisissä.

Hiljattain raporttinsa luovuttanut parlamentaarinen TKI-työryhmä totesi, että Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Työryhmä määritteli myös keskeisiä periaatteita, joiden varaan yhteinen tavoite tutkimuksen rahoituksen kasvattamisesta voidaan rakentaa.

Kuten työryhmä linjaa, kilpailullisuus on tutkimuksen rahoituksen tärkeä periaate ja laatutekijä. Kilpailullisesta rahoituksesta merkittävä osuus kanavoidaan Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta, mikä varmistaa toiminnan laadun ja mahdollistaa rahoituksen eri instrumenttien yhteensovittamisen.

TKI-työryhmä toteaa myös, että kansainvälisyys on TKI-järjestelmässä läpileikkaava piirre. Suomen Akatemia tukeekin vahvasti kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja siten houkuttelee kansainvälisiä osaajia Suomeen. Osaavat tutkijat kaikkialta maailmasta hakeutuvat korkealaatuisiin tutkimusympäristöihin.

Suomen Akatemian keskeinen tehtävä on edistää kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta Suomessa. Tämä tehtävä pohjustaa myös suomalaisen yhteiskunnan kykyä ratkaista aikamme suuria haasteita. Kuten viimeksi koronaviruspandemian yhteydessä olemme voineet nähdä, kyky ratkaista yllättäviäkin haasteita perustuu laadukkaalle ja pitkäjänteiselle aikaisemmalle tutkimustyölle.

Laadukas tutkimus vaikuttaa yhtä aikaa monia eri reittejä yhteiskunnassa. Pitkäjänteisin vaikutus syntyy ihmisten kautta, kun osaavat ihmiset hyödyntävät oppimaansa yhä uusissa ja uudenlaisissa tilanteissa. Toinen keskeinen vaikuttavuuden reitti on tutkijoiden kotimaassa ja kansainvälisesti tekemä yhteistyö sekä toisten tutkijoiden että tutkimusta hyödyntävien toimijoiden kanssa. Myös tämä reitti edellyttää pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja rahoituksellista tukea. Kolmas vaikuttavuuden reitti on se, jota pitkin tutkimustulokset, -aineistot ja -menetelmät välittyvät tiedeyhteisön ulkopuolelle niin perusopetuksen, yritysten tuotekehityksen kuin monien muidenkin käyttöön.

Akatemian ydintehtävä on valita suuresta joukosta kilpailevia tutkimussuunnitelmia kansainvälisen vertaisarvioinnin perusteella parhaiksi arvioidut. Tämän tehtävän toteuttamiseksi Akatemia ottaa vuosittain vastaan useita tuhansia rahoitushakemuksia ja kutsuu lähes tuhat ulkomaista asiantuntijaa tekemään vertaisarviointityötä. Kilpailu on viime vuodet ollut erittäin ankaraa. Keskimäärin vain noin 15 prosenttia hakemuksista voidaan rahoittaa.

Suomen Akatemian 1.3.2022 julkistetussa kansainvälisessä arvioinnissa todetaan, että Akatemia on suoriutunut erinomaisesti ydintehtävässään. Arviointi toteaa myös, että Suomen Akatemian kaltainen perustutkimuksen julkinen rahoittaja on kaikissa johtavissa tiedemaissa yksi järjestelmän kulmakivistä. Akatemian ja sen ulkomaisten sisarorganisaatioiden tunnuspiirteenä on tiedeyhteisön rooli toisaalta vertaisarvioinnissa ja toisaalta päätöksentekoelimissä. Akatemia on paitsi valtiollinen rahoittaja myös yksi niistä ympäristöistä, joissa tiedeyhteisö itse käy keskustelua tutkimuksen kehityssuunnista.

Arvioinnin keskeisiin suosituksiin kuuluvat Akatemian tutkimusrahoituksen ja toimintamenomäärärahan kasvattaminen. Arvioinnissa korostetaan myös tarvetta kehittää tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja ohjausta tasapainoisena kokonaisuutena.

Parlamentaarisen työryhmän tavoitteiden ja Suomen Akatemian kansainvälisen arvioinnin suositusten toteuttamisen kannalta tulevien vuosien rahoitustilanne on huolestuttava.

Viime vuonna tehty julkisen talouden suunnitelma eli niin sanottu kehyspäätös on edelleen voimassa. Sen mukaan Suomen Akatemian myöntövaltuutta leikataan jopa kolmanneksella, 120–150 miljoonalla eurolla. Leikkausten seurauksena menetetään todennäköisesti yli tuhat tutkijatehtävää ja vaarannetaan Suomen houkuttelevuus kansainvälisen tieteen kentällä. Leikkaukset heikentävät osaamistasoa, kilpailukykyä ja kestävän kasvun edellytyksiä. Tutkimuksesta leikkaaminen leikkaa väistämättä myös koulutuksesta.

Tänä keväänä tarvitaankin uusia päätöksiä, joilla tutkimusrahoituksen leikkaukset perutaan ja Suomen tiede ohjataan parlamentaarisen työryhmän viitoittamalle kasvu-uralle. Ilahduttavaa on, että rahapelitoiminnan tuottoihin liittyviä haasteita on saatu ratkaistua, ja siltä osin esteet on raivattu leikkauspäätösten perumisen tieltä. Nyt tavoitteeksi on otettava rahoituksen kasvattaminen tasolle, joka vastaa neljää prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030.