Saamme vuosittain yli 4 000 hakemusta, joista runsaat 3 000 niin kutsutussa syyshaussa. Hakemusten määrä on suuri ja siksi kehitämme jatkuvasti hakuprosessejamme, jotta niin hakijoiden kuin arvioitsijoiden ja rahoituspäätösten tekijöidenkin työ sujuisi mahdollisimman hyvin. Tässä onnistuaksemme keräämme myös monin eri tavoin palautetta hakijoilta, arviointipaneelien asiantuntijoilta ja päätöksiä tekeviltä luottamuselimiltä. Näin myös tänä syksynä.

Akatemian hakutilastojen pohjalta tiedämme, että uraportaiden II, III ja IV henkilöstö lähettää Akatemiaan keskimäärin alle 0,4 hakemusta vuodessa. Jos tarkastellaan vain professoreja (uraporras IV), niin vastaava luku on 0,6. Tänä vuonna halusimme myös tietää, kuinka paljon aikaa syyshaun hakijoilta kuluu tutkimuksen suunnittelutyöhön ja toisaalta Akatemialle lähetettävän hakemuksen valmisteluun.

Kilpaillun rahoituksen tavoitteena on tunnistaa lupaavimmat suunnitelmat ja tukea laadukasta tutkimusta

Kuten useimmissa muissakin maissa, tutkimuksen rahoitus perustuu Suomessa tutkimusorganisaatioiden perusrahoituksen ja sitä täydentävän kilpaillun rahoituksen yhdistelmään. Perusrahoituksesta päättävät ministeriöt ja eduskunta kriteereillään.

Yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta toteutetaan niiden rahoitustietojen perusteella noin 50 prosenttia perusrahoituksella. Toinen 50 prosenttia tehdään täydentävän rahoituksen turvin ja tämän osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuosina. Tutkimuslaitoksissa täydentävän rahoituksen osuus kasvoi 59 prosenttiin vuonna 2018, kun vuonna 2013 se oli samalla tasolla yliopistojen kanssa (50 prosenttia).

Akatemian osuus yliopistojen tutkimuksen kokonaisrahoituksesta vaihtelee vuosittain 20-25 prosentin välillä ja osuus valtion tutkimuslaitosten tutkimusrahoituksesta on noin 8 prosenttia.

Tässä kokonaisuudessa Suomen Akatemian rahoitustehtävänä on tukea kansainvälisen vertaisarvioinnin pohjalta tunnistettuja laadukkaimpia ja vaikuttavimpia tutkimushankkeita sekä tutkimusympäristöjen kehittämistä. Se, kuinka monta hakemusta voidaan rahoittaa, vaihtelee hakemusten määrän, jaettavana olevan kokonaisrahoituksen ja hankkeille myönnettyjen rahoitusten koon pohjalta .

Ilman hakemuksia suunnitelmien vertaaminen kansainväliseen tasoon olisi hyvin vaikeaa

Koska jaamme kilpailtua, perusrahoitusta täydentävää rahoitusta, päätökset perustuvat aina hakemuksiin. Ilman hakemuksia tutkimussuunnitelmien kansainvälistä vertaisarviointia ei voitaisi toteuttaa.

Akatemian kaikki hakijat saavat vertaisarvioinnin tuloksena henkilökohtaisen palautteen hakemuksen ja tutkimussuunnitelman vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Akatemian hakijoille tekemän kyselyn perusteella noin 70 prosenttia hakijoista kertoo, että palaute on vaikuttanut tutkimuksen suunnitteluun jatkossa. Samalla se antaa hakijalle käsityksen hänen oman tutkimuksensa tasosta ja merkittävyydestä kansainvälisesti. Parhaimmillaan palaute tarjoaa tutkijalle uusia ideoita ja vaihtoehtoisia näkökulmia oman tutkimustyönsä kehittämisen tueksi.

Pidämme tärkeänä myös sitä, että Akatemian rahoituksen arviointi- ja päätöksentekokriteerit ovat hakijan tiedossa. Arviointilomakkeiden löydettävyyden parantamiseksi syyshaussa 2019 hakuilmoituksen kohdasta ”Näin hakemus arvioidaan” oli suora linkki juuri kyseisen hakumuodon hakemusten arviointikysymyksiin.

Tutkimussuunnitelman laatiminen on osa tutkimustyötä

Olemme laatineet hakumenettelymme sellaisiksi, että hakemisen käytännön vaiheet olisivat sähköisessä järjestelmässä yksinkertaisia. Painotamme sitä, että mahdollisimman suuri osa hakemisesta edistäisi tutkimuksen suunnittelua. Jotta saisimme tietää, miten hyvin olemme onnistuneet tässä tavoitteessa, kysyimme kaikilta syyshaun 2019 hakijoilta arvioita ajankäytöstä. Kyselyyn vastasi 882 hakijaa (vastausprosentti 26 prosenttia).

Kysymyksissä kysyttiin tutkimuksen sisällölliseen pohdintaan ja valmisteluun sekä Akatemialle lähetettävän hakemuksen valmisteluun ja tarvittavien liitteiden muokkaamiseen ja keräämiseen kulunutta aikaa.

Avovastauksissa korostui tutkimussuunnitelman laatimisen rooli osana tutkimuksen tekemistä. Vastaajat totesivat esimerkiksi, että ”Kyseessä jatkuva tutkimus ja kehitys, ei voi arvioida” ja ”ei voi erottaa muusta tutkimustyöstä, kulkee rinnalla”. Osa vastaajista koki, että tutkimussuunnitteluun käytettävän työajan määrää oli vaikea arvioida, koska syyshaun hakemus pohjautui joko aiempiin tai tuleviin hakemuksiin: ” Erittäin hankala arvioida, kun suunnitelma on kehitelmä edeltävistä hakemuksista” ja ”Aloitin maaliskuussa ja tein sen pohjalta useita hakemuksia, mm. ERC”.

Useimpien vastaajien mielestä (78 prosenttia) tutkimussuunnitelman laatiminen oli eniten aikaa vievä osa. Tutkimussuunnitelman valmisteluun kuluneen ajan mediaani sijoittui vastausvaihtoehtoon 14-16 työpäivää. Hakemuksen muuhun valmisteluun ja tarvittavien liitteiden muokkaamiseen ja keräämiseen kuluneen ajan mediaani sijoittui vastausvaihtoehtoon 11-13 työpäivää.

Vähiten aikaa vieviä hakemisen osia olivat vastaajien kokemuksen mukaan Akatemian kanssa asiointi, mukaan lukien sähköisen asiointijärjestelmän kanssa toimiminen (43 prosenttia vastaajista) ja tutkimuseettiset kysymykset (23 prosenttia vastaajista).

Vastauksissa näkyivät sähköisen asiointijärjestelmämme SARAn toiminnan epävarmuudesta aiheutuneet ongelmat, jonka vuoksi myös pidensimme hakuaikaa. Olemme pahoillamme tästä ongelmasta. Pyrimme jatkossa entistäkin paremmin varmistamaan yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa hyvän palvelutason – myös haun viime päivien aikana, jolloin hakijoista suurin osa jättää hakemuksensa ja järjestelmän kuormitus on hyvin suuri. 

Tavoitteena mahdollisimman hakijaystävällinen hakuprosessi

Tulevan työn suunnittelu on keskeinen osa tutkijan työtä. Hakemuksen tutkimussuunnitelman laatimiseen käytetty aika ei ole siten hukkaan heitettyä, vaan se edistää monin tavoin tutkijan ydinosaamista ja tulevien tutkimusaiheiden ja -näkökulmien hiomista. Lisäksi rahoitus-, aineistonhallinta- ja liikkuvuussuunnitelmat ovat tärkeitä tutkimussuunnitelman käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita.  

Tutkimuksen suunnittelu kulkee tutkimustyön rinnalla, mutta voimme Akatemian toimesta vähentää hakemisen tekniseen toteutukseen hakijalta kuluvaa aikaa. Lämmin kiitos kaikille syyshaun palautekyselyyn vastaamiseen aikaansa käyttäneille hakijoille! Jatkamme palautteenne läpikäyntiä ja pohdimme jatkotoimia. Tavoitteenamme on korkeatasoinen, hakijaystävällinen, selkeä, mahdollisimman läpinäkyvä ja teknisesti hyvin toimiva rahoitusprosessi.

Riitta Maijala, ylijohtaja
@RiittaMaijala