Vuonna 2019 aloittaneet STN-ohjelmat ovat nyt kuusivuotisen ohjelmakaarensa puolivälissä. Viime keväänä strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) tarkasteli ohjelmissa toimivien hankkeiden edistymistä jatkorahoituspäätöksiä tehdessään. Miten hankkeet ovat saaneet tutkimus- ja vuorovaikutustyönsä käyntiin ensimmäisellä rahoituskaudellaan? Millaisia tuloksia on saatu aikaan, ja miten niiden vaikuttavuutta on lähdetty edistämään? 

STN-rahoituksella tuetaan pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. STN ei ainoastaan rahoita tutkimusta, vaan myös seuraa ja arvioi rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta. Yksi seurannan väline on välitarkastelu, joka tehdään pitkien, kuusivuotisten STN-ohjelmien puolivälissä.

Keväällä 2022 tehtiin välitarkastelu 12 hankkeelle, jotka toimivat neljässä vuonna 2019 aloittaneessa ohjelmassa: Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD), Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä (IMPRES), Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet (STEER) ja Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT). Välitarkastelun perusteella kaikkien hankkeiden työ oli edennyt odotetusti, joten STN myönsi niille jatkorahoituksen elokuun 2025 loppuun.

”On jälleen kerran ollut hienoa huomata, että STN-rahoituksella toimivien hankkeiden monitieteisyys, pitkä aikajänne ja ajankohtainen teema ovat luoneet erinomaisen pohjan niin tieteelliselle tuloksellisuudelle kuin yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle”, toteaa strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Anu Kaukovirta. ”Hankkeiden vaikuttavuutta ja näkyvyyttä on aktiivisesti ja innovatiivisesti tuettu viestinnällä, vuorovaikutustoimilla sekä ohjelmatason yhteistyöllä”, Kaukovirta jatkaa.

Kuva 1. CULT-, FOOD-, IMPRES- ja STEER-ohjelmien välitarkastelu tiivistettynä avainlukuina.

Millaisia tuloksia hankkeiden työ on tuottanut?

Välitarkastelun perusteella hankkeiden tieteellinen työ on ollut tuloksellista. Vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja raportoitiin 15–89 hanketta kohden, ja kaikki julkaisutyypit mukaan lukien määrä oli 26–159. Julkaisemisen pääpaino on ollut tieteellisissä julkaisuissa, mutta myös ammattiyleisölle ja suurelle yleisölle suunnattuja julkaisuja on raportoitu satoja. Jopa taiteellisen ja taideteollisen toiminnan tuotoksia raportoitiin (kuva 2). Hankkeiden julkaisuprofiilit kuitenkin vaihtelivat huomattavasti; jotkut hankkeet raportoivat lähes yksinomaan vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja, kun taas toisten hankkeiden julkaisuprofiileissa korostuivat ammattiyleisölle tai suurelle yleisölle suunnatut julkaisut. Merkittävä osa julkaisuista on maksutta avoimesti kaikkien saatavissa.

Merkittäviä uusia tutkimusrahoituksia on saatu lähes kaikissa hankkeissa. Hankkeiden tutkijat ovat saaneet rahoitusta mm. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, Business Finlandilta, Suomen Akatemian rahoitusmuodoista sekä monilta säätiöiltä ja ministeriöiltä. Myös yksi uusi STN-rahoitus mainittiin. 

Kuva 2. Vuonna 2019 aloittaneiden STN-ohjelmien hankkeiden julkaisuprofiili.

Hankkeet ovat rakentaneet monialaisia yhteistyöverkostoja tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella. Lähes kaikissa hankkeissa on tehty kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä yhteistyötä myös muiden kuin tutkimusorganisaatioiden kanssa. Yli puolet hankkeista kertoi tekevänsä yhteistyötä yritysten kanssa. Usealla hankkeella on kansainvälinen tieteellinen tukiryhmä (Scientific Advisory Board), kotimaisista asiantuntijoista koostuva vuorovaikutuskomitea tai molemmat. Yhteistyösopimuksia on solmittu enimmillään lähes 50 eri tahon kanssa.

Varsinaisten yhteistyökumppanien lisäksi hankkeet nimesivät kymmeniä vuorovaikutustahoja, joiden kanssa ne ovat vaihtaneet tietoa ja näkemyksiä esimerkiksi tutkimuksen aiheesta tai tutkimuksen (alustavista) tuloksista ja niiden hyödyntämisestä. Vuorovaikutustahot edustavat monipuolisesti erilaisia toimijaryhmiä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Kaikissa hankkeissa on oltu aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhden tai yleensä useamman ministeriön kanssa. Ohjelmien vuorovaikutus ministeriöiden kanssa on ollut poikkisektoriaalista: vaikuttavuutta tavoitellaan usealla hallinnonalalla (ks. kuva 3).

Kuva 3. CULT-, FOOD-, IMPRES- ja STEER-ohjelmissa toimivien hankkeiden raportoima vuorovaikutus eri ministeriöiden kanssa. Mitä tummempi väri, sitä useampi ohjelman hanke raportoi vuorovaikutusta ko. ministeriön kanssa.

Mitä konsortioiden monitieteisellä yhteistyöllä on saatu aikaan?

Yksi STN-rahoituksen erityispiirre on hankkeiden monitieteisyys ja -toimijaisuus: ne koostuvat eri tieteenaloilla ja eri organisaatioissa toimivista tutkimusryhmistä, jotka muodostavat väliaikaisen yhteenliittymän eli konsortion. Mitä kevään 2022 välitarkastelu kertoo tästä monitieteisestä yhteistyöstä? Millaista lisäarvoa se on tuonut tutkimuksen tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelun kannalta? Nostamme alla esiin muutamia esimerkkejä. 

Poikkitieteellisiä työkaluja

Monessa hankkeessa on lähdetty rakentamaan poikkitieteellistä käsitteistöä, lähestymistapaa tai metodologiaa, jonka avulla sekä tutkijat että muut toimijat voivat tarttua suomalaisen yhteiskunnan merkittäviin haasteisiin aiempaa tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin.

Esimerkiksi FOOD-ohjelman JUST-FOOD -hankkeessa on yhdistetty filosofista oikeudenmukaisuustarkastelua muiden tieteenalojen tutkimukseen ja luotu konkreettisia periaatteita ja kriteeristöä oikeudenmukaisuuden huomioimiseksi ilmastoviisaaseen ja terveelliseen ruokajärjestelmään siirryttäessä. Tieteellistä vaikuttavuutta tavoitellaan mm. kestävyysmurroksen kansainvälisen tieteellisen lehden teemanumerossa. Tältä pohjalta Just food on edistänyt uudenlaista keskustelua ruokajärjestelmän eri toimijoiden välillä sekä puhunut reilusta ruokamurroksesta myös laajalle yleisölle. Jatkorahoituskaudella on tarkoitus mm. rakentaa työkalu, jonka avulla ruokajärjestelmätoimijat voivat arvioida ja kehittää ilmastotoimiensa kestävyyttä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Uutta tutkimusrahoitusta on jo saatu mm. STN-ohjelmasta Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE).

MULTA -hankkeessa on myös kehitetty poikkitieteellisiä työkaluja ruokajärjestelmän haasteisiin, mutta hyvin toisenlaisella alueella. Eri alojen tutkimusta ja mittausmenetelmiä yhdistämällä on kehitetty peltojen hiilensidonnan ja ilmastovaikutusten arviointi- ja todentamisjärjestelmä, joka tukee sekä jatkotutkimusta että käytännön sovelluksia. Tulokset on julkaistu arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä ja niiden pohjalta on luotu myös avoimeen dataan perustuva Pelto-observatorio, jonka kautta kuka tahansa voi seurata reaaliaikaisesti viljelymaiden hiilensidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen tutkimusta viedään jo eteenpäin mm. Akatemian lippulaivaohjelmaan kuuluvassa Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC:ssa.

Lue myös: MULTA-hankkeen blogikirjoitus: Strategista tutkimusta tarvitaan enemmän

Vakuuttavaa tutkimusaineistoa

Useampi hanke on hyödyntänyt monitieteistä yhteistyötä tavanomaista laajemman tai monipuolisemman tutkimusaineiston kokoamiseksi. Ensimmäisellä rahoituskaudella on keskitytty aineistojen tuottamiseen, yhdistelyyn ja alustavaan analyysiin. Monissa hankkeissa aineistonkeruu ja sidosryhmäyhteistyö kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa, sillä sidosryhmien osallistaminen tutkimukseen on osa tutkimusasetelmaa. 

Esimerkiksi STEER-ohjelman SmartLand -hankkeessa on kerätty monipuolista tutkimusaineistoa maankäyttöpolitiikan kehittämisen kysymyksiin vastaamiseksi. Monitieteisten case-tutkimusten avulla hanke on tutkinut maankäyttöinstrumenttien vaikutusta asumisen saatavuuteen ja hintaan, asuinalueiden eriytymiskehitykseen ja kaupunkien ilmastovaikutuksiin yhdessä 20–30 kunnan kanssa. Tuloksia on julkaistu arvostetuissa tieteellisissä julkaisuissa sekä ammattiyleisölle suunnatuissa julkaisuissa. Hanke on poikinut myös uuden kumppanuusmalli-rahoituksen Business Finlandilta. Jatkorahoituskaudella painopiste siirtyy eri maankäyttöpoliittisten instrumenttien yhteisvaikutusten tutkimiseen sekä suositusten ja työkalujen tuottamiseen.

Laaja-alaisen aineiston tuottaminen ja analyysi on ollut keskiössä myös IMPRES-ohjelman BioColour -hankkeen ensimmäisellä rahoituskaudella. Hankkeen tutkimuskohteena on koko väriaineiden tuotantoketju. Kemistien, materiaalitieteilijöiden, biologien ja yhteiskuntatieteilijöiden sekä yrityskumppanien välisessä yhteistyössä on etsitty uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden tuotantoon ja käyttöön. Mittavan laboratoriotutkimuksen pohjalta kehitettiin bioväriaineiden väripaletti, ja tutkimustuloksista kootaan kansainvälisestikin ensimmäinen biovärien tietokanta. Tuloksia on julkaistu sekä tieteellisissä että ammattiyleisölle ja suurelle yleisölle suunnatuissa julkaisuissa, ja niitä on esitelty myös laajalle yleisölle suunnatuissa näyttelyissä. Jatkorahoituskaudella tehdään myös elinkaarilaskelmia ja poliittista vaikuttamista.

Oivalluksia ja näkyvyyttä

Monitieteisyys näkyy monessa hankkeessa myös yksinkertaisesti samaa aihetta tai ongelmakokonaisuutta eri näkökulmista tutkivien ryhmien yhteistyönä. Tämä on tuonut tutkimukselle uudenlaista yhteiskunnallista relevanssia ja näkyvyyttä sekä mahdollistanut yllättävienkin havaintojen tekemisen. 

Esimerkiksi CULT-ohjelman nuoria kuluttajina digiympäristössä tutkivan DigiConsumers-hankkeen osapuolet ovat analysoineet sekä olemassa olevia että uusia aineistoja poikkitieteellisessä yhteistyössä ja julkaisseet paljon yhdessä. Tutkimuksessa on hyödynnetty sosiologian, psykologian, kasvatustieteen, taloustieteen ja tietojärjestelmätieteen teorioita ja menetelmiä. Tuloksia on julkaistu paitsi näiden alojen tieteellisillä foorumeilla, myös ammattiyleisölle ja suurelle yleisölle – josta yhtenä kiinnostavana esimerkkinä on TalousTandem-peli. Hanke on ollut tiiviissä yhteistyössä Suomen Pankin kanssa talousosaamisstrategian luomisessa ja talousosaamiskeskuksen perustamisessa. Tutkijat ovat saaneet laaja-alaista yhteiskunnallista näkyvyyttä, ja heidän asiantuntijuuttaan on käytetty eduskunnassa sekä useissa asiantuntijaelimissä ja -verkostoissa.

STN-ohjelmien tutkimusta ja sen vaikutuksia arvioidaan perusteellisemmin ohjelmien päätyttyä. CULT-, FOOD-, IMPRES- ja STEER-ohjelmat jatkuvat syksyyn 2025 saakka. Ensimmäisen rahoituskauden hyvät tulokset antavat aihetta pitää ohjelmiin kohdistuvat odotukset korkealla.