Laadukas tiede ja tieteen edistyminen perustuvat tieteenharjoittajien keskinäiseen ja yhteiskunnan tiedettä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Vaalimalla tutkimuksen eettisyyttä tutkija- ja tiedeyhteisö auttaa turvaamaan tutkitun tiedon uskottavuutta. Globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välisen tutkimusyhteistyön sekä akateemisten kumppanuuksien tueksi on valmisteilla uusia eettisiä ohjeistuksia.

Tiedeyhteisö on sitoutunut vahvistamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta globaalin pohjoisen ja etelän välistä tiede-, teknologia ja innovaatioyhteistyötä. Lisäksi useat kansalliset aloitteet tähtäävät korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön lisäämiseen etelän kumppanien kanssa. Kuitenkin pohjoisen ja etelän väliset voimasuhteet luovat haasteita tasapuolisen kumppanuuden saavuttamiselle.

Parhaimmillaan yhteistyö etelän ja pohjoisen tutkijoiden välillä hyödyttää molempia osapuolia ja auttaa löytämään ratkaisuja koko ihmiskuntaa koskettaviin haasteisiin. Pahimmillaan yhteistyö johtaa epäeettisten tutkimuskäytäntöjen viemiseen maihin, joissa sääntely on heikompaa tai puutteellista. Lisäksi yhteistyö voi ongelmallisimmillaan johtaa tieteelliseen kolonialismiin, jossa pohjoisen tutkijat saapuvat louhimaan tietoja etelästä valmiiden tutkimuskysymystensä kanssa ottamatta huomioon paikallisia tiedontarpeita tai osaamista. Samalla globaalin etelän tutkijat voivat joutua huomaamaan, että vaikka he ovat olleet keskeisiä toimijoita työn alkuvaiheissa − erityisesti esimerkiksi tiedonkeruussa ja kenttätöissä − heidät unohdetaan tietojen analysointi- ja julkaisuvaiheessa tai he eivät saa asianmukaista tunnustusta työpanoksestaan.

Syitä tutkimuskumppanuuksien eriarvoisuuden taustalla on useita, mutta yksi ilmeinen syy on taloudellisten ja henkilöstöresurssien epäsuhta. Eriarvoisuuden taustalla vaikuttaa se, miten taloudellisia ja henkilöstöresursseja hallinnoidaan ja miten resurssit jakautuvat kumppaneiden kesken. Alemman keskitulotason maat investoivat paljon vähemmän tutkimukseen ja kehitykseen, ja heillä on myös paljon vähemmän tutkijoita verrattuna korkean tulotason maihin. Tämä dynamiikka vaikuttaa puolestaan muun muassa siihen, missä määrin etelän kumppanit voivat vaikuttaa tutkimuksen painopisteisiin, kumppanuuden ehtoihin ja siihen, miten tutkimusaineistoa ja -tuloksia käytetään paikallisen kehityksen edistämiseksi.

Uusia eettisiä ohjeistuksia valmisteilla globaalin tutkimusyhteistyön tueksi

Globaalin etelän kanssa tehtävään tutkimusyhteistyöhön liittyy useita eettisiä erityiskysymyksiä muun muassa aineiston ja tulosten omistajuudesta, vastuullisesta kenttätyöstä ja sensitiivisten aiheiden käsittelystä. Oleellinen kysymys on esimerkiksi se, kuinka kumppanimaiden oma eettinen ohjeistus tulee huomioida tutkimuksessa? Miten taataan kaikille tasapuolinen pääsy hankkeessa tuotettuun tietoon ja kuinka estetään tutkimustulosten väärinkäyttö haitallisiin tarkoituksiin silloin, kun tutkitaan arkaluontoisia aiheita tai kaksikäyttötuotteita? Entä miten käsitellä ihmisoikeuksiin ja akateemiseen vapauteen liittyviä huolenaiheita?

Suomalainen tutkijayhteisö, Suomen Akatemia mukaan luettuna, on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeisiin hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Globaalin etelän kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä erityiskysymyksiä ei tässä ohjeistuksessa ole kuitenkaan suoranaisesti käsitelty. Viime maaliskuussa järjestetyn Etiikan päivän teemana oli tutkimusetiikan kansainväliset ulottuvuudet ja globaali vastuu. Tilaisuudessa julkistettiin suomalaisten yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto UniPID:n ja TENK:n yhteistyöhanke eettisen ohjeistuksen luomiseksi Globaalin etelän tutkimukselle ja akateemisille kumppanuuksille. Ohje on tarkoitettu täydentämään TENK:n nykyisiä tutkimuseettisiä ohjeita, ja sen tavoitteena on tarjota tutkijoiden käyttöön käytännönläheisiä työkaluja vastuullisten ja vastavuoroisten kumppanuuksien luomiseen. Ohjeistuksen teon tueksi on suunnitteilla myös sidosryhmätapaamisia sekä kysely. Kyselyn avulla kerätään tietoa hyvistä käytännöistä, jotka tähtäävät globaaliyhteistyön eettisten ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja ongelmiin puuttumiseen.

Tutkimusrahoittajien on tärkeä tukea hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä ja globaalin tutkimusyhteistyön oikeudenmukaisuutta

Vastuullisella tutkimuksella on useita kansainvälisiä ohjeistuksia, kuten ALLEAn (All European Academies) The European Code of Conduct for Research Integrity -ohjeisto sekä vuonna 2018 julkaistu TRUST Global Code of Conduct. Jälkimmäisen ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa, että tutkijat tekevät tutkimusta samojen eettisten periaatteiden mukaan niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Suomen Akatemia edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta The European Code of Conduct for Research Integrity -ohjeiston noudattamista kansainvälisessä yhteistyössä.

Touko-kesäkuun vaihteessa järjestettiin ensimmäistä kertaa kansainvälinen tutkimusetiikan konferenssi – World Conference on Research Integrity (WCRI) Afrikassa, Kapkaupungissa. Konferenssissa esiteltiin suunnitteilla oleva Cape Town Statement -hanke, jonka tavoitteena on laajentaa eettisten ohjeistusten näkökulmaa ja kannustaa myös tutkimusta tukevia tahoja, kuten tutkimuksen rahoittajia ja julkaisufoorumeja ottamaan vastuuta tutkimuseettisistä kysymyksistä. Julkilausuman pitäisi valmistua ensi vuoden aikana.

Eettisten ohjeistusten pääkohteena ovat ensisijaisesti yksittäiset tutkijat ja tutkimuslaitokset. Silti tutkimusyhteistyöhön liittyvää eriarvoisuutta ohjaavat enemmän järjestelmät kuin yksilöt. Rahoittajilla ja muilla tutkimusta tukevilla organisaatioilla on mahdollisuus ja velvollisuus varmistaa, että yhdenvertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset otetaan huomioon kattavasti. Rahoittajat voivat myös velvoittaa rahoittamansa tutkijat noudattamaan käytäntöjä. Siksi on tärkeää, että Suomen Akatemia ja muut tutkimusrahoittajat tukevat hyviä käytäntöjä, kuten valmisteilla olevan Globaalin etelän tutkimuksen ja yhteistyön eettisen ohjeistuksen käyttöönottoa. Toivottavasti myös globaaliyhteistyötä tekevä tutkijayhteisö osallistuu aktiivisesti ohjeistuksen työstämiseen kyselyn ja sidosryhmätapaamisten kautta!