Akatemiaohjelma edisti väestötutkimusaineistojen yhteistyöverkostoja
Terveyttä kohorteista ja biopankeista eli Suomen Akatemian COHORT-akatemiaohjelma on ollut kansainvälinen edelläkävijä tutkimusaineistojen hyödyntämisessä ja niiden käytön yhteistyössä. Tämä on osoitus siitä, kuinka suomalainen terveyden edistämisen tutkimus on noussut tällä vuosituhannella kansainvälisesti korkealle tasolle. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa COHORT-ohjelmassakin käytetyt erinomaiset tutkimusaineistot, kuten väestöryhmistä kootut kohortit, joita hyödyntämällä tutkimuksessa elintapojen merkityksestä terveyteen on saatu näyttöä.
COHORTissa sovellettiin uudella tavalla Akatemian strategian mukaista tieteen uudistumista. Ohjelmassa tuettiin käynnissä olevien hankkeiden välistä integraatiota kokoamalla olemassa olevia syntymäkohortteja uusiksi ja elinvoimaisiksi kokonaisuuksiksi. Yhteistyötä lisättiin esimerkiksi perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen, kansanterveyden tutkimuksen ja terveyspalvelujärjestelmän tutkimuksen välillä, mikä paransi aihepiirin tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Ohjelman kuusi monitieteistä hankekokonaisuutta ovat perustuneet useisiin erilaisiin syntymäkohortteihin. Ohjelma on edistänyt myös biopankkeihin kerättyjen näytteiden hyödyntämistä tutkimuksessa.
CoCoBi-hanke loi mallin erilaisten tietoaineistojen yhdistämiselle ja tutkimuskäytölle terveen ikääntymisen tutkimuksessa. Aineistoina käytettiin THL Biopankin tutkimuskohortteja, Pohjois-Suomen syntymäkohortteja ja Pohjois-Suomen biopankki Borealisin aineistoja lähes 1,4 miljoonasta henkilöstä. ”COHORT-ohjelma käynnisti merkittävän yhteistyön laajoihin väestötutkimuksen aineistoihin liittyen”, kiittelee hankkeen johtaja, tutkimusjohtaja Minna Ruddock. Hankkeen aikana perustettiin myös Arctic Biopankki – Oulun yliopisto. Yhteistyö jatkuu Suomen biopankkien BBMRI.fi-yhteisössä.
Professori Juha Pekkasen vetämä FINMIC-projekti loi toimivan yhteistyöverkoston merkittävistä suomalaisista syntymäkohorteista, joista oli saatavissa tietoja lasten allergioiden kehittymisestä ja ympäristön ja ihmisen mikrobiomista. Kerättyjen tietojen harmonisoinnin jälkeen on aloitettu ensimmäiset yhteiset analyysit 5500 lapsella. Näytteiden keruuta ympäristön mikrobiomin merkityksen selvittämiseksi on standardoitu ja verkosto on poikinut myös useita uusia yhteistyöhankkeita ja anomuksia.
Sydän- ja verisuoni- sekä lisääntymisterveyden varhaiset altisteet -tutkimuksessa selvitettiin murrosiän alkuhetken löytämistä käyttäen pituusmittaustietoja ja niiden kasvukäyrämallia. ”Tutkimme myös koko lapsuusiän ajan vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia käyttäneiden nuorten murrosiän hormonaalisia muutoksia, ja totesimme, etteivät ne poikkea muiden nuorten vastaavista. Parhaillaan tutkimme ylipainoisuuden ja lihavuuden vaikutuksia poikien sukuhormonipitoisuuksiin läpi lapsuus- ja nuoruusiän”, kertoo EDCar-hanketta vetänyt professori Harri Niinikoski.
Professori Pekka Martikaisen johtamassa BIRTHFAM-hankkeessa on luotu ainutlaatuinen aineistokokonaisuus, joka kattaa koko Suomen väestön viiden vuosikymmenen ajalta. ”Olemme luoneet metodologisen perustan näiden monimutkaisten tietojen analysointiin. Perhe- ja sukulaisuustiedot ovat antaneet meille mahdollisuuden arvioida sosiaalisten ja geneettisten riskitekijöiden vuorovaikutusta terveyserojen syiden ja ylisukupolvisen jatkuvuuden ymmärtämiseksi”, arvioi Martikainen.
Sleep in Development -hanke yhdisti CHILD-SLEEP- ja Finnbrain-kohorttien tutkijoita ja on selvittänyt muun muassa lapsen unen määrän, laadun ja vuorokausirytmin kehitystä kolmesta kuukaudesta kahden vuoden ikään sekä hyvän unen merkitystä hyvinvoinnin näkökulmasta. ”Olemme myös laatineet vanhemmille ja terveydenhuollon ammattilaisille nettisivuston, jossa on paljon tietoa lasten nukkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Parempia unia -ohjelehtisistä löytyy vinkkejä vanhemmille, miten auttaa lasta nukkumaan paremmin”, kertoo hankkeen johtaja, tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen THL:stä.
COHORT-ohjelman loppuseminaari pidetään keskiviikkona 16.12. klo 12-16 verkossa. Seminaarin kieli on englanti. Sitä voi seurata ohjelman tapahtumasivulle tulevan linkin kautta.
Lisätietoja
- COHORT-akatemiaohjelma
- ohjelman verkkosivut
- ohjelmapäällikkö Heikki Vilen, p. 0295 33 5135, vilen@aka.fi
- ohjelmapäällikkö Sara Illman, p. 0295 33 5119, illman@aka.fi
- CoCoBi-konsortio
- Pohjois-Suomen syntymäkohortit – tutkimusjohtaja Minna Ruddock,
Oulun yliopisto, p. 029 4485751, ruddock@oulu.fi - THL Biopankki – Kaisa Silander, p. 029 5248722, silander@thl.fi
- Pohjois-Suomen biopankki Borealis – Pia Nyberg, p. 040 0461349, nyberg@ppshp.fi
- FINMIC-konsortio
- professori Juha Pekkanen, Helsingin yliopisto, p. 040 508 1077, pekkanen@helsinki.fi
- EDCar-konsortio
- professori Harri Niinikoski, Turun yliopisto, p. 044 3388 488, hjniin@utu.fi
- BIRTHFAM-konsortio
- professori Pekka Martikainen, Helsingin yliopisto, p. 044 2861 946, martikainen@helsinki.fi
- tutkimusjohtaja Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto, p. 050 4151 282 kaprio@helsinki.fi
- PSYCOHORTS-konsortio
- professori Andre Sourander, Turun yliopisto, p. 050 365 3447, andsou@utu.fi
- Sleep in Development -konsortio
- tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen, THL, p. 050 4286 524, paavonen@helsinki.fi
Suomen Akatemian viestintä
Viestintäasiantuntija Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi