LITERACY-ohjelman kansainvälisen lukutaitopäivän webinaari
Strategisen tutkimuksen neuvoston LITERACY-ohjelma järjestää yhteistyössä ITK-konferenssin kanssa webinaarin kansainvälisenä LITERACY-päivänä torstaina 8.9. klo 14.00 – 15.30.
Liity tilaisuuteen tästä linkistä.
Lukutaidon monet muodot
LITERACY -tutkimusohjelmassa etsitään ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisenkin päätöksenteon ja toiminnan tukena.
Tieto luo kestävän ja rakentavan perustan ihmisten keskinäiselle dialogille, yksilön valinnoille ja päätöksenteolle yhteiskunnassa. Tieteen ja päätöksenteon suhteen kannalta keskeinen haaste liittyy tiedon luotettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Yhteiskunnassa tarvitaan uusia tapoja käsitellä tietoa – tiedon lukutaitoa. Oleellinen kysymys on, miten tieto saavuttaa riittävän laajan hyväksynnän toimiakseen yksilön toiminnan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. Informaation lisääntyvä määrä, sirpaleisuus ja moninaisuus haastavat niin tiedon suodattamisen kuin omaksumisenkin taidot ja tavat. Tietoa saatetaan käyttää valikoiden ja omista käsityksistä pitää kiinni, vaikka niiden korjaamiseen osoittautuisikin olevan perusteita. Lisäksi merkitystä on tiedon omaksumiseen liittyvillä yksilöllisillä eroilla. Teknologian kiihtyvä kehitys vaatii tuekseen taitoa käsitellä tietoa sekä ymmärrystä tiedon luonteesta.
”Kodit ja kriittinen lukutaito”
Professori Minna Torppa, PsT, Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän Yliopisto
Tietoa on tänä päivänä helposti saatavilla, mutta se on laadultaan ja luotettavuudeltaan vaihtelevaa. Onkin tärkeää, että analysoimme, arvioimme ja tulkitsemme tietoa - eli olemme kriittisiä lukijoita. Koska kriittistä lukutaitoa tarvitaan lapsuudesta alkaen, koulun lisäksi perheillä on keskeinen rooli näiden taitojen kehittymisen tukemisessa. Tämä esitys tiivistää tutkimusnäyttöä kotiympäristön tekijöistä, jotka liittyvät lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon kehittämiseen.
Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa (PROSHADE):
"Mitä tiedonlukutaidolla halutaan edistää suomalaisessa politiikassa?"
Anna Kork ja Tuuli Turja
PROSHADE-hankkeessa tiedonlukutaitoa tarkasteltiin suomalaisen toimintapolitiikan näkökulmasta. Tiedonlukutaito näyttäytyy politiikassa monitulkintaisena, ja eri politiikan alueilla sitä edistetään erilaisin termein. Analysoimme politiikkadokumenttien avulla sitä, miten tiedonlukutaidon käsitettä ja siihen liittyviä poliittisia päämääriä sanoitetaan poliittis-hallinnollisesti. Aineiston perusteella suomalaisessa toimintapolitiikassa tiedonlukutaitoihin liitetään hyvinkin erilaisia taitoja ja osaamista. Sitä voidaan kehystää jatkuvan oppimisen, kansallisen kilpailukyvyn tai kansalaistaitojen näkökulmista. Pyrkimyksenä on esimerkiksi osaavan työvoiman varmistaminen, digikansalaisuuden mahdollistaminen tai aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen.
Tulosten perusteella tiedonlukutaidon käsite ja tavoite on kansallisessa toimintapolitiikassa jäsentymätön eikä millään politiikka-alueella ole kokonaisvastuuta tiedonlukutaitojen edistämisestä. Koska tiedonlukutaitoihin kytkeytyy monenlaisia poliittisia intressejä ja kehittämisagendoja, niiden edistäminen tapahtuu pistemäisesti. Yhteinen keskustelu siitä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa, puuttuu. Yksittäisten taitojen sijaan huomiota tiedonlukutaidon edistämisessä tulisi kiinnittää tiedonlukutaitojen moninaisuuteen ja miten tiedonlukutaidoilla voidaan tukea kansalaisten osallisuutta. Yhtenäistä ja horisontaalista tiedonlukutaidon toimintapolitiikkaa voisi toteuttaa esimerkiksi tietopolitiikan alla.
"Kokemustiedon rooli lainvalmisteluprosessissa"
Tutkimusjohtaja Kati Rantala
Lainvalmistelussa tulisi ohjeiden mukaan kuulla heitä, keihin sääntely erityisesti kohdistuu. Samoin prosessiin kuuluu lain vaikutusten ennakollinen arviointi. Kuitenkin vaikutusarviointi ja lainvalmistelun yleinen tietopohja suosivat kvantitatiivista, yleistettävissä olevaa tietoa. Esitämme, että erityisen tärkeää olisi vaikutusmekanismien ymmärtäminen. Se korostuu myös lainvalmistelun ohjeissa, mutta ne antavat heikosti välineitä vaikutusmekanismien hahmottamiseen. Ote edellyttää laadullista ja monessa tapauksessa kokemusperäistä tietoa. Suhteessa säänneltävään toimintaan, kontekstiin ja rakenteisiin tällainen tieto voi hyvinkin olla yleistettävissä. Erityisen tärkeää olisi saada kokemusperäistä arviointia lain toimivuudesta heiltä, jotka ovat voimallisen sääntelyn kohteita, tai vaihtoehtoisesti tai lisäksi heidän kanssa läheisesti toimivilta tahoilta ja lakien toimeenpanijoilta.
Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (DataLit):
”Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko”
Professori Petri Ylikoski
Vastuullinen päätöksenteko edellyttää tiedon käyttöä. Tiedon käyttö edellyttää datalukutaitoa. Puheenvuorossani esitän joitakin DataLit-hankkeen myötä esiin nousseita datalukutaidon ulottuvuuksia.
Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI):
”Millä tolalla on suomalaisten tiedepääoma?”
Apulaisprofessori Johanna Kaakinen
Tiedepääomalla tarkoitetaan suhtautumista tutkittuun tietoon ja tieteeseen, käsitystä itsestä “tiedetyyppinä”, sekä aiempia ja nykyisiä tieteeseen liittyviä kokemuksia. FINSCI-hankkeessa olemme selvittäneet suomalaisten tiedepääomaa ja tiedepääoman yhteyttä kykyyn ymmärtää tieteellistä menetelmää ja riskin käsitettä. Tulosten mukaan tiedepääoma ei ole jakautunut tasaisesti. Tiedepääoma on yhteydessä suoriutumiseen todennäköisyyksien ymmärtämistä vaativissa tehtävissä. Tiedepääoman lisääminen edellyttää laajaa asennemuutosta tiedettä ja tutkittua tietoa kohtaan ja tämän muutoksen saavuttamiseksi on panostettava niin kouluissa kuin vapaaehtoisen oppimisen ympäristöissä tehtävään työhön.
Lisätietoja
- Ohjelmajohtaja Jarmo Viteli, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi
- Tutustu Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelmaan ja sen hankkeisiin.
