Akatemiahankkeet

Kuinka tai miksi on päädytty ratkaisuun, että akatemiahankerahoituksen hakeminen on mahdollista vain joka toinen vuosi?

Koska akatemiahankkeisiin käytettävissä oleva tutkimusrahoitus ei kasva samassa tahdissa kuin hakemusten määrä tai tutkimuksen kustannukset, on seurauksena onnistumisprosentin lasku. Samalla yhä useampi tutkija tekee hakiessaan työtä, joka ei johda toivottuun lopputulokseen.  

Hakemusmäärän rajaaminen palvelee sekä Akatemian arviointi- ja päätöksentekomenettelyn laatua että pääosin julkisesti rahoitetun tutkijayhteisön työajan tarkoituksenmukaista käyttöä. Hakumahdollisuus joka toinen vuosi antaa paremman mahdollisuuden muokata aiempaa hakemusta tai jopa uutta tutkimusideaa kuin nykytilanne, jossa päätös edellisestä hausta saapuu vain muutamaa kuukautta ennen seuraavan haun avautumista. Korkealaatuisen tutkimuksen suunnittelu on pitkäjänteinen prosessi, kuten usein tutkimuksen tekeminenkin. Hakemusmäärää rajaamalla voidaan varmistaa, että Akatemia kykenee kohdentamaan julkisia varoja tehtävänsä mukaisesti korkealaatuisimman tieteen edistämiseen.

Akatemiahanke on sekä hakijamäärältään että myöntöjen yhteissummaltaan Akatemian suurin haku. Hakuun jätettävien hakemusten määrä on kasvanut viime vuosina, ja tällä hetkellä hakemuksia käsitellään noin 1500 (1900 osahankkeittain laskettuna) vuodessa. Vuodesta 2023 hakemusmäärä on kasvanut noin 250 (400 osahankkeittain) hakemuksella. Myös kokemus kansainvälisistä verrokkiorganisaatioista osoittaa, että muun muassa tekoälyn kehittyessä on perusteltua varautua hakemusmäärän huomattavan kasvun jatkumiseen. Tällä hetkellä akatemiahankkeisiin voidaan myöntää rahoitusta yhteensä n. 120–150 milj. euroa vuodessa, mikä on mahdollistanut noin 12–15 prosentin hyväksymisasteen (ns. onnistumisprosentti, success rate).

Hakemusten arvioinnin vastuullisuus ja laatu halutaan turvata

Hakemusmäärän väheneminen mahdollistaa arvioinnin laadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet.

Tieteellisten julkaisujen määrän nopean kasvun myötä vertaisarvioinnin tarve ja samalla sen toimeenpanon vaikeutuminen on laajasti tunnistettu ilmiö tiedeyhteisössä ympäri maailman. Tämä heijastuu myös tutkimusrahoitukseen, ja on vaarana, että riittävää määrää päteviä arvioitsijoita ei ole saatavissa ja arvioinnin luotettavuus ja laatu heikkenevät. Hakemusmäärän kasvu myös johtaa siihen, että paneeleissa yksittäistä hakemusta varten käytettävissä oleva aika lyhentyy tai aiempaa harvempi hakemus voidaan käsitellä paneelissa. Hakemuskohtaisen arvioinnin laadusta on kuitenkin välttämätöntä pitää kiinni, koska tieteellisen vertaisarvioinnin merkitys Akatemian rahoituspäätösten tekemisessä on ensisijaisen tärkeää. Arviointipaneeleiden on tarpeen saada riittävästi aikaa kilpailukykyisimpien hakemuksen huolelliselle arvioinnille vastuullisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Lisäksi vastuullisuuteen liittyvien tieteen osa-alueiden (esimerkiksi hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimuksen turvallisuus) asianmukainen käsittely edellyttävät pikemmin hakemuskohtaisen arviointiajan pidentämistä nykyisestä.

Akatemia on sitoutunut vastuullisen arvioinnin periaatteisiin, kuten Tutkijanarvioinnin kansallinen suositus, sekä kansainvälisiin CoARA- ja DORA-sopimuksiin, joiden mukaan tutkimuksen arviointi tulisi tehdä ensisijaisesti laadullisen arvioinnin pohjalta, ja jossa vertaisarviointi on keskeistä. Myös akatemiahankeuudistuksen yhteydessä tehdyn kyselyn vastausten perusteella tutkijayhteisö näkee nykyisenkaltaisen paneeleihin perustuvan vertaisarvioinnin parhaana menetelmänä.

Akatemiahankkeille myönnettävää rahoitusta pyritään uudistuksen avulla nostamaan

Tutkimuksen tekemisen kustannukset ovat nousseet viime vuosina, ja on perusteltua haun tavoitteiden mukaisen tutkimuksen mahdollistamiseksi korottaa hankkeille myönnettävää rahoitusta.  

Miten hakutauko astuu voimaan? Kuka voi hakea akatemiahanketta?

Hakutauko merkitsee, että akatemiahanke on jatkossa kaikkien haun yleiset hakukelpoisuusehdot täyttävien haettavana joka toinen vuosi. Ensimmäistä kertaa akatemiahanketta voi hakea minä tahansa vuonna, mutta sen jälkeen haussa on pidettävä vuoden mittainen tauko. Hakutauko ei kuitenkaan koske niitä hakijoita, jotka ovat saaneet edellisessä haussa paneelin kokonaisarvosanan 5 (excellent) tai 6 (outstanding) ja jääneet rahoittamatta.

Haun arvioinnin tulokset määrittävät uudelleen hakevien hakijoiden hakukelpoisuuden ensimmäistä kertaa vuonna 2027 avattavassa haussa (talvihaku 2028). Se tarkoittaa, että syksyllä 2026 avautuvan akatemiahankehaun (talvihaku 2027) tulokset vaikuttavat mahdollisuuteen hakea uudelleen syksyllä 2027 avautuvassa haussa. Syksyllä 2026 avautuvassa akatemiahankehaussa ei oteta huomioon aiempien hakujen tuloksia.

Talvihakuun 2028 hakemusarviointia kehitetään edelleen arvioinnin laadun parantamisen näkökulmasta, mm. talvihaun paneelirakenne päivitetään ja varmistetaan, että paneelikokouksissa on aiempaa enemmän aikaa hakemusten arviointiin.

Hakutauko koskee vain akatemiahankehakua, muissa hauissa sitä ei sovelleta.

Miksi juuri akatemiahankehakua uudistetaan?

Akatemiahankeuudistuksessa haun tavoite muotoillaan uudelleen siten, että se tukee Akatemian strategian tavoitteita ja on selkeä Akatemian rahoitusmahdollisuuksien kokonaisuudessa myös arvioinnin näkökulmasta.

Akatemiahankehaun tavoitteen ja hankkeen volyymin sekä arvioinnin laadun parantamisen tavoitteet ovat keskeinen osa uudistusta ja kiinteässä yhteydessä hakemusmäärän rajoittamisen tavoitteeseen.

Akatemiahanketta tarkastellaan osana rahoitusmahdollisuuksien kokonaisuutta ja erityisesti suhteessa muihin hakuihin, joissa pitkäjänteinen, tieteen uudistumiseen ja korkeaan laatuun tähtäävä tutkimus on keskiössä. Pitkäjänteisempänä tavoitteenamme on karsia eri hakujen tavoitteiden tarpeetonta päällekkäisyyttä ja tuoda selkeämmin esiin, mihin tavoitteisiin ja minkälaisille hakijoille tai ryhmille mikäkin haku on suunnattu.

Milloin akatemiahankerahoitus on seuraavan kerran haettavissa?

Talvihaku eli akatemiahankehaku ja akatemiatutkijan tehtävähaku toteutetaan edellisen vuoden aikataulussa. Lisätietoja: Ennakkotietoa Suomen Akatemian syksyllä 2026 avattavien rahoitushakujen aikatauluista

Onko muualla tehty vastaavia hakurajoituksia?

Norjan tutkimusneuvosto (Forskningsrådet) on tehnyt vastaavan hakemusmäärän rajoittamiseen tähtäävän uudistuksen vuonna 2023 FRIPRO-hakukokonaisuuteen. Lisätietoja (Forskningsrådet): Who can apply and when?

European Research Councilin (ERC) hauissa on arviointiin perustuvaa hakutaukoa sovellettu jo aiemmin, mutta työohjelmassa 2027 uudelleenhakua koskevia rajoituksia tiukennettiin entisestään arviointijärjestelmään kohdistuvan paineen vähentämiseksi. Lisätietoja (ERC): Applying for an ERC grant in the 2027 competitions: what you need to know|ERC

Ison-Britannian tutkimusrahoittajista Natural Environment Research Council (NERC) kieltää jättämästä uudelleen samaa hakemusta, ellei sitä ole erikseen kutsuttu hakuun. Sääntö koskee kaikkia aiemmin vertaisarvioituja ja hylättyjä hakemuksia. Biotechnology and Biological Sciences Research Council (BBSRC) ei myöskään hyväksy hakemuksia, jotka on jo vertaisarvioitu tai jotka ovat parhaillaan toisen tutkimusneuvoston tai rahoittajaorganisaation vertaisarvioitavana. Lisätietoja (NERC): NERC policy on resubmissions – UKRI ja (BBSRC): Unsuccessful applicants and resubmissions – BBSRC – UKRI

Miten hakutauon vaikutuksia hakemusmääriin on arvioitu Suomen Akatemiassa?

Tarkasteltaessa kolmen viimeisimmän akatemiahakukierroksen (syyshaku 2022 sekä talvihaut 2024 ja 2025) hakijoiden hakuhistoriaa nähdään, että noin 27 prosenttia niistä hakijoista, jotka ovat saaneet jatkossa hakutaukoon johtavan arvosanan, ei ole jättänyt hakemusta seuraavassa haussa.

Toiseksi yli puolet niistä hakijoista, jotka ovat saaneet paneeliarvosanan alle 5 tai jääneet paneelikäsittelyn ulkopuolelle, ovat saaneet vastaavan arvion jo edeltävällä kierroksella. Kun nämä hakijat ovat tulevaisuudessa hakutauolla, jäljelle jäävien hakemusten joukossa pienempi osa päätyisi hakutauolle seuraavalla kierroksella ‒ elleivät arviointikriteerit kiristy hakemusten keskimääräisen laadun paranemisen myötä. Hakuhistorioiden perusteella voidaan arvioida, että akatemiahankehaun hakemusmäärä vakiintuisi lopulta noin 25 prosenttia nykyistä matalammalle tasolle.

Uudistetaanko akatemiatutkijan tehtävän rahoitusta?

Akatemiatutkijan tehtävän rahoitusmuoto pysyy ennallaan. Tehtävää voi hakea tutkija, jonka ensimmäisestä tohtorintutkinnosta on kulunut vähintään kaksi ja enintään seitsemän vuotta laskettuna sen kalenterivuoden alusta, joka on lähimpänä haun päättymisajankohtaa. Myönnöille asetettu maksimimäärä säilyy 700 000 eurossa.

Milloin tarkemmista hakuehdoista / uudistuksista saa lisätietoa?

Akatemia tiedottaa seuraavaan talvihakuun liittyvistä asioista viestintäkanavillaan alkusyksystä. Akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijan tehtävän hakuilmoitukset julkaistaan 24.9.2026. Lisätietoja: Ennakkotietoa Suomen Akatemian syksyllä 2026 avattavien rahoitushakujen aikatauluista

Suomen Akatemian keskeisenä tehtävänä on rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen odotetaan olevan myös tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa sekä vastuullista.

Akatemiahankkeen hakija hakee rahoitusta tutkimusryhmän palkkaamiseen ja hankkeessa syntyviin kuluihin. 

Akatemiahankerahoituksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoista vaikuttavaa tutkimusta, mahdollistaa uraauurtavat tutkimusavaukset sekä vahvistaa korkeatasoista osaamista. Tavoitteena on:

• rakentaa monipuolinen, monialainen ja vaikuttava kokonaisuus, jossa tutkimus on kansainväliseen huipputasoon verrattuna kilpailukykyistä.
• mahdollistaa kunnianhimoiset, uudet tutkimusideat, jotka luovat edellytyksiä tieteellisille läpimurroille.
• edistää kokonaisuutta, jossa Suomi on kansainvälisesti johtavia tutkimukseen perustuvan osaamisen maita

Yksittäisten hankkeiden tavoitteita ovat:

1. Korkeatasoinen ja uraauurtava tutkimus

Tämä tavoite tarkoittaa hankkeessa tutkimusta, joka:

• on kansainväliseen huipputasoon verrattuna kilpailukykyistä
• tuottaa tietoa, joka vie tieteen ja tutkimuksen kehitystä eteenpäin
• perustuu selkeisiin tutkimuskysymyksiin ja hyödyntää vaikuttavimpia lähestymistapoja
• sisältää kunnianhimoisia ja uraauurtavia tutkimuksellisia avauksia
  • Uutuusarvo voi syntyä esimerkiksi tutkimusaiheista, kysymyksenasetteluista, eri alojen tai lähestymistapojen uusista yhdistelmistä tai menetelmien kehittämisestä
• sisältää mahdollisuuden tieteellisiin läpimurtoihin

2. Tutkimusasetelmaltaan kunnianhimoinen tutkimus

Tämä tavoite tarkoittaa hankkeessa tutkimuksen toteutusta, joka:

• perustuu parhaiten soveltuviin ja tieteellisesti perusteltuihin menetelmiin
• voi sisältää innovatiivisia ja vaativia lähestymistapoja, joiden toteutus on suunnitelmallista ja uskottavaa
• tunnistaa toteutukseen liittyvät epävarmuudet ja osoittaa kyvyn hallita tutkimukseen liittyviä riskejä
• toteutetaan vastuullisesti
• perustuu tutkimusryhmään, jolla on osaaminen ja potentiaali toteuttaa vaativaa ja myös epävarmaa tutkimusta
• rakentuu korkealaatuiselle ja tarkoituksenmukaiselle yhteistyölle

3. Tutkimusryhmän osaamisen ja uudistumiskyvyn vahvistuminen

Tätä tavoitetta voidaan hankkeessa edistää esimerkiksi:

• kehittämällä tutkimusryhmän tutkijoiden tieteellistä, menetelmällistä ja muuta tutkijan ammattitaitoon kuuluvaa osaamista
• toteuttamalla aktiivista tutkijankoulutusta ja ohjausta kaikilla uratasoilla
• kehittämällä tutkimusympäristöä, joka tukee luovaa, itseohjautuvaa ja haasteita ratkaisevaa työskentelyä vaativissakin tutkimusasetelmissa
• panostamalla korkeatasoisten tutkijoiden rekrytointiin, myös kansainvälisesti

 

Lähtökohtana on, että rahoitettava hanke palvelee suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti ryhmille, jotka koostuvat väitöskirjaa valmistelevista ja/tai väitelleistä tutkijoista. Akatemia rohkaisee tutkijoita tutkimustyötä tukevaan kansainväliseen liikkuvuuteen esimerkiksi siten, että hankkeeseen palkattu tutkija työskentelee määräajan ulkomailla. Tutkimushankkeeseen voidaan myös palkata ulkomainen tutkija, joka jo työskentelee Suomessa tai joka tulee työskentelemään suomalaiseen tiedeyhteisöön. Rahoituksella voidaan palkata myös kotimaahan palaavia tutkijoita.

Akatemia varaa vuosittain tutkimusrahoituksessa rahoitusta tohtorikoulutuksen vahvistamiseen akatemiahankkeissa. Rahoituksella vahvistetaan entisestään tutkijoiden kouluttamista Akatemian rahoittamissa tutkimushankkeissa. Tohtorikoulutuksen rahoituksen lisääminen liittyy Suomen Akatemian strategian tavoitteeseen korkeatasoisen osaamisen vahvistamisesta.