Saumakohtia-dialogissa tutkijat ja poliitikot keskustelevat  ajankohtaisista kysymyksistä tutkimustiedon valossa. Tavoitteena on välittää uusinta tutkimustietoa päätöksentekoon mutta myös rakentaa pidempiaikaisia yhteistyöverkostoja. Parhaimmillaan Saumakohtia-dialogit lisäävät ymmärrystä tavoista, joilla poliitikot ja tutkijat hahmottavat yhteiskuntamme suuria haasteita sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Mihin Saumakohtia-dialogeilla pyritään?

Strategisen tutkimuksen hankkeissa olennaisia kysymyksiä ovat, miten välittää tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja miten edistää vuoropuhelua tutkijoiden ja päättäjien välillä. Strategisen tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa, joka tukee yhteiskunnallista päätöksentekoa. Samojen kysymysten edessä on ollut myös tiedonvälittäjäorganisaatio Ympäristötiedon foorumi (YTF),  jonka tavoitteena on edistää tiedon tuottajien ja käyttäjien välistä vuoropuhelua ympäristökysymysten osalta. YTF toteutti pari vuotta sitten kyselyn päättäjille siitä, miten he haluaisivat saada tietoa tutkimuksesta ja kannatusta saivat etenkin kasvokkain tapahtuvat keskustelut tutkijoiden kanssa (tutustu YTF:n kyselyyn tästä). Tämä oli kimmokkeena Saumakohtia-dialogien synnylle.

Strateginen tutkimus aloitti Saumakohtia-dialogit pilottina Ympäristötiedon foorumin konseptin pohjalta sosiaali- ja terveyspoliittisella aiheella eduskunnassa vuonna 2019 ja myös muita ajankohtaisia teemoja on tarjottu vuoropuhelun aiheiksi. Myös poliitikot ovat voineet toivoa keskusteltavia aiheita. Dialogin järjestämisen edellytyksenä on, että toivotusta aiheesta on tarjolla strategisen tutkimuksen hankkeissa tuotettua tutkimustietoa. Strategisen tutkimuksen neuvostolta on saanut rahoitusta vuodesta 2015 alkaen kaiken kaikkiaan 78 hanketta 19:stä eri teemoista rakentuvasta ohjelmasta. Vuoden 2021 lopulla käynnissä on 11 ohjelmaa, joissa on 48 laajaa ja monitieteistä hanketta. Tutkimustietoa on siis tarjolla erittäin monesta politiikan päiväjärjestyksessä olevasta teemasta.

Saumakohtia-dialogien tarkoituksena on synnyttää vuoropuhelua, joka jatkuu myös tapaamisen jälkeen, ja välittää tutkimustietoa päätöksentekijöille (ks. lisää Ympäristötiedon foorumin opas Saumakohtia-dialogiin). Vuoropuhelu rakennetaan siten, että se mahdollistaisi luottamuksellisen tilan tutkijoille ja poliittisille päättäjille keskustella ajankohtaisista kysymyksistä uusimman tutkimustiedon valossa. Luottamuksellinen tila syntyy parhaiten silloin, kun keskustelua käydään vain yhden puolueen edustajien kanssa kerrallaan, jolloin poliitikkojen ei tarvitse käydä keskenään puolueideologista debattia.

Strategisen tutkimuksen toteuttamat Saumakohtia-dialogit ovat muodostuneet hedelmällisiksi keskusteluiksi tutkimuksen ja päätöksenteon välillä. Puolueista on esitetty asiantuntevia ennakkokysymyksiä, mikä yhdistettynä strategisen tutkimuksen tieteidenväliseen lähestymistapaan on mahdollistanut sen, että aihetta on pystytty lähestymään monen eri tieteenalan näkökulmasta.

Miten Saumakohtia-dialogeja toteutetaan?

Kutakin dialogia valmistelee strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja, jonka johtaman ohjelman hankkeissa tutkitaan teemoja ja kehitetään ratkaisuja niihin kysymyksiin, joihin poliitikot tietoa tarvitsevat. Saumakohtia-dialogia valmistellaan usein useamman strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajan yhteistyönä, jolloin on vielä helpompi tunnistaa juuri oikeat hankkeet ja niiden tutkijat ja koota mahdollisimman poikkitieteellinen osaaminen vuoropuhelun aiheesta.

Saumakohtia-dialogeissa on yleensä mukana noin kolme tutkijaa, jotka esittävät noin viiden minuutin alustuksen käsiteltävästä aiheesta. Tutkijat voivat esittää alustuksessaan muutaman dian tutkimuksestaan, mutta dialogien pääpaino on nimensä mukaisesti vuoropuhelussa. Tämä vaatii tutkijoilta rohkeutta irrottautua datasta ja tutkimusasetelmien esittelystä, kykyä luottaa asiantuntemukseensa ja uskallusta heittäytyä vuoropuheluun. Samalla tutkijan on pitäydyttävä tutkijan roolissa ja tunnistettava oman asiantuntemuksensa rajat. Tutkijoiden alustusten jälkeen käydään ohjelmajohtajan fasilitoima keskustelu. Dialogin sopivaksi kestoksi on osoittautunut noin 1,5 tuntia, joka mahdollistaa kiireettömän ja keskustelevan ilmapiirin.

Hyvä dialogi herättää poliitikoiden tiedonjanon ja tuottaa myös kysymyksiä, joihin ei aina ole parasta asiantuntemusta dialogia käytäessä paikalla. Usein poliitikoille toimitetaankin jälkikäteen lisätietoja ja tutkijoiden yhteystietoja, jotta he voivat jatkaa kiinnostavaan aiheeseen perehtymistä.

Saumakohtia-dialogit tukevat ymmärryksen laajentumista

Saumakohdista saatu palaute on ollut positiivista sekä tutkijoilta että poliitikoilta. Poliitikot ovat arvostaneet erityisesti mahdollisuutta keskustella tutkijoiden kanssa suoraan sekä esittää kiperiäkin kysymyksiä. Tutkijat ovat puolestaan kokeneet erityisen hyödylliseksi sen, että he pääsevät kertoman omasta tutkimuksestaan poliitikoille sekä tutustumaan tapoihin, joilla poliitikot lähestyvät yhteiskunnallisia haasteita.

Lisäksi tutkijoiden ymmärrys päättäjien työssään tarvitsemasta tiedosta ja sen muodoista on lisääntynyt. Kumpikin vuoropuhelun osapuoli pääsee hahmottamaan toistensa erilaisia toimintatapoja ja keskustelukulttuureja tilanteessa, joka on kummallekin mahdollisimman turvallinen. Parhaimmillaan Saumakohtia-dialogi lisää ymmärrystä tavoista, joilla poliitikot ja tutkijat hahmottavat yhteiskuntamme suuria haasteita sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Saumakohtia-dialogit voivat toimia tulevaisuuden yhteistyöverkostojen alkuna ja väylänä poliitikoille tutustua laajemminkin strategisen tutkimuksen hankkeisiin ja niissä työskenteleviin tutkijoihin.

Eurosaumakohdat ja vuoropuhelu verkossa

Koronapandemian takia Saumakohtia-dialogeja on strategisessa tutkimuksessa toteutettu maaliskuusta 2020 lähtien etäyhteyksin. Viimeisin kierros Saumakohtia-dialogia on toteutettu Suomen europarlamentaarikkojen kanssa. Kimmoke Eurosaumakohtiin tuli strategisen tutkimuksen hankkeista, jotka halusivat tarjota suomalaisille mepeille vuorovaikutteisella tavalla tutkimustietoa hyödynnettäväksi EU:n ajankohtaisista aiheista. Keväällä 2021 ajankohtaisissa keskusteluissa oli voimakkaasti esillä metsä- ja biodiversiteettistrategiat sekä maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskeva asetus. Aihe oli hyvin politisoitunut ja mepit puoluetaustasta riippumatta kokivat strategisen tutkimuksen luotettavaksi tiedon lähteeksi, joten keskustelutarjous otettiin innolla vastaan.

Ylipäätään päättäjät niin EU:ssa kuin eduskunnassakin ovat suhtautuneet dialogiehdotuksiin positiivisesti. Poliitikkojen mielestä tutkijoiden suoria yhteydenottoja voisi olla enemmänkin. Eräskin edustaja sanoi, että tämä oli hänelle ensimmäinen kerta, kun tutkijat ottivat yhteyttä ja pyysivät keskustelemaan tutkimuksesta. 

Etäyhteyksin toteutettavissa dialogeissa on sekä mahdollisuuksia että uhkia. Etäkokouksien toteuttaminen on nopeaa ja vaivatonta. Etäkokoukset ovat avanneet aivan uuden väylän tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen esimerkiksi europarlamentaarikkojen kanssa. Ennen koronaa olisi ollut melkoinen lottovoitto saada useampi suomalainen meppi keskustelemaan tutkijoiden kanssa samaan tilaan.

Etäyhteydet mahdollistivat joustavan osallistumisen paikasta riippumatta, mutta toivat toki myös haasteita vuorovaikutukselle. Saumakohtia-dialogi perustuu aitoon vuorovaikutukseen ja luottamukseen. Yhteisen tilan ja ymmärryksen luominen on vaikeampaa etäkokouksessa, jossa osallistujilla ei ole kamera päällä eikä heidän läsnäolostaan ole täyttä varmuutta. Digi-saumakohdat ovat kuitenkin ainakin osittain tulleet jäädäkseen. Vuorovaikutuksen ja aktiivisen osallistumisen toteutumista digitaalisessa ympäristössä on kuitenkin jatkossa kehitettävä, jotta digi-dialogit toimisivat vieläkin paremmin kaikkien osallistujien kannalta.

Uusi kierros strategisen tutkimuksen Saumakohtia alkamassa eduskunnassa

Vuoden 2022 alussa käynnistyy uusi kierros Saumakohtia-dialogeja eduskunnan puolueryhmien kanssa. Puolueiden ryhmäkansliat saavat joulukuussa 2021 strategisen tutkimuksen vastuualueelta dialogikutsun. Dialogin aiheen valinnassa ryhmäkanslioita pyydetään hyödyntämään strategisen tutkimuksen uutta Ratkaisujatieteesta.fi -verkkopalvelua ja valitsemaan sieltä heille ajankohtaisimmat teemat sekä hahmottelemaan ennakkokysymyksiä ko. yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyen.

Puolueille pyritään ehdottamaan myös uusia, tutkimuksesta kumpuavia teemoja, joita päivän politiikassa ei ehkä vielä olla nostettu esille, mutta jotka tutkimus on jo tunnistanut keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi. Keskusteluaiheiden- ja kysymysten sopimisen jälkeen ohjelmajohtajat alkavat koota strategisen tutkimuksen hankkeista sopivia osallistujia dialogeihin ja kysymysten vastaajiksi.

Strategisen tutkimuksen hankkeista löytyy paljon tutkittua tietoa, jota voidaan käyttää esimerkiksi puolueiden vaaliohjelmien sekä hallitusohjelmatavoitteiden suunnittelussa. Toivomme, että poliitikot ottavat strategisen tutkimuksen vuoropuhelukutsun vastaan!