Strateginen tutkimus on tieteellisesti vaikuttavaa ja aidosti monitieteistä
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Tuore bibliometrinen analyysi osoittaa, että strateginen tutkimus on ollut tieteellisesti erittäin vaikuttavaa: STN-hankkeiden tieteelliset julkaisut ovat saaneet poikkeuksellisen paljon huomiota kansainvälisessä tiedeyhteisössä.
Suomen Akatemiassa toteutettiin syksyllä 2023 ensimmäisen kerran strategisen tutkimuksen bibliometrinen analyysi eli kvantitatiivinen julkaisutoiminnan tarkastelu, jossa hyödynnetään matemaattisia ja tilastollisia menetelmiä. Analyysi toteutettiin yhteistyössä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n kanssa. Analyysissa selvitettiin muun muassa julkaisujen saamaa tieteellistä huomiota, organisaatioiden välistä julkaisuyhteistyötä sekä julkaisujen tieteenaloja ja monitieteisyyttä. Tarkasteltava julkaisujoukko muodostettiin kolmessa ensimmäisessä STN-ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden raportoimista tieteellisistä julkaisuista. Nämä ohjelmat ovat:
- Tasa-arvoinen yhteiskunta, EQUA
- Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi, PIHI
- Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot, TECH
Ohjelmissa toimi yhteensä 17 hanketta, joita rahoitettiin vuosina 2015–2021 kokonaisuudessaan noin sadalla miljoonalla eurolla. Näiden ohjelmien asiantuntija-arvioinnit valmistuivat kesällä 2023.
Bibliometriseen analyysiin sisällytettiin hankkeiden raportoimat, vuosina 2017–2020 ilmestyneet tieteelliset julkaisut, jotka kuuluvat Web of Science -tietokantaan. Näitä julkaisuja oli yhteensä 777 kappaletta. Tietokanta kattoi keskimäärin 74 % ohjelmissa raportoiduista tieteellisistä julkaisuista. Tietokannan kattavuus oli erinomainen PIHI- ja TECH-julkaisujen osalta (92 % ja 86 %), ja EQUA-julkaisujenkin osalta riittävä (46 %).
Julkaisut ovat saaneet paljon huomiota kansainvälisessä tiedeyhteisössä
Tulokset osoittavat, että strateginen tutkimus on saanut selvästi enemmän huomiota kansainvälisessä tiedeyhteisössä kuin maailman ja Suomen tutkimus keskimäärin. Strategisen tutkimuksen erityispiirteet, kuten tutkimuksen tekeminen monitieteisissä konsortioissa sekä aktiivinen vuorovaikutus tiedon hyödyntäjien kanssa, ovat siis omiaan lisäämään tutkimuksen relevanssia ja kiinnostavuutta myös tiedeyhteisössä.
Tieteellistä huomiota mitattiin top 10 -indeksillä, joka kuvaa maailman eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tutkimusjulkaisujen suhteellista osuutta tietyllä tieteenalalla ja aikavälillä. Strategisen tutkimuksen julkaisujen saama huomio top 10 -indeksillä mitattuna on korkeampi (1,65) kuin maailman (1,00) ja Suomen (1,10) keskiarvo. PIHI- ja TECH-ohjelmissa julkaisujen viittausindeksi (1,57 ja 1,89) on myös korkeammalla tasolla kuin akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijoiden julkaisujen viittausindeksi (1,23) samalla ajanjaksolla. Esimerkiksi TECH-ohjelman julkaisujen joukossa on maailman keskitasoon nähden lähes kaksinkertainen määrä huippujulkaisuja, jotka kuuluvat omalla alallaan maailman viitatuimpaan 10 prosenttiin.
Myös tieteenalaryhmittäin tarkasteltuna strateginen tutkimus on saanut enemmän tieteellistä huomiota kuin maailman tutkimus keskimäärin ja useimmiten myös enemmän kuin akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijoiden julkaisema tutkimus. STN-hankkeiden tutkimusjulkaisut ovat saaneet erityisen paljon huomiota esimerkiksi tieteenalaryhmissä Fysiikka, geotieteet ja avaruustieteet; Ekologia, ympäristötiede ja kasvibiologia; Taloustieteet; sekä Yhteiskuntatieteiden muut alat. Teknologiamurroksia käsitelleestä TECH-ohjelmasta voidaan tehdä kiinnostava havainto: ohjelmassa tehty yhteiskuntatieteellinen tutkimus on saanut omalla alallaan enemmän huomiota kuin ohjelmassa tehty teknisten alojen tutkimus – joka sekin on alallaan hyvällä tasolla.
Organisaatioiden välinen yhteistyö tuottaa tulosta
Yksi strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin tavoitteista on ollut tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen. Yhteistyö näkyy myös tutkimusjulkaisuina. STN-hankkeiden julkaisuista noin kolmannes on tehty kotimaisten organisaatioiden välisessä yhteistyössä, toinen kolmannes kansainvälisessä yhteistyössä, ja loput yhden organisaation sisällä. Strategisen tutkimuksen julkaisut ovat kaikissa edellä mainituissa kategorioissa saaneet enemmän huomiota tiedeyhteisössä kuin akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijoiden julkaisut. Kansainväliset yhteisjulkaisut ovat selvästi viitatuimpia, mikä on havaittu monissa aiemmissakin analyyseissa.
Yhteisjulkaisemista voidaan havainnollistaa ohjelmakohtaisina verkostoina (kuvat 1-3). Verkostokuvaajat kertovat, mitkä organisaatiot olivat kussakin STN-ohjelmassa suurimpia julkaisijoita ja mitkä organisaatiot tai organisaatioryhmät julkaisivat yhdessä.
Strategisen tutkimuksen hankkeiden julkaisut ovat monitieteisiä
Strategisen tutkimuksen hankkeissa ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita lähestytään ongelmakeskeisestä, monen tieteenalan tutkimusta hyödyntävästä näkökulmasta. Julkaisuanalyysi osoittaa, että monitieteisyys ei ole merkinnyt vain eri tieteenalojen tuomista samaan hankkeeseen, vaan myös yksittäisiin tutkimusjulkaisuihin. Tutkimusjulkaisujen monitieteisyyttä tarkasteltiin julkaisuissa hyödynnettyjen lähteiden sekä julkaisujen saamien viittausten avulla. Monitieteisyyden mittarina käytettiin sekä lähdekirjallisuuden että viittaavan kirjallisuuden tieteenaladiversiteettiä.[1]
Strateginen tutkimus on molemmilla tavoilla tarkasteltuna maailman keskitasoa monitieteisempää. Tutkimusjulkaisuissa hyödynnettyjen lähteiden tieteenaladiversiteetti oli jokaisessa 17 hankkeessa maailman keskitasoa korkeampi. Korkeimmillaan se oli EQUA-ohjelman hankkeessa ArtsEqual – Taide julkisena palveluna. Muut kärkipään hankkeet olivat TECH-ohjelmasta, jonka tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteellisyyttä kiiteltiin myös TECH-ohjelman asiantuntija-arvioinnissa. Myös saatujen viittausten mukaan tarkasteltuna strateginen tutkimus on pääsääntöisesti ollut maailman keskitasoa monitieteisempää. Tämä kertoo strategisen tutkimuksen relevanssista ja hyödyllisyydestä yksittäistä tieteenalaa laajemmalle tiedeyhteisölle.
Tiedeyhteisön arvostus luo kestävän pohjan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle
Strategiselta tutkimukselta odotetaan sekä korkeaa tieteellistä tasoa että yhteiskunnallista hyödynnettävyyttä. Ohjelma-arvioinnit sekä rahoitusinstrumentin kokonaisarviointi (TIETOVA) osoittavat, että pitkäjänteisillä tutkimusohjelmilla on pystytty vastaamaan molempiin odotuksiin. Strategisessa tutkimuksessa tiedeyhteisön arvostus ja yhteiskunnallinen hyöty tukevat toisiaan. Kun hyödynnettävät ratkaisut perustuvat kansainvälisen tiedeyhteisön arvostamaan tutkimukseen, niillä on parhaat mahdollisuudet uudistaa yhteiskuntaa kestävällä tavalla.
[1] Diversiteetti muodostuu kolmesta komponentista: tieteenalojen lukumäärästä, tieteenalajakauman tasaisuudesta ja tieteenalojen keskinäisestä erilaisuudesta. Vaikka mittariin sisältyy ongelmia, kuten tieteenalaluokitus ja yksittäisten julkaisujen sijoittaminen siihen, on se kuitenkin bibliometriikassa käytetyin tapa mitata monitieteisyyttä. Tässä analyysissä käytettiin julkaisun tieteenalan ja julkaisuajankohdan mukaan normalisoitua diversiteetti-indeksiä.
Kuvat 1, 2 ja 3: Tärkeimmät organisaatiot ja niiden välinen yhteistyö kolmen ensimmäisen STN-ohjelman tieteellisessä julkaisutoiminnassa.
Kussakin kuviossa näkyvät palloina ne organisaatiot tai organisaatioryhmät, jotka julkaisivat STN-ohjelman rahoituksella vähintään 16 julkaisua tai joiden osuus oli vähintään 5 % ohjelman yhteenlasketusta julkaisumäärästä. Loput organisaatiot muodostavat yhdessä ryhmän ”muut organisaatiot”. Yliopistot on merkitty keltaisella, valtion tutkimuslaitokset sinisellä, ulkomaiset organisaatiot vihreällä ja yritykset punaisella värillä. Pallon koko kuvaa organisaation tai organisaatioryhmän suhteellista osuutta ohjelman julkaisuista. Yhteisjulkaiseminen näkyy kuvioissa kaarina, joissa kaaren paksuus kuvaa organisaatioiden yhteisjulkaisujen määrää. Pallojen koot ja viivojen paksuudet on suhteutettu kyseisen ohjelman julkaisumääriin, joten niiden takana olevat lukuarvot vaihtelevat kuvioittain. N on analyysiin sisältyneiden julkaisujen määrä ko. ohjelmasta.
Kuva 1:
Kuva 2:
Kuva 3:
AY Aalto-yliopisto
HY Helsingin yliopisto
ISY Itä-Suomen yliopisto
JY Jyväskylän yliopisto
LUT Lappeenrannan teknillinen yliopisto
OY Oulun yliopisto
TAI Taideyliopisto
TAU Tampereen yliopisto
TY Turun yliopisto
IL Ilmatieteen laitos
LUKE Luonnonvarakeskus
MML Maanmittauslaitos
SYKE Suomen ympäristökeskus
VTT Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Results presented here are derived from the Web of Science ® prepared by CLARIVATE ANALYTICS ®, Inc. (Formerly the IP & Science business of Thomson Reuters®), Philadelphia, Pennsylvania, USA: © Copyright CLARIVATE ANALYTICS ® 2023. All rights reserved. Results are taken with permission from the bibliometric analysis system provided by CSC - IT Center for Science Ltd., Espoo, Finland.