Demokratiakorjaamo 2022: CITIZEN-ohjelman loppuseminaari

Zoom-työpajat. Seitsemän käytännönläheistä työpajaa, joissa pohdimme tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien kesken ratkaisuja demokratian haasteisiin.  

1. Kansalaisosallistuminen päätöksenteon eri vaiheissa (PALO)

Millainen rooli kansalaisilla voisi olla päätöksenteon eri vaiheissa?

Puntaroivat kansalaiskeskustelut voidaan kytkeä päätöksentekoon eri tavoin sen eri vaiheissa, esimerkiksi virkamiesvalmistelussa, edustuksellisessa päätöksenteossa ja kansanäänestyksissä. Työpajassa kartoitamme tapoja kytkeä kansalaiskeskusteluja päätöksentekoon mielekkäällä ja vaikuttavalla tavalla. Määrittelemme parhaita käytäntöjä sekä mahdollisia tapoja, joilla kansalaiskeskustelut voitaisiin vakiinnuttaa osaksi päätöksentekoa hallinnon eri tasoilla.

Alustajat: Katariina Kulha ja Mikko Värttö (Turun yliopisto)

 2. Kuulemista ja osallisuutta yhdessä tarinoiden (ALL-YOUTH)

Miten tuetaan hauraassa asemassa olevien nuorten toimintaa yhteiskunnassa?

Työpajassa keskustellaan marginaalisessa ja hauraassa asemassa olevien nuorten tavoittamisesta, kuulemisesta ja tukemisesta. Alustukset käsittelevät ALL-YOUTH-hankkeen yhteistyötä pakolaistaustaisten nuorten ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kanssa.

Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten mahdollisuudet osallistua demokraattiseen keskusteluun ja itseään koskevista asioista päättämiseen ovat vielä ohuemmat kuin nuorilla yleensä. Esteenä on esimerkiksi se, että he eivät tunne olevansa yhteiskunnassa hyväksyttyjä ja oikeutettuja käyttämään julkisesti omaa ääntään. Nämä nuoret ovat monin tavoin hiljennettyjä, eivätkä demokratian tavanomaiset vaikutuskanavat (esimerkiksi nuorisovaltuustot ja muut nuorten vaikuttajaryhmät) välttämättä toimi heidän kohdallaan osallistumisen ja vaikuttamisen välittäjänä. Heidän osallisuutensa (tunne kuulumisesta yhteiskuntaan) ja osallistumisensa (toimijuutensa) kaipaavat vahvistamista.

Tästä lähtökohdasta ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa on kokeiltu erilaisia luovia osallistumisen menetelmiä, joiden kautta haavoittuvassa asemassa olevat nuoret voisivat tulla yhteiskunnassa paremmin näkyviksi ja kuulluiksi. Työpajassa esitellään erityisesti pakolaistaustaisten nuorten sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten parissa toteutettuja kanssatutkimuksia, joissa nuoria lähestyttiin tasavertaisina tutkimuskumppaneina ja oman elämänsä asiantuntijoina. Työpajassa pohditaan, mitä annettavaa kanssatutkimuksen idealla ja menetelmällä sekä erilaisilla taidemenetelmillä on demokraattisen osallistumisen näkökulmasta.

Työpajassa esiteltyihin tutkimuksiin voi tutustua ennakkoon Tutkien ja tarinoiden -multimediasivustolla: https://tutkienjatarinoiden.allyouthstn.fi/

Alustajat/keskustelijat: Tiina Rättilä (Tampereen yliopisto), Suvi Autiosaari ja Olli Sillanpää (Pakolaisnuorten tuki ry) sekä Tiina Salokannel (Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos)

3. Osallistumisen digipolut (BIBU)

Miten teknologia mahdollistaa kansalaisosallistumista?

Työpajassa pohdimme, miten teknologiat voivat vahvistaa linkkiä kansalaisten ja instituutioiden välillä. Keskustelemme niin teknologioiden kuin hallinnon asettamista reunaehdoista digitaaliselle kansalaisosallistumiselle, esimerkiksi ihmisen omien tietojen hallinnan näkökulmasta. Lisäksi esittelemme, miten digitaalisen osallistumisen teknologioita on tuotu ja jo juurrutettu käytäntöön.

Alustaja: Tanja Aitamurto (University of Illinois)

4. Tulevaisuuteen katsova päätöksenteko –  toimintatavat ja instituutiot (PALO)

Miten hallinto ja päättäjät voivat ennakoida tulevaa?

Työpaja keskittyy tutkimustuloksiin tulevaisuuteen katsovan päätöksenteon haasteista, onnistumisista ja kehittämismahdollisuuksista. Alustuksen jälkeen keskustelemme tuloksista nykykäytäntöjen ja -toiminnan näkökulmasta ja pohdimme, miten lainvalmistelussa ja päätöksenteossa voitaisiin paremmin ottaa huomioon ennakointitieto, päätösten pitkän aikavälin vaikutukset sekä vaikutukset tuleviin sukupolviin.

Alustaja: Vesa Koskimaa (Tampereen yliopisto)

5. Iso riita? Hankalat tunteet ja ristiriidat demokratiassa (BIBU)

Miten demokratian eri instituutiot lähestyvät hankalia tunteita?

Työpajassa tutkijat alustavat omien havaintojensa pohjalta kysymyksiä tunteista ja ilmapiirin kuumenemisesta osana demokratiaa ja julkista keskustelua esimerkiksi poliitikkojen ja journalistien näkökulmista. Kerromme myös tuoreeseen tutkimukseen perustuen mitä keinoja voi käyttää häirinnän ja vihapuheen kohtaamiseen. Tervetuloa keskustelemaan kokemuksista ja näkemyksistä!

Alustajat: Anu Kantola (Helsingin yliopisto) & Mona Mannevuo (Turun yliopisto) 

6.  Aktiivinen kansalainen demokratiaa uudistamassa (CORE, ALL-YOUTH)

Miten tekemällä vaikuttaminen muovaa yhteiskuntaa ja sen demokraattisuutta?

Kansalaiset voivat vaikuttaa yhteisiin asioihin tarttumalla toimeen suoraan itse. He järjestävät itse haluamiaan vertaispalveluita, osoittavat mieltään, organisoivat ympäristön tilan seurantaa, tekevät vaihtoehtosuunnitelmia, perustavat keskustelun paikkoja ja luovat uusia yhteistyön tapoja ja foorumeita. Kansalaisten toimintakentällä tämä tekemisen demokratia laajentaa edustuksellisen demokratian ja hallintolähtöisen suoran osallistumisen tuomia vaikuttamismahdollisuuksia. Erityisesti nuoret luovat omia tapojaan toimia ja vaikuttaa niin verkossa kuin myös suoran toiminnan kautta.

Työpajassa pohdimme, miten tekemisen demokratiaa voi hyödyntää yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Miten kansalaiset valtaistuvat yhteisten tavoitteiden toteuttajiksi? Mitä laajat, resursoidut demokratiakokeilut kuten digiraati ja ruohonjuuritason tekemällä vaikuttamisen innovaatiot kuten Tieto Kiertoon-toiminta tai kiertotalouskeskus Jalotus kokeiluineen voivat oppia toisiltaan? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminnalliset käytännöt tuovat tekemällä vaikuttavien kansalaisten kannalta? Mutta miten toiminta ei kuormita ja vastuuta kansalaisia kohtuuttomasti tai altista heitä riskeille, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mielenosoituksissa tai kohtuuttomille paineille omissa yhteisöisään tai läheistensä kautta? Miten hallinto voi kontrolloida tekemällä vaikuttamisen ja sen seurausten demokraattisuutta? 

Alustajat/keskustelijat: Tapio Litmanen ja Miikka Salo (Jyväskylän yliopisto), Irmeli Mustalahti (Itä-Suomen yliopisto), Jukka Viljanen (Tampereen yliopisto), Sini Lahdenperä (oikeusministeriö, Vapaa-Fri!-hanke) sekä Anna Evilä (Jalotus ry).

7. Yhteistoiminnan kapasiteetti ja reunaehdot – miten kehittää kapasiteettia? (CORE) 

Millaiset kyvykkyydet edistävät yhteistä ongelmanratkaisua?

Yhteistoiminnan kapasiteetti kuvaa niitä edellytyksiä ja kyvykkyyksiä, jotka mahdollistavat eri toimijoiden välisen, yhteisen ongelmanratkaisun ja haluttujen tulosten saavuttamisen. Kapasiteetti syntyy yksilöiden osaamisesta ja voimavaroista, organisaatioiden käytännöistä ja järjestelmän valmiuksista, kuten lainsäädännön luomista puitteista.

Työpajassa keskustellaan keinoista kehittää (erityisesti ympäristö)hallinnon edellytyksiä tehdä yhteistyötä eri sektoreiden ja toimijoiden, kuten kansalaisten ja yritysten kanssa. Olennaisia kysymyksiä kapasiteetin kannalta ovat mm. miten tukea yksilöiden halua tehdä asioita uudella tavalla? Miten kehittää osaamista? Miten resurssit yhteistoimintaan kannattaa suunnata? Milloin ja miten yhteistoiminta voi auttaa myös säästämään resursseja? Entä mitä yksilöt ja organisaatiot voivat tehdä käytännössä kapasiteetin kasvattamiseksi? 

Alustajat/keskustelijat: Lasse Peltonen, Emma Luoma, Aleksi Heinilä ja Ismo Pölönen (Itä-Suomen yliopisto) sekä Elina Kuusisto (Uudenmaan ELY-keskus). 

Tiede kohtaa käytännön - kolme keskustelua demokratian haasteista ja niihin vastaamisesta. Tilaisuuden juontaa toimittaja Reetta Räty.

1. Kansalainen vs. asiantuntija – miten perustella päätöksiä eri näkemysten ristipaineessa?

Miten asiantuntijatiedon ja hyväksyttävän päätöksenteon ristipaine näkyy? Mikä on tieteellisen tiedon rooli muuttuvassa toimintaympäristössä? 

Demokratiaa koettelevat monimutkaiset haasteet, joihin vastaaminen edellyttää monipuolista tietopohjaa ja kykyä ratkoa asioita demokraattisesti ja oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi ilmastopolitiikassa asiantuntijatiedon rooli on korostunut ja tieteellisen tiedon määrä kasvanut räjähdysmäisesti. Vaatimukset politiikan oikeudenmukaisuudesta ovat kasvaneet, ja kansalaisten kuuleminen on osa päätöksentekoa. Paneelissa pohditaan, miksi asiantuntijoiden esittämät ratkaisut ja kuulemisessa saatu kansalaismielipide eivät aina kohtaa.

Panelistit: Maija Setälä (Turun yliopisto), Heta-Elena Heiskanen (ympäristöministeriö) ja Mai Kivelä (vasemmistoliitto) 

2. Tunteet kuumenee! Ristiriidat ja ylilyönnit yhteiskunnallisessa keskustelussa

Miten kuumenevat tunteet näkyvät ja kuuluvat osana demokraattista politiikkaa?

Kärjistyneet tilanteet eivät ole uusi ilmiö yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta erityisesti uusien teknologioiden ja rakennemuutosten myötä ne ovat saaneet näkyvän tilan julkisessa keskustelussa. Paneeli esittelee poliittisten tunteiden tilannekuvan ja pohtii näkökulmia tunteiden käsittelylle osana toimivaa demokratiaa.

Panelistit: Anu Kantola (Helsingin yliopisto), Sami Koivisto (YLE) ja Fatim Diarra (vihreät)

3. Turhauttavaa osallistumista vai aitoa yhteistyötä? 

Miten epäluottamus voi kääntyä kestäväksi yhteistyöhaluksi? 

Paneelissa keskustellaan siitä, millä eväin ohuesta osallistumisesta päästään yhteiseen ongelmanratkaisuun. Kuulemismenettelyt voivat olla turhauttavaa pakkopullaa, mutta niitä voidaan myös soveltaa luovasti yhteisen ongelmanratkaisun tarpeisiin. Mistä syntyy rohkeus ja valmiudet kokeilla uusia toimintatapoja ja juurruttaa niitä arkeen? Miten kansalaistoimijoiden ja muiden sidosryhmien panos yhteisten ongelmien ratkaisemiseen saadaan reilulla tavalla käyttöön? 

Panelistit: Lasse Peltonen (Itä-Suomen yliopisto), Jyrki Jauhiainen (oikeusministeriö) ja Anna Evilä (Jalotus ry)

Loppusanat

Ohjelmajohtaja Kaisa-Korhonen Kurki kertoo Demokratiakorjaamon jatkosta ja demokratiateemojen parissa jatkavista STN-hankkeista.