Kymmenen vuotta yhteiskunnallisesti merkittävän tieteen asialla ‒ strategisen tutkimuksen juhlavuosi alkoi
Strategisen tutkimuksen neuvosto on vuosikymmenen ajan edistänyt korkealaatuista, vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta. Strategisen tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Juhlavuosi käynnistettiin kesäkuussa 2024 tilaisuudella, jossa luotiin katsaus STN:n ensimmäisen vuosikymmenen saavutuksiin ja tulevaisuudennäkymiin.
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on itsenäinen tiederahoittaja, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä ja jonka jäseninä on arvostettuja tieteen, tiedon hyödyntäjien ja elinkeinoelämän edustajia. Syksyllä 2024 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) perustamisesta.
Juhlavuoden käynnisti torstaina 13.6.2024 avoin tilaisuus, joka järjestettiin osana kansainvälistä Sustainability Research and Innovation -konferenssia Helsingissä sekä verkkolähetyksenä. Tilaisuuden teemana oli ”Transforming Society—How Strategic Research Impacts Thinking and Practices”. Tapahtuma tarjosi katsauksen STN-rahoituksen keskeisiin tuloksiin sekä niihin lukuisiin tapoihin, joilla monitieteinen strategisen tutkimus on jo tukenut suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja edistänyt korkeatasoisen tieteen vaikuttavuutta.
Aktiivista vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välillä
Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen vaatii tutkimuksen lisäksi vaikuttavuuteen tähtäävää aktiivista vuorovaikutusta tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välillä. Siksi strategisen tutkimuksen yksi erityispiirre on aktiivinen yhteistyö ja jatkuva vuoropuhelu tutkitun tiedon tuottajien ja käyttäjien, kuten päätöksentekijöiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden, välillä.
Strategisella tutkimuksella on tuettu päätöksentekoa, lainvalmistelua sekä kansallisten ja kansainvälisten strategioiden valmistelua. Hankkeiden tuottaman tiedon onkin kiitetty muun muassa turvaavan päätöksenteon ja lainvalmistelun laatua.
Teemaprosessi kartoittaa yhteiskunnallisia haasteita
Yksi STN:n merkittävimmistä tehtävistä on tehdä valtioneuvostolle vuosittain teema-aloite. Vuorovaikutteisella teemaprosessilla varmistetaan, että STN:n rahoittama tutkimus käsittelee Suomen yhteiskunnan keskeisiä haasteita myös poliittisten päättäjien näkökulmasta. Teemavalmistelun keskiössä on sellaisten yhteiskunnallisten haasteiden ennakointi ja tunnistaminen, joiden ratkaiseminen edellyttää monitieteistä ja vuorovaikutteista tutkimusotetta.
Vuonna 2025 käynnistettäville, kuusivuotisille strategisen tutkimuksen ohjelmille strategisen tutkimuksen neuvosto ehdottaa valtioneuvostolle kahta teemaa: Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella sekä Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa. Tutkimusteemoja läpileikkaavaksi painopisteeksi ehdotetaan tekoälyä.
Strateginen tutkimus on vaikuttavaa monella mittarilla arvioituna
Strateginen tutkimus on ollut tieteellisesti erittäin vaikuttavaa, ja se on saanut selvästi enemmän huomiota kansainvälisessä tiedeyhteisössä kuin maailman ja Suomen tutkimus keskimäärin. Strategisen tutkimuksen julkaisujen saama huomio top 10 -indeksillä mitattuna on korkeampi (1,65) kuin maailman (1,00) ja Suomen (1,10) keskiarvo. Top 10 -indeksi kuvaa maailman eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tutkimusjulkaisujen suhteellista osuutta tietyllä tieteenalalla ja aikavälillä. Tulokset ilmenevät yhteistyössä CSC:n kanssa syksyllä 2023 toteutetusta bibliometrisestä analyysistä.
Ulkopuolisten arviointien mukaan STN:n rahoittama tutkimus on ollut myös yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Tätä havainnollistaa Strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin arviointi (TIETOVA), jossa tunnistetaan strategisen tutkimuksen edelläkävijyys muun muassa yhteiskehittämisessä. Strategisella tutkimuksella on ollut yhteiskunnallista vaikuttavuutta etenkin valtionhallinnon politiikkatoimien ja lakien valmistelun tukemisessa sekä tietopohjaisen päätöksenteon edistämisessä.
STN-rahoitteiset hankkeet ovat myös kotiuttaneet kiitettävästi EU-rahoitusta Suomeen jo rahoituskautensa aikana. Menestymistä kilpailluissa EU-rahoitushauissa on edesauttanut se, että STN-rahoitus on luonut uudenlaista tutkimuskulttuuria ja vahvistanut konsortio- ja vuorovaikutusosaamista. Ensimmäisten päättyneiden STN-ohjelmien Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH), Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) sekä Tasa-arvoinen yhteiskunta (EQUA) hankkeet saivat EU:lta rahoitusta yhteensä 56,2 M€.
Strategisen tutkimuksen rahoitusmalli on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Virossa Estonian Research Council on jo soveltanut STN:n toimintamallia, ja sitä on hyödynnetty myös Ruotsin tutkimusrahoituskokonaisuuden tarkastelussa.
Tutkittua tietoa, konkreettisia sovelluksia ja ajattelun herättelyä
STN-rahoituksen avulla on tuotettu konkreettisia, kestäviä ratkaisuja myös teollisuuden ja liike-elämän käyttöön. Lukuisien suositusten lisäksi STN-hankkeet ovat tuottaneet käytännön sovelluksia, kuten laskureita, ja sosiaalisia innovaatioita. Esimerkiksi Package-Heroes-hankkeessa kehitettiin uusia pakkausmateriaaleja ja CloseLoop-hanke loi perustan kansalliselle akkustrategialle ja akkuekosysteemille.
Tähän mennessä STN-ohjelmat ovat tuottaneet tietoa aina nuorten hyvinvoinnista terveyttä edistäviin ruokajärjestelmiin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä energiaratkaisuihin osana oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Tehdyn tutkimuksen myötä on kehittynyt uusi tutkijoiden sukupolvi, joka yhdistää työssään kunnianhimoisella tavalla tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen.
Strategisen tutkimuksen avulla on kerätty arvokasta kokemusta uudenlaisten toimintamallien ja tiedonvälittämisen käytänteiden kehittämisestä tutkimuksen ja päätöksenteon välille. Tästä esimerkkinä on ollut tietokumppanuustoimintamalli, jolla on vahvistettu vuoropuhelua tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välillä. Tietokumppanuudessa pitkän ja monialaisen yhteistyön lopputuloksena on syntynyt koottua tietoa yhdessä sovitusta aihepiiristä. Tuorein tietokooste ”Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva” julkaistiin maaliskuussa 2024 strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuus-yhteistyön tuloksena.
Strategisen tutkimuksen hankkeet ovat myös tehneet uudenlaista yhteistyötä taiteilijoiden ja taiteen tutkijoiden kanssa. Konferenssin yhteydessä tästä esimerkkinä nähtiin performanssi "Resilience", joka kuvasi kykyä selviytyä muuttuvissa olosuhteissa. Esitys oli syntynyt osana strategisen tutkimuksen Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä (ADAPT) -ohjelman ja Taideyliopiston välistä yhteistyötä.
Strategisen tutkimuksen seuraavat vuosikymmenet
Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Anu Kaukovirta totesi juhlavuoden aloitustilaisuudessa puheenvuorossaan, että lähtökohdat STN:n toiminnan seuraavalle vuosikymmenelle ovat erinomaiset. Vaikka strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentti on jo osoittautunut menestykselliseksi, neuvosto uskoo, että potentiaalia hyödynnettäväksi tulevina vuosina on vielä runsaasti. Esimerkiksi elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä on vielä mahdollista syventää ja hankkeissa syntyneen tiedon ja sovellusten käytön jatkuvuutta parantaa.
Strategisen tutkimuksen merkkivuosi tulee näkymään verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissamme esimerkiksi STN:n ensimmäistä vuosikymmentä sekä strategisen tutkimuksen vaikuttavuutta käsittelevien sisältöjen muodossa.
Lisätietoja
- Kooste: STN-rahoituksen saavutuksia (pdf)
- Strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin arviointi (TIETOVA)
- Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva -tietokooste (2024) (pdf)
- Tiedote 11.6.2024: Strategisen tutkimuksen teema-aloite on luovutettu valtioneuvostolle
- Tiedote 6.6.2024: Suomen Akatemian uusi hallitus, tieteelliset toimikunnat ja strategisen tutkimuksen neuvosto nimitetty
- Blogi, Laura Höijer ja Kirsi-Marja Lonkila, ympäristöministeriö: Strateginen tutkimus turvaa päätöksenteon laatua
- Blogi, Katri Huutoniemi: Strateginen tutkimus on tieteellisesti vaikuttavaa ja aidosti monitieteistä
- Blogi, Milja Saari, Paula Schönach ja Asta Salmi: Yhteistyöllä vaikuttavuutta – ohjelmajohtajien rooli strategisessa tutkimuksessa