Satu Huuha-Cissokho: Transatlanttinen yhteistyö tuo lisäarvoa kumppanuuksiin

Trans-Atlantic Platform -verkoston tutkimusohjelman Digging into Data Challenge -konferenssissa tutkijat pohtivat kansainvälisen yhteistyön lisäarvoa. Suomalaisille tutkijoille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa monitieteisissä yhteiskuntatieteilijöitä, humanisteja ja tietotekniikan alan asiantuntijoita yhteen tuovissa tutkimushankkeissa.

Suomen Akatemia osallistuu yhtenä eurooppalaisena tutkimusrahoittajana Trans-Atlantic Platform for the Social Sciences and Humanities - verkostoon. Suomi on verkostossa mukana ainoana pohjoismaana. Yhteistyö perustuu kahdessa muussa eurooppalaisten tutkimusrahoittajien verkostossa – humanististen alojen HERA-verkostossa ja yhteiskuntatieteiden NORFACE-verkostossa – jo aiemmin tehtyyn yhteistyöhön. Suomen Akatemiaa pyydettiin mukaan vuonna 2013 alkaneeseen yhteistyöhön pitkälti siksi, että olemme aktiivisesti toimineet mainituissa tutkimusrahoittajien verkostoissa.

Trans-Atlantic Platform eli T-AP tuo tutkimusrahoittajien yhteistyöhön lisäksi transatlanttisen ulottuvuuden, sillä siinä on eurooppalaisten tutkimusrahoittajien lisäksi mukana USA ja Kanada sekä useita Latinalaisen Amerikan maiden tutkimusrahoittajia – aktiivisimpana Brasilian São Paulon osavaltion FAPESP.

Tutkimusryhmiä vähintään kolmesta eri maasta

T-AP järjesti vuonna 2016 rahoitushaun tutkijoille teemalla Digging into Data Challenge, josta rahoitettiin 14 kansainvälistä tutkimushanketta. Jokaisessa rahoitetussa hankkeessa on mukana tutkimusryhmät vähintään kolmesta eri maasta, ja maat sijaitsevat molemmin puolin Atlanttia. Suomalainen tutkimusryhmä on mukana neljässä rahoitetussa hankkeessa. Rahoituksen hankkeille on myöntänyt Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta.

Digging into Data Challenge -tutkimusohjelma lähenee loppuaan, ja hankkeissa työskentelevät tutkijat kokoontuivat tammikuun viimeisellä viikolla loppukonferenssiin Washington D.C:hen National Science Foundationin tiloihin. NSF on yksi USA:n päärahoittajista perustutkimuksen alalla. NSF vastaa neljänneksestä valtion rahoittamasta perustutkimuksesta USA:n yliopistoissa. Sen vuosittainen budjetti on yli 8 miljardia dollaria.

Yhteiskuntatieteellisillä aloilla NSF on USA:n suurin liittovaltiotason julkinen tutkimusrahoittaja. NSF:n toimisto sijaitsee hieman Washington D.C:n ulkopuolella Alexandriassa. Turvajärjestelyt NSF:n tiloihin pääsemiseksi ovat vähintään yhtä tarkat tai jopa tarkemmat kuin lentokentillä. Erikseen läpivalaistaan kännykät, tietokone ja kengät.

Digitaaliset tutkimusaineistot ja -välineet keskiössä

Digging into Data Challenge -ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan mm. digitaalisten sanomalehtiarkistojen pohjalta vuorovaikutusta valtamerten yli ennen ensimmäistä maailmansotaa, terrorismin uutisoinnin vaikutusta terroristien tavoitteiden saavuttamiseen sekä kansainvälisten osakemarkkinoiden riskejä. Kaikissa hankkeissa käytetään joko digitaalisia tutkimusaineistoja tai digitaalisia tutkimuksentekovälineitä. Suomalaiset tekevät kaikissa hankkeissaan yhteistyötä amerikkalaisten tutkijoiden kanssa.

Yhtäaikainen rahoitus takaa tutkimusryhmille mahdollisuuden työskennellä tiiviisti yhdessä yhteisessä tutkimushankkeessa. Kansainvälinen verkostoituminen ja nuorten jo väitelleiden tutkijoiden kansainväliset vierailut hankkeiden sisällä ovat tärkeä osa yhteistyötä. Kuten eräs suomalainen tutkija vahvisti, on hienoa tehdä tutkimustyötä tiiviisti yhdessä kansainvälisen konsortion kanssa eikä kansainvälistä yhteistyötä vain oman tutkimushankkeen sivussa.

Tutkimus kaikissa Digging into Data Challenge -hankkeissa on paitsi kansainvälistä myös monitieteistä. Yhteistyötä tehdään yli eri humanististen ja yhteiskuntatieteiden alojen, mutta myös luonnontieteiden, erityisesti tietotekniikan alojen kanssa.

Yhteistyön vahvistamista huippujen kanssa

Trans-Atlantic Platform -verkoston rahoittajayhteistyössä USA:sta on mukana NSF:n lisäksi National Endowment for the Humanities (NEH). NEH rahoittaa humanistisia tutkimusaloja noin 150 miljoonalla dollarilla vuosittain. Vaikka Suomen Akatemia tekee yhteistyötä eri eurooppalaisten tutkimusrahoittajien kanssa useissa eri verkostoissa eri aloilla, on USA mukana niistä vain hyvin harvassa.

USA on maailman kehittynein tiedemaa ja myös sen tutkimusrahoittajat valitsevat yhteistyökumppaninsa tarkasti. T-APin lisäarvo onkin erityisesti USA:n tutkimusrahoittajien mukanaolo. T-APin kautta Suomen Akatemia on osaltaan edistämässä suomalaisten tutkijoiden yhteistyötä maailman huippujen kanssa.

Konferenssissa tutkijat kommentoivat rahoittajien pyynnöstä mm. hankkeiden jatkuvuutta ja kansainvälisen yhteistyön lisäarvoa. Hankkeiden jatkuvuuden kannalta nähtiin tärkeänä sitouttaa työhön mukaan mahdollisimman laaja tutkija- ja käyttäjäjoukko, jotka verkottuvat ja oppivat uutta hankkeessa. Hankkeessa opittu ja luodut verkostot kantavat hankkeen rahoituskauden yli.

Asiantuntemuksen yhdistämistä

Kansainvälisen yhteistyön lisäarvona pidettiin paitsi tutkimuksellista lisäarvoa – esimerkiksi parhaan asiantuntemuksen yhdistämistä ja tietoaineistoihin käsiksi pääsemistä – myös eri toimintakulttuurien ja eri maiden yliopistojen käytäntöjen tuntemuksen lisääntymistä. Kolmen vuoden rahoituskautta tutkijat kritisoivat lyhyeksi, sillä kansainvälisessä yhteistyössä ensimmäinen vuosi joudutaan käyttämään toisiin tutustumiseen ja työtapojen suunnitteluun ja itse työ pääsee usein vauhtiin vasta toisena tai kolmantena vuonna.

Erityisesti Digging into Data Challenge -hankkeiden lisäarvona pidettiin humanistis-yhteiskuntatieteellisen alan ja tietotekniikan alan tutkijoiden yhteistyötä. Hankkeet esimerkiksi ovat innostaneet ja opettaneet humanistisen alan tutkijoita digitaalisten tutkimuksentekovälineiden käyttöön ja madaltaneet yhteistyökynnystä ns. pehmeiden ja kovien alojen välillä.

Trans-Atlantic Platformissa mukana olevien tutkimusrahoittajien tutkijoille tekemän kyselyn mukaan 94 % vastaajista suosittelisi kollegoitaan hakemaan rahoitusta Digging into Data Challenge -hausta, jos sellainen järjestettäisiin uudelleen.

Satu Huuha-Cissokho, tiedeasiantuntija
@Satu_HC