Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO)

Hankkeen tavoitteiden kuvaus toiminnan alkaessa

PALO-hanke tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Vaikka inhimillisen toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksista on paljon tietoa, se saa usein riittämättömästi huomiota julkisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi vaalikaudet voivat vaikuttaa poliitikkojen toimintaan siten, että he suosivat lyhytnäköisiä intressejä.  

Ratkaisuksi PALO pyrkii kehittämään pitkän aikavälin vaikutukset paremmin huomioivia, deliberatiivisia osallistumisen ja päätöksenteon käytäntöjä. Lähtökohtana on, että politiikan käytäntöjä uudistamalla voidaan myös tulevien sukupolvien intressejä ottaa paremmin huomioon. PALO on huippuluokan perustutkimukseen perustuva monitieteinen hanke, jossa tarkastellaan pitkän tähtäimen päätöksenteon ongelmia muun muassa kokeellisen tutkimuksen menetelmin. Lisäksi siinä kehitetään uudenlaisia kansalaisosallistumisen käytäntöjä esimerkiksi maakuntahallinnon rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa. 

Hankkeen saavutusten kuvaus ohjelman loppuessa

Hankkeessa tutkittiin lyhytjänteisen päätöksenteon ongelmaa julkisessa päätöksenteossa. Hanke tuotti tietoa ja ymmärrystä pitkäjänteisen politiikan nykytilasta Suomessa sekä päättäjien ja kansalaisten päätöksenteon aikajänteistä. Hankkeessa etsittiin näkökulmia ja ratkaisuja lyhytjänteisyyden vähentämiseksi ja tulevien sukupolvien huomioonottamiseksi demokraattisessa päätöksenteossa. Suomen poliittinen järjestelmä pystyy verrattain hyvin pitkäjänteiseen päätöksentekoon. Erityisesti kansainväliset sitoumukset ja asiantuntijavalta edistävät pitkäjänteistä päätöksentekoa. Päättäjät ovat tulevaisuusorientoituneempia kuin kansalaiset, mutta myös kansalaisten poliittinen aikakäsitys on luultua kauaskatseisempi. Pitkäjänteistä päätöksentekoa voidaan vahvistaa ottamalla huomioon tietoa päätösten vaikutuksista, asettamalla vaalikaudet ja puoluerajat ylittäviä toimielimiä ja lisäämällä puntaroivien kansalaiskeskustelujen roolia päätöksenteossa. Puntaroivat kansalaiskeskustelut, kuten kansalaispaneelit ja -raadit, soveltuvat monimutkaisten ja kauaskantoisten ongelmien käsittelyyn ja voivat auttaa tekemään legitiimejä päätöksiä kiistanalaisista asiakysymyksistä.