Uudet ideat

20.11.2019

Aikaa sitten luin jostain johtamiskirjasta siitä, miten alaisilla syntyy loistokeksintöjä. Neuvona esimiehille oli, että hänen pitää olla ikään kuin huomaamatta jonkun idearikkaan alaisen toimintaa. Toisin sanoen jättää hänet rauhaan.

Moni tutkija tietää, miten pienestä suuret asiat ovat syntyneet. Helsingin yliopistossa tutkittiin aikoinaan ilmastoa pienessä laboratoriossa ja nyt se tutkimus on maailman huippua. 

Kun idea on täysin uusi, eivät muut useinkaan ole siitä kiinnostuneita. Hyvät lehdet eivät julkaise artikkelia, joka ei vakuuta. Toiset tutkijat eivät viittaa, kun eivät ymmärrä artikkelia. Uuden idean saaneen on kirjoitettava paljon ja vietävä asiaansa pitkään lähes yksin eteenpäin. Sitten saattaa joku toinen saada saman idean ja asiaa alkaa ymmärtää yhä useampi.

Tiede uudistuu uusista ideoista, joiden toteuttaminen vaatii rohkeutta. On paljon helpompi kulkea valtavirtaa ja tehdä pieniä parannuksia, jotka nekin ovat uudistamista. Kun tutkija uudistuu, hänen pitää siirtyä epämukavuusalueelle. Pitkä CV tietyllä alalla tuo turvaa ja uudelle alueelle siirtyminen ei ole helppoa vaan vaatii rohkeutta ja nöyryyttä, kun ei olekaan alan paras osaaja.   Eri alojen yhteistyön avulla voi helpommin aloittaa uudistumisensa.  Sanotaan, että tieteiden rajapinnalla syntyy uutta tiedettä.

Nanotiede kehittyi yhdistelemällä ainakin kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Sen kehittymiseen tarvittiin myös uudenlaisia instrumentteja kuten atomivoimamikroskooppi, laitteita, joilla näki yhä pienempiä hiukkasia uusilla tavoilla.

Kun kuuntelee tieteellisiä esitelmiä aivan oman alueen ulkopuolelta siitäkin voi saada idean omaan tutkimukseen. Analogioita löytyy runsaasti, vaikka asioilla voi olla eri nimiä eri tieteissä. Kun liikkuu oman piirinsä ulkopuolella, voi saada huomaamattaan vaikutteita muualta.

Akatemiaohjelmissa on teemat ja saattaa olla hyvin uudistavaa rakentaa hanke teeman alueelle. Ei voikaan tehdä hakemusta kuten aina ennenkin. Ohjelman seminaarissa voi olla esityksiä, joista ei aluksi ymmärrä mitään. Myöhemmin voi huomata, että yhteinen konsortio voisi uudistaa kumpaakin.

Tulevaisuus tulee, mutta me teemme sen. Sen vuoksi tiedettä ja sen luonnetta pitää ymmärtää, jotta tulevaisuudessakin on mahdollisuus löytää ja huomata uusia merkittäviä tieteellisiä löytöjä.

Kaikilla on kiire ja Pekingin taksimatkan hurja hitaus harmittaa. Mutta, jos ajattelisikin toisin, ja nauttisi matkan hitaudesta, kun kerrankin voi rauhassa ajatella.

Saila Seppo, ohjelmapäällikkö
@SailaSeppo

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?