Tutkimustietoa päättäjille ja suomalaiselle ikääntyvälle yhteiskunnalle

Susan Kuivalainen aloitti Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut (DEMOGRAPHY) -ohjelman johtajana vuoden 2022 alussa. Kuusivuotisessa ohjelmassa tutkitaan väestörakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Ohjelmaa rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Eläketurvakeskuksessa osastopäällikkönä toimiva Kuivalainen odottaa ohjelmajohtajan tehtävältä tutkimustiedon vaikuttavuuden edistämistä ja sidosryhmäyhteistyön kehittämistä yhdessä ohjelman hankkeiden kanssa. 

”Ohjelmassa tehdään kunnianhimoista ja korkeatasoista tutkimusta, joka on yhteiskunnan ja päätöksenteon kannalta keskeistä. Pidän erittäin tärkeänä tutkimustiedon saattamista tiedon käyttäjille. Odotan innolla sitä, että pääsemme etsimään ja toteuttamaan keinoja aktiivisen vuorovaikutuksen edistämiseksi tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välillä,” Kuivalainen sanoo. ”Parhaimmillaan korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen yhdistyy näkökulmia, jotka tekevät kokonaisuudesta merkityksellisen myös päätöksentekijöille, muille tiedon käyttäjille ja laajemmin suomalaiselle ikääntyvälle yhteiskunnalle.” 

Uudenlaisia vaikuttavuuskeinoja luomassa 

DEMOGRAPHY-ohjelmassa etsitään ratkaisuja väestön ikärakenteen muutoksiin sopeutumiseksi ja yhteiskunnan toiminta- ja uudistuskyvyn säilyttämiseksi. Ohjelman viidessä hankekokonaisuudessa keskitytään syntyvyyden muutoksiin, ikääntymiseen, maahanmuuttajiin, maan sisäiseen muuttoon sekä työurien pidentämiseen. ”Kysymykset ovat päätöksenteon kannalta hyvin keskeisiä ja koskevat laajasti eri toimijoita.”, Kuivalainen toteaa. ”Ohjelman hankkeet ovat temaattisesti yhtenäisiä ja muodostavat eheän ja monipuolisen kokonaisuuden. Tavoitteenamme on luoda tietopohjaa, jonka avulla suomalainen yhteiskunta voi vaikuttaa ja sopeutua väestörakenteen muutoksiin. Keskeistä on mm. ratkaista rahoituksellinen kestävyysongelma ja vahvistaa sosiaalista kestävyyttä.” 

Kuivalaisen mukaan yhteiskunnallinen vaikuttavuuden ytimessä on korkeatasoinen ja relevantti tutkimus. ”Työni Eläketurvakeskuksessa on kerryttänyt kokemusta päätöksentekoa tukevan korkeatasoisen tutkimuksen johtamisesta sekä niistä tavoista, joilla tutkimuksen ja tiedon käyttäjien vuorovaikutusta voidaan edistää ja tietoa tuoda tiedonkäyttäjille.” Myös perinteiset keinot ovat edelleen tärkeitä: ”Vaikuttavuudessa pienemmät sidosryhmätapaamiset ovat todella keskeisessä roolissa. DEMOGRAPHY-ohjelmassa käytämme perinteisiä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tapoja kuten seminaareja.”, Kuivalainen kertoo. ”Myös Saumakohtia -dialogit tutkijoiden ja poliitikkojen välillä vaikuttavat todella onnistuneelta konseptilta ja olisi hieno olla mukana laajentamassa mallia. Lisäksi Tiede kohtaa vaalit -keskustelutilaisuudet vaikuttavat mielenkiintoisilta. Meillä on ohjelmassamme suunnitelmia myös uudenlaisista tavoista edistää tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua,” Kuivalainen jatkaa. 

Vaikuttava tutkimus edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta

Kuivalainen pitää strategista tutkimusta erittäin tärkeänä rahoitusmuotona monesta syystä: ”Strateginen tutkimus on uudistanut tutkimustoimintaa. On erittäin tärkeää, että on olemassa tällainen rahoitusmuoto, jonka erityisenä tavoitteena on tutkimustiedon vaikuttavuuden edistäminen ja jossa aktiivisesti ja innovatiivisesti kehitetään tapoja tutkimustiedon saattamiseen tiedon käyttäjille ja vuorovaikutuksen edistämiseen.” Kuivalaisen mukaan tästä ovat hyötyneet niin tiedon käyttäjät kuin tutkijatkin. ”Erityisesti nuoremmille tutkijoille strateginen tutkimus on tuonut paljon uudenlaista oppia.” 

Myös rahoituksen kestolla on tärkeä rooli tutkimuksessa. ”On hyvin oleellista, että rahoitus on pitkäjänteistä ja kestää kuusi vuotta. Tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkimus edellyttää aikaa. Isot yhteiskunnalliset kysymykset, joihin ohjelmissa etsitään tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja monitieteisessä yhteistyössä, eivät toteudu lyhyessä ajassa,” summaa Kuivalainen. 

Osastopäällikkö Susan Kuivalainen (Eläketurvakeskus) on valittu strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut (DEMOGRAPHY) -ohjelman ohjelmajohtajaksi 1.1.2022-31.12.2024. Ohjelmajohtajat ovat palvelussuhteessa taustaorganisaatioonsa.

Teksti: Tiina Salo
Kuva: Vesa Laitinen / Eläketurvakeskes