Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus -ohjelma tuli vuoden 2022 alussa päätökseensä. Neljän vuoden ajan ohjelman hankkeet tutkivat suomalaisen demokratian kipukohtia ja löysivät niihin ratkaisumahdollisuuksia.

Kansalaiskeskusteluja, osallistuvaa budjetointia ja eri toimijoiden yhteisiä vaikuttamistapoja. Muun muassa näillä tutkimuksesta kumpuavilla keinoilla ratkotaan demokratian kriisiä.

CITIZEN-ohjelman kolme tutkimushanketta, BIBU, PALO ja CORE tutkivat suomalaisen demokratian haasteita ja mahdollisuuksia. Hankkeet tuottivat uutta tietoa ja toteuttivat demokratiainnovaatioita ja -kokeiluja. 

Esimerkkejä hankkeissa kokeilluista innovaatioista ovat puntaroivat kansalaiskeskustelut ja yhteistoiminnalliset toimintamallit. Nämä demokratiainnovaatiot edistävät osallistavaa, avointa ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Tietoa kertyi ja kokeiluja tehtiin hankkeissa neljän vuoden aikana runsaasti.  

Kansalaiskeskustelut monimutkaisia ongelmia ratkomassa – PALO-hanke etsi ratkaisuja pitkäjänteiseen päätöksentekoon

Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hanke tutki lyhytjänteisen päätöksenteon ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Päätöksenteon aikajännettä lyhentävät esimerkiksi vaalikaudet, hektinen mediaympäristö, organisoitunut edunvalvonta sekä tiedolliset epävarmuudet päätösten pitkän aikavälin vaikutuksista. Neljän vuoden aikana hanke loi kokonaiskuvan pitkäjänteisen päätöksenteon tilasta Suomessa. 

“Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomen poliittinen järjestelmä pystyy melko hyvin pitkäjänteiseen päätöksentekoon”, kertoo hankkeen johtaja Maija Setälä Turun yliopistosta. Hänen mukaansa päätöksenteon pitkäjänteisyys perustuu kuitenkin kansainvälisiin sitoumuksiin ja asiantuntijavaltaan perinteisen kansanvallan sijaan.  

“Poliittiset eliitit eivät näe kansalaisosallistumista resurssina pitkäjänteisessä päätöksenteossa.” 

Setälä ehdottaakin päättäjille puntaroivia kansalaiskeskusteluita yhtenä työkaluna päätöksenteon pitkäjänteistämiseen, ja monimutkaisten ja kauaskantoisten ongelmien ratkaisemiseen.  

Puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa satunnaisotannalla valittu, mahdollisimman hyvin koko väestöä edustava joukko muodostaa yhdessä mielipiteen johonkin politiikkakysymykseen. Hankkeessa on kokeiltu näiden käyttöä hyvin tuloksin muun muassa ilmastopolitiikan valmistelun ja kuntaliitosta koskeneen kansanäänestyksen yhteydessä. 

“Olennaista on kuitenkin varmistaa se, että kansalaiskeskustelut todella vaikuttavat päätöksentekoon”, Setälä summaa.  

Demokratia ei säily, jos siitä ei pidä huolta – BIBU-hanke tutki yhteiskunnan kuiluja ja kuplia

”Demokratiaa ei voi pistää pakastimeen pahan päivän varalle, vaan se hakee muotonsa joka päivä uudelleen”, toteaa BIBU-konsortion johtaja Anu Kantola Helsingin yliopistosta. Vaikka demokratian tila on Suomessa suhteellisen vahva, 2000-luvulla erityisesti talouden rakennemuutokset ja muuttoliike muovaavat myös suomalaista demokratiaa. 

Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hanke selvitti, kuinka globaalit muutokset vaikuttavat kansalaisten osallistumiseen, poliittisiin tunteisiin ja politiikan tekemiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että populismin kannatus on vahvaa erityisesti rakennemuutoksissa kärsineillä alueilla ja niiden uhkaamissa ammateissa. Myös talouden muutosten voittajat eli aivan varakkaimmat suomalaiset olivat hyvin kriittisiä hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan.  

CITIZEN-hankkeet tunnistivat myös osallistumisen kuilut suomalaisen demokratian kipukohdaksi. Äänestämisessä erot ovat suuria: pienituloisista ja nuorista vain joka toinen äänestää. Monet äänestäjät eivät koe, että mikään puolue edustaisi heidän näkemyksiään.  

Hankkeiden yhteisten suositusten mukaan osallistumisen kuiluja voidaan kaventaa esimerkiksi kansalaisaloitteiden, osallistuvan budjetoinnin sekä lainvalmistelun joukkoistamisen menetelmien avulla. Polarisaatiota voidaan murtaa tuomalla yhteen erilaisia ihmisiä ja ryhmiä kuulemaan toista osapuolta rakentavassa ja kunnioittavassa ilmapiirissä. Esimerkiksi puntaroivat kansalaiskeskustelut tai yhteistoiminnalliset menetelmät auttavat ratkomaan konfliktiherkkiä kysymyksiä. 

Anu Kantolalla on terveisiä myös suomalaisille päättäjille. ”Demokratia pidetään elossa teoilla ja sanoilla, joilla on väliä. Luokaa toivoa ja olkaa rohkeita. Älkää jääkö järjestelmän rattaiksi.” 

Kuulemisesta kuuntelemiseen – CORE-hanke tutki kimuranttien ongelmien ratkaisua yhdessä

CITIZEN-ohjelman kolmannessa hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin hallinnon, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristöön liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa.  

Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE) -hanke loi pohjan yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun yleistymiselle Suomessa ja koulutti yhteistoiminnallisuuden osaajia. 

Hanke kehitti ja kokeili yhteistoiminnallisia käytäntöjä monissa maankäyttöön, luonnonvarojen hallintaan ja energiaan liittyvissä kysymyksissä. Niissä julkinen ja yksityinen sektori sekä kansalaisyhteiskunta pääsivät tekemään tavoitteellista yhteistyötä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. 

CORE kehitti yhteistoiminnallisia menetelmiä moniin konfliktoituneisiin teemoihin, kuten susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen sekä paikallisiin kaivoskysymyksiin. Lisäksi järjestettiin Collaborative Public Manager -koulutus ympäristöalan viranhaltijoille.  

“Tutkimuksemme osoittaa, että yhteistoiminnallisilla prosesseilla on monia sovelluskohteita ympäristöpäätöksenteossa. Taitavasti rakennetut prosessit voivat tuottaa ongelmiin reiluja, viisaita ja vaikuttavia ratkaisuja”, toteaa hankkeen johtaja Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta. 

Peltonen kehottaa päättäjiä käyttämään valtaansa delegoimalla ratkomista niille, joiden elämää ja osaamista ongelmat koskevat. Päättäjien ei tarvitse olla kaikkien asioiden asiantuntijoita, eikä heidän tarvitse keksiä kaikkia ratkaisuja itse.  

“Päättäjät voisivat ottaa uutta roolia fasilitoitujen ongelman- ja konfliktinratkaisun prosessien käynnistäjinä ja kokoonkutsujina. Näin he voisivat antaa tilauksen ja mandaatin laajapohjaiselle ja neuvottelevalle ongelmanratkaisulle”, hän summaa. 

Demokratiaremontti jatkuu

Nelivuotisen CITIZEN-ohjelman antia kokosi jo neljättä kertaa järjestetty Demokratiakorjaamo. Tammikuussa pidetty tapahtuma keräsi yhteen tutkijat, kansalaisyhteiskunnan, hallinnon ja päättäjät keskustelemaan tutkimukseen perustuvista ratkaisuista demokratian haasteisiin. 

Tilaisuudessa ohjelmanjohtaja Kaisa Korhonen-Kurki totesi, että CITIZEN-ohjelman ansiokkaan työn jälkeen demokratian korjaaminen jatkuu. Työtä jatkavat esimerkiksi Kansallinen demokratiaohjelma 2025 sekä STN-hankkeet, joissa tutkitaan muun muassa nuorten ja marginalisoitujen osallistumista.