Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoituksen avulla voidaan nivoa yhteen monitieteistä vuorovaikutteista huippututkimusta viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi. Koska STN-hankkeet ovat  pitkäjänteisiä, niiden yhteyteen voidaan myös rakentaa muita hankkeita ja samoja tavoitteita tukevaa toimintaa. STN-rahoituksella on siis vipuvoimaa tuottaa kokoaan enemmän. Esimerkiksi meidän hankkeemme, STN:n rahoittama MULTA-hanke, on kansainvälistä kiinnostusta keräävän Carbon Action -alustan ehdoton tukipilari.

Matka strategiselle tutkimukselle tyypillisten kysymysten parissa alkoi osaltani jo noin 12 vuotta sitten, kun aloitin ympäristöministeriön tutkimusjohtajana. Olin ministeriön ensimmäinen tutkimusjohtaja ja oli hienoa päästä rakentamaan uutta. Aluksi laadimme ministeriöön T&K-strategian. Siinä visiona oli varmistaa, että 'käytössä on luotettavaa tietoa, jonka avulla pystytään vastaamaan ennakoivasti ympäristökysymyksiin'.

Pitkäjänteisen luotettavan tiedon tuotannossa tutkimuslaitoksilla, kuten SYKEllä, on ministeriölle keskeinen rooli. Ministeriön omaa T&K-rahoitusta ajatellen asetettu strategiatavoite, että ’käytössä on luotettavaa tietoa, jonka avulla pystytään vastaamaan ennakoivasti ympäristökysymyksiin’, oli kuitenkin haastava visio. Ministeriön oma rajallinen T&K-rahoitus kun suuntautui pääosin ydinprosesseja tukeviin selvityksiin ja kehittämisprojekteihin, joissa aikajänne oli lyhyt. Strategiaprosessin aikana kovasti pohdimme, miten saisimme aikaan ministeriön tavoitteita palvelevia pidemmän aikajänteen T&K-avauksia muiden resursseja hyödyntämällä. Silloin tuntui, että työkaluja ei tähän ollut riittävästi.

Strategisen tutkimuksen rahoitus tuo tietoa päätöksentekoon

Iso muutos tapahtui valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen (TULA-uudistuksen) myötä vuonna 2013. Se synnytti uusia rahoitusvälineitä, joista yksi oli strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoitus. Se, että uusiin rahoitusinstrumentteihin otettiin rahoitusta muiden organisaatioiden, kuten tutkimuslaitosten, budjeteista, todella kirpaisi, mutta samalla motivoi rakentamaan yhdessä näistä uusista välineistä mahdollisimman vaikuttavia. STN-rahoitusinstrumentti toi nimenomaan kaivatun mahdollisuuden uudenlaiseen pitkäjänteiseen vuorovaikutteiseen toimintaan.

Korkealaatuisen tieteen ja vuorovaikutustyön yhdistäminen oli toki alkuun opettelua. Toimintatapoja ei ollut yhtä helppoa muuttaa kuin rakenteita. Ministeriössä lähdimme jo alusta asti toden teolla yhteistyöhön STN-hankkeiden kanssa. Mukavimpina muistoina mieleen on jäänyt läheinen yhteistyö WINLAND-hankkeen kanssa ministeriön ennakointityössä, tiivis yhteiskehittäminen hankkeiden hakuvaiheessa Kaupungistuva yhteiskunta (URBAN) -ohjelmassa sekä SET-hankkeen tutkijoiden kanssa toteutettu ministeriön työtä tukeva murrosareena. Vuorovaikutteisen yhteistyön lisäksi saimme huippulaadukasta tutkimustietoa kultatarjottimella – ja ilman ministeriön omaa rahoitusta ja hankebyrokratiaa.

Tutkimus nivoutuu käytäntöön

Vuonna 2018 vaihdoin pöydän puolta. Uudessa roolissani Baltic Sea Action Groupin eli BSAG:n sisältöjohtajana olinkin rahan hakijana vuorovaikutusvastaavana. Ilmastokestävään ruokajärjestelmään keskittyvä MULTA -hankkeemme käynnistyi kesällä 2019.

MULTA-hanke tuo käytännön tasolla yhteen viljelijät, neuvojat, tutkijat, yritykset ja päätöksentekijät. Vuorovaikutustyön keskiössä ovat viljelijät.  Sadalla hiilitilalla tutkitaan hiiliviljelyn toteuttamista käytännössä. Hiiliviljelijöiden mielestä yhteistyö tutkijoiden kanssa on ollut arvokasta, ja vastaavasti tutkijat ovat saaneet hyödyllisiä käytännön näkemyksiä viljelijöiltä. Yhteistyö on tuonut uutta motivaatiota ja merkityksellisyyttä viljelijöille maatalouden harjoittamiseen. Tämä on konkreettista yhteisoppimista parhaimmillaan!

Vuorovaikutus mahdollistaa skaalauksen

MULTA-hankkeessa tutkitun tiedon ja toimintatapojen skaalausta laajempaan kokoon on tehty eri tavoin. Keinoina mm. tutkimustietoon pohjautuva uudistavan viljelyn e-opisto ja yritysyhteistyö, jota kautta yritykset kouluttavat tilojaan hiiliviljelijöiksi tai kehittävät uudistavaa viljelyä tukevia hankintakriteerejä sekä tuotteita. Tutkimustulosten ja kehitteillä olevan todentamisjärjestelmän esittämiseen tehtiin Pelto-observatorio-verkkosovellus, jonka kautta voi seurata reaaliaikaisesti viljelymaiden hiilensidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämä luo pohjaa luotettavalle todentamisjärjestelmälle, joka on tarpeellinen niin politiikan suunnittelun, päätöksenteon kuin yritysten kestävän toiminnan tukemisen kannalta. Työmme on hienosti noteerattu osana kansainvälisiä verkostoja, ja pääsimmekin kertomaan näistä yllä mainituista työmme helmistä Glasgow’n ilmastokokouksessa.

MULTA -hanke on osa Carbon Action -alustaa, joka tavoittelee systeemistä muutosta kohti uudistavaa maataloutta. Alustalla on useita rahoittajia ja hankkeita. Carbon Action mahdollistaa eri hankkeiden välisen yhteistyön. Alustalla toimii nyt yli 3 000 toimijaa, ja se on saanut paljon tunnustusta. MULTA-hanke on koko Carbon Action alustan mahdollistaja ja tukipilari. Sen päälle olemme voineet rakentaa muun yhteistyön. STN-rahoituksella on siis vipuvoimaa tuottaa kokoaan vielä enemmän.

En usko, että millään muulla rahoituksella olisimme voineet tällä tasolla nivoa pitkäjänteisesti yhteen monitieteellistä huippututkimusta ja tiivistä vuorovaikutusta sekä rakentaa päälle muita hankkeita ja toimintaa. Maatalousmaan hiilensidonta on todella nyt kuuma aihe niin Suomessa, EU-tasolla kuin globaalisti, joten kysyntää tulee riittämään myös jatkossa.

Tätä blogia kirjoittaessa tuli selattua vanhoja papereita ympäristöministeriön ajoilta. Samoja tavoitteita ja ongelmia on tunnistettu, vaikka termit ovatkin vähän vaihdelleet. Ymmärrys siitä, kuinka yhteen kietoutuneita nämä ongelmat ovat, on lisääntynyt vuosien varrella. Tutkimustietoon perustuvia systeemitason ratkaisuja tarvitaan kiireellisesti ja kiperästi. Strategista tutkimusta tarvitaan mielestäni enemmän – ei vähemmän