Toimenpiteet kestävyyden toteuttamiseksi 2024

Tavoite 4: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet

Lue lisää YK-liiton sivuilta Kestävän kehityksen tavoitteesta 4.

Näin edistimme tavoitteen 4 toteutumista vuonna 2024:

• Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG) -ohjelmassa vahvistettiin koulutusjärjestelmän resilienssiä uudistamalla rehtoreiden ja opettajien koulutusta, kuten EduRESCUE -hankkeen ratkaisukortissa esitetään.
• Akatemiaohjelma DEVELOP2 edisti kestävää kumppanuutta globaalin etelän toimijoiden kanssa. Yksi ohjelman teemoista on laadukas koulutus. Ohjelman puitteissa järjestettiin muun muassa tutkijaseminaari (14.2.2024), osallistuttiin Maailma kylässä -festivaaliin (25.–26.5.2024) ja järjestettiin tutkijoiden roundtable-tilaisuus "Strengthening local capacities and skills for research in the Global South" (11.12.2024).

Tavoite 5: Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia

Lue lisää YK-liiton sivulta Kestävän kehityksen tavoite 5.

Näin edistimme tavoitteen 5 toteutumista vuonna 2024:

• STN:n SHIELD - ohjelmassa tarkasteltiin turvallisuutta ja luottamusta algoritmien aikakaudella tasa-arvon näkökulmasta.
• STN:n DEMOGRAPHY - ohjelmassa analysoitiin väestörakenteen muutoksia ja niiden vaikutuksia yhteiskunnan kestävyyteen sekä tarjottiin ratkaisuehdotuksia: Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden
• STN:n CULT - ohjelmassa tutkittiin kulttuuria teknologisoituvassa yhteiskunnassa tasa-arvon näkökulmasta.
• Sosiaaliturvakomitean ja STN-ohjelmien yhteistyönä tuotetussa tietokoosteessa (2024) pohdittiin digitalisaation, työn murroksen ja sosiaaliturvan vaikutuksia tulevaisuuden työelämään erityisesti tasa-arvon näkökulmasta: Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva-tietokooste.
• STN:n DEMOC - ohjelmassa käsiteltiin demokratian tulevaisuutta sukupuolten tasa-arvon ja osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta.
• Akatemiaohjelmassa DEVELOP2 kehitettiin globaalia tutkimusyhteistyötä ja tuettiin tasa-arvoa kansainvälisten tapahtumien ja seminaarien avulla (ks. tapahtumat tavoite 4:ssa).

Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita

Lue lisää YK-liiton sivulta Kestävän kehityksen tavoite 9.

Näin edistimme tavoitteen 9 toteutumista vuonna 2024:

• Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja rahoittaminen
• Lippulaivaohjelma
• STN:n IMPRES - ohjelmassa kehitettiin innovatiivisia materiaaleja ja palveluita resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistämiseksi, kuten Valuebiomat-hankkeen politiikkasuosituksesta muoveista ja ilmastonmuutoksesta ilmenee.
• STN:n STEER - ohjelmassa tarkasteltiin julkisen vallan muuttuvaa roolia ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuuksia; ORSI-hankkeen politiikkasuosituksessa esitettiin, kuinka kunnat voivat toimia kestävyysmurroksen johtajina.
• Päättyneet STN:n ADAPT- ja GROWT-ohjelmat (2018–2023) tarjosivat arvokasta tietoa kestävään kasvuun liittyvistä ratkaisuista, kuten ohjelmien loppuyhteenvedosta käy ilmi.

Tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan

Lue lisää YK-liiton sivulta Kestävän kehityksen tavoite 13.

Näin edistimme tavoitteen 13 toteutumista vuonna 2024

• Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja. Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen tuottamien julkaisuiden linkittymistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien julkaisujen osuus kaikista Suomen Akatemian rahoittamien hankkeiden julkaisuista oli 67 % vuonna 2024.
• Vuonna 2024 rakennettiin vuonna 2025 avattua Suomen Akatemian rahoituksen vaikuttavuuden tietokarttaa ja sen kohtaa vastuullinen tiede.
• STN:n CLIMATE-ohjelmassa tuotettiin tutkimukseen perustuvia politiikkasuosituksia, kuten ilmastotietopaketti ja ratkaisukortti, jossa suositeltiin tasapalautusta polttoaineveron keventämisen sijaan.
• STN:n JUST ENERGY - ohjelmassa tarkasteltiin oikeudenmukaisia energiaratkaisuja vihreän siirtymän edistämiseksi.
• STN:n JUST TRANSITION - ohjelmassa kehitettiin yhteiskunnallisia ratkaisuja oikeudenmukaiseen vihreään murrokseen.
• STN:n WAVE-ohjelmassa tarkasteltiin veden merkitystä hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä, ja ohjelman johtaja laati lausunnon VNS 7/2024 liittyen Agenda2030:n toimeenpanoon.
• NordForskin Green Transition -ohjelmassa oli mukana useita suomalaisia tutkimushankkeita, jotka tukivat vihreää siirtymää.
• Vuonna 2024 alettiin valmistella yhteityössä Business Finlandin kanssa Tulevaisuuden kestävät energiaratkaisut -ohjelmaa, jossa haetaan uusia ratkaisuja energiajärjestelmän kehittämiseen ilmastotavoitteiden tueksi.
• STN:n DEMOC- ja WAWE-ohjelmajohtajien yhteisessä blogissa tarkasteltiin turvallisuuden, veden ja demokratian yhteyksiä vihreässä siirtymässä 
• Akatemiassa EU:n elpymisvälinerahoituksen (RRF) avulla tuetaan kestävän kehityksen tavoitteiden 4, 9 ja 13 toteutumista kytkemällä yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan, koulutuksen ja kestävän infrastruktuurin.
• Akatemiaohjelma Biofuture2025:n vaikutusten arviointi osoitti ohjelman merkittävän roolin biotaloustutkimuksen vauhdittajana.
• Akatemiaohjelma RESILIENCE loppuarviointi toi esiin tutkimustiedon merkitystä kriisivarautumisessa ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä.

Strategisen tutkimuksen ohjelmissa edistetään kestävää kehitystä

STN on käynnistänyt vuosina 2019–2024 seuraavat valtioneuvoston teemapäätöksiin perustuvat kuusivuotiset tutkimusohjelmat.

• Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) 2020–2026
• Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) 2020–2026
• Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut (DEMOGRAPHY) 2021–2027
• Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet (BIOS) 2021–2027
• Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuudet tekijät (YOUNG) 2022–2028
• Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD) 2022–2028
• Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta (JUST ENERGY) 2023–2029
• Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION) 2023–2029
• Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä (WAWE) 2024–2030
• Demokratian tulevaisuus (DEMOC) 2024–2030
• Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella (WELEC) 2025–2031 (vasta hakuvaiheessa)
• Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa (SKILLS) 2025–2031 (vasta hakuvaiheessa).

Lisätietoja strategisen tutkimuksen verkkosivulta.

Vastuullisuusraportissa 2024 (pdf) sivulla 28 on esitetty edellä mainittujen STN-ohjelmien tutkimuksen sekä Agenda2030:n tavoitteiden yhteydet.

Toiminnan vastuullisuutta voidaan tarkastella Kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden avulla: ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen jalanjäljen kautta. Jalanjäljellä tarkoitetaan toiminnan negatiivisia vaikutuksia toimintaympäristöön.

Ekologisen ja taloudellisen kestävyyden osalta viraston tilanne on säilynyt samantyyppisenä kuin vuonna 2023. Voit tutustua ekologiseen ja  taloudelliseen kestävyyteen Akatemiassa Vastuullisuusraportistamme 2024 (pdf). Keskitymme tässä vuoden 2025 raportissa siis sosiaaliseen kestävyyteen.

Tyytyväisyys työyhteisön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteeseen laski verrattuna aiempiin raportointivuosiin verrattuna, pysyen kuitenkin hyvällä tasolla. Valtion henkilöstöbaron 2024 tulos sukupuolten tasa-arvo toteutumisen osalta oli 3,85 (2023: 4,13) yhdenvertaisuuden toteutumisen osalta 3,65 (2023: 4,08).

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteidensa mukaisesti Akatemia kannustaa eri taustaisia asiantuntijoita hakeutumaan virastoon töihin. Akatemian kaikissa rekrytointihakuilmoituksissa käytetään yhdenvertaisuus / monimuotoisuuslauseketta: Suomen Akatemia painottaa toiminnassaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Toivomme hakemuksia eri-ikäisiltä, eri sukupuolia olevilta sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä.

Vuonna 2024 Akatemiassa valmisteltiin ja otettiin käyttöön turvallisemman tilan periaatteet osana yhteisiä toimintatapoja. Periaatteiden avulla tuetaan monimuotoisuutta arvostavan, syrjimättömän ja osallistavamman työyhteisön luomista.

Hallintovirastossa suhtaudutaan myönteisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmalla 2023-2024 tuetaan toiminnan vaikuttavuutta ja strategisia tavoitteita sekä työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymis- ja tulostavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on, että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan tarkoituksenmukaisin keinoin. (Suomen Akatemia Toiminnan ja talouden suunnitelma vuosille 2024-2027)

Organisaatiouudistuksen toimeenpano toteutettiin vuonna 2024 ja uusi organisaatio käynnistyi 1.9.2024. Akatemian henkilöstö osallistui aktiivisesti organisaatiouudistukseen sen kaikissa vaiheissa. Muutostukiryhmässä oli edustettuina eri tehtävissä ja eri vastuualueilla työskentelevät akatemialaiset. Lisäksi järjestettiin henkilöstölle suunnattuja kyselyitä, muutostoreja ja työpajoja sekä muutostukea lyhytvalmennuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen keinoin. Uuden organisaation käynnistyttyä toteutettiin kehittämistoimia, joiden tavoitteena oli tavoitejohtamisen ja yhdessä johtamisen vahvistaminen sekä yhteisen toiminta- ja johtamiskulttuurin tavoitetilan määrittely uuteen organisaatioon. Jatkuvana kehittymis- tai työhyvinvoinnin tuen mahdollisuutena henkilöstölle on ollut tarjolla Auntien työhyvinvointivalmennus ja coaching sekä HAUSin työnohjaus tarpeen mukaan.

Akatemian henkilöstön tunnusluvut 2024:

• Henkilöstön määrä 125
• Vakinaisten virkasuhteiden osuus 87 %
• Naiset 70 %, miehet 30 %
• Keski-ikä 51 v.
• Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita 83 %
• Yleisin koulutusaste tutkijakoulutus 47 %

Akatemian vahvuuksia valtion henkilöstöbaron 2024 perusteella (useimmin mainintoja työyhteisön vahvuuksina):

• osaavat, asiantuntevat ja ystävälliset työkaverit
• henkilöstön sitoutuneisuus
• työyhteisössä/tiimissä vallitseva yhteishenki ja yhteistyö
• Akatemian arvot.