Usein kysyttyä STN-rahoituksesta
Olemme koonneet tälle sivustolle STN-hakuun liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä. Rahoitusta haettaessa tutustu kuitenkin ensin huolellisesti hakuilmoitustekstiin (linkki) ja rahoituksen käytön ehtoihin. Mikäli hakuilmoitus on ristiriidassa tämän sivun kanssa, on hakuilmoitus aina ensisijainen.
Mikä on STN-konsortion rakenne?
Strategisen tutkimuksen konsortiot eli STN-konsortiot ovat rakenteeltaan erilaisia kuin akatemiahankkeiden ja akatemiaohjelmien konsortiot. Konsortion tutkimus- ja vuorovaikutustyön toteuttaminen jaetaan tarkoituksenmukaisiin työpaketteihin. On suositeltavaa, että vuorovaikutustyö esitetään omana työpakettinaan.
Konsortiolle on nimettävä johtaja, työpakettien johtajat sekä vuorovaikutusvastaava. Lisäksi varsinaisessa hakemuksessa jokaiselle osahankkeelle on nimettävä myös osahankejohtaja, joka on vastuussa suorituspaikalla hakemuksen jättämisestä sekä osahankkeen rahoituksen käytöstä. Osahankkeen johtaja voi olla myös työpaketin johtaja. Kaikissa osahankkeissa ei välttämättä ole työpaketin johtovelvollisuutta.
Mikä on työpaketti?
Konsortioiden tutkimus- ja vuorovaikutustyö toteutetaan työpaketeissa. Työpaketti vastaa tietyn tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelman osan toteuttamisesta. Työpaketin jäsenet voivat olla palkattuina eri suorituspaikoissa. Työpaketille on nimettävä johtaja.
Mikä on osahanke?
Osahanke koostuu tietyssä suorituspaikassa konsortion tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelman toteuttamiseen osallistuvista henkilöistä. Yhden organisaation (esim. yliopisto) sisällä voi olla useampia eri suorituspaikkoja (esim. laitokset) ja siten eri osahankkeita. Termi on Akatemian kannalta hallinnollinen, sillä rahoituspäätös myönnetään osahankkeelle. Kysymys siitä, kuuluvatko saman yliopiston eri laitoksilla työskentelevät tutkimusryhmät samaan vai eri osahankkeeseen, on taloushallinnollinen ja riippuu monesti siitä, noudatetaanko eri laitoksilla samoja yleiskustannuskertoimia. Osahankkeelle on nimettävä johtaja, joka on suorituspaikalla vastuussa osahankkeen hakemuksen jättämisestä sekä rahoituskaudella osahankkeen rahoituksen käytöstä.
Kuka voi hakea?
STN-hakuun voi jättää vain konsortiohakemuksia. Konsortio koostuu työpaketeista, joiden toiminta tulee perustua aitoon yhteistyöhön ja jossa työpaketit ovat tasapainoisesti ja tarkoituksenmukaisesti jaettuina. Rahoitus puolestaan jaetaan osahankkeille.
STN-hauissa rahoitusta voivat hakea konsortiot, joissa on mukana vähintään:
- kolme osahanketta (vastaa usein tutkimusryhmää)
- kolme eri organisaatiota
- kolme eri tieteenalaa
Konsortion johtajan ja työpaketin vastuullisen tutkijan tulee olla tohtori ja vähintään dosentin tasoinen tutkija. Mikäli työpaketti keskittyy vuorovaikutustyöhön, sen vastuullisen johtajan on oltava pätevä omalla toimialallaan, mutta häneltä ei edellytetä tohtorin tutkintoa.
Osahankkeen johtajilla on oltava pätevyys osahankkeen johtamiseen ja pääsääntöisesti hänellä tulee olla tohtorintutkinto. Poikkeuksen vaatimukseen tohtorintutkinnosta muodostaa osahanke, jota vuorovaikutusvastaava johtaa.
Sama henkilö voi olla yhtäaikaisesti ainoastaan yhden STN-konsortion johtaja.
Sama henkilö voi toimia työpaketin vastuullisena johtajana enintään yhdessä hakemuksessa per ohjelma.
Suomen Akatemian huippuyksiköiden johtajat voivat hakea rahoitusta, mutta eivät kuitenkaan konsortion johtajina.
Muista aina tarkistaa hakuilmoituksesta mahdolliset lisärajoitteet.
Miten aiehakemus ja varsinainen hakemus eroavat toisistaan?
STN-haku on kaksivaiheinen. Ensin järjestetään aiehaku, jonka perusteella kutsutaan osa hakemuksista jättämään hakemus varsinaiseen hakuun.
Aiehakemus jätetään STN-konsortion johtajan laatimana yksittäisenä hakemuksena, ei konsortiohakemuksena. Konsortion johtajan tulee varmistaa työpaketeista vastaavien tutkijoiden hakukelpoisuus ja että he ovat mukana vain yhdessä hakemuksessa.
Aiehakemukseen liitetään tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelma (aiesuunnitelma) sekä STN-konsortion johtajan, työpakettien johtajien ja vuorovaikutusvastaavan ansioluettelot ja julkaisuluettelot. Lisätietoja aiehakemuksen laatimisesta löytyy hakuilmoituksesta.
Toiseen vaiheeseen kutsuttavien hakijoiden jättämä varsinainen hakemus on konsortiohakemus, jossa STN-konsortion johtajan hakemukseen yhdistyvät osahankkeiden hakemukset, liitteet ja yhteinen tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelma (varsinainen suunnitelma). Konsortiohakemus voidaan jättää vasta, kun jokainen konsortion osahankkeeksi ilmoitettu hakemus on merkitty valmiiksi. Lisätietoja varsinaisen hakemuksen laatimisesta löytyy hakuilmoituksesta.
Miten pitkiä rahoituskaudet ovat?
STN myöntää rahoitusta pitkäjänteisille tutkimushankkeille. Käytännössä tämä merkitsee 3-6 vuoden rahoituskausia. STN:n rahoitus myönnetään tyypillisesti kahdessa osassa, 3 + 3 vuoden jaksoissa kuudeksi vuodeksi.
Mitä kustannuksia korvataan?
STN:n myöntämä rahoitus on täysimääräistä ja kokonaiskustannusmallin mukaista. Organisaation omarahoitusosuutta ei siis vaadita. Rahoitus kattaa hyväksyttävät tutkimuksen- vuorovaikutuksen kustannukset täysimääräisesti. Tutustu kokonaiskustannusmalliin
Poikkeuksena muuhun Akatemian myöntämään hankerahoitukseen Strategisen tutkimuksen rahoituksella voidaan maksaa palkkaa konsortion vastuullisille johtajille koko hankkeen rahoituskauden ajan. Vuorovaikutus- ja vaikuttavuustyöstä aiheutuvat kustannukset sisällytetään rahoitukseen.
Voivatko yritykset hakea rahoitusta?
Kyllä voivat hakea. Muiden kuin tutkimusorganisaatioiden tulee osoittaa, että saaja erottaa taloudellisen ja muun toimintansa sekä niiden kustannukset, rahoituksen ja tulot selkeästi toisistaan ja näin estää tehokkaasti tuen siirtymisen taloudelliseen toimintaan.
Mahdollisesti syntyvistä IPR-oikeuksista on konsortion osapuolten sovittava keskenään ennen rahoituskauden alkamista. IPR-oikeuksia voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle markkinahintaisesti. Tutustu Suomen Akatemian yleisten rahoistusehtojen kohtaan IPR-oikeuksia koskien.
Miten arvioidaan konsortiohankkeen yhteiskunnallinen merkitys?
Arviointikysymykset löytyvät hakuilmoituksesta, arviointiohjeet- ja lomakkeet löytyvät Akatemian sivuilta.
Kuka päättää teemoista ja rahoituksesta?
Vastaus riippuu siitä, mistä päätöksestä puhutaan. Valtioneuvosto on päättänyt strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin perustamisesta. Valtioneuvosto päättää STN:n ehdottamista teema-aloitteista vuosittain. Tähän päättyy valtioneuvoston päätäntävalta. Ohjelmista ja rahoitettavista hankkeista päättää Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). STN käyttää päätöksenteon tukena riippumattomista tieteellisistä ja vaikuttavuusasiantuntijoista koostuvien paneelien antamia arvioita. Paneeleihin kerätään koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita. Asiantuntijat valitaan osaamisen, ei taustaorganisaation perusteella. Ministeriöiden virkamiehet tai poliitikot eivät osallistu rahoitettavien hankkeiden valintaan.
Kuinka arvioitsijoita ohjeistetaan?
Virkamiehet perehdyttävät kaikki arviointiin osallistuvat panelistit strategisen tutkimuksen tavoitteisiin, ohjelmiin ja Akatemian arviointikäytäntöihin. Panelistit arvioivat hankkeet riippumattomasti ja antavat niille arvosanat. Rahoituspäätökset tekee STN.
Saako hakija saa paneelin arviointilausunnon?
Hakija saa lausunnon/lausunnot, kun STN on tehnyt päätökset.
Voiko hankkeeseen palkata myös tohtorikoulutettavia, vai tuleeko suosia jo väitelleitä tutkijoita?
Yksi STN-rahoituksen peruspilareista on korkeatasoinen tieteellinen tutkimus. STN-konsortio myös arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Tämän vuoksi Akatemia kehottaa palkkaamaan tutkijatohtoritasoisia tutkijoita ryhmiinsä. Ryhmiin voi palkata sellaista henkilöstöä kuin tutkimuksen tekeminen edellyttää – toisin sanoen tarvittaessa myös väitöskirjatyöntekijöitä.
