Mitkä menetelmät havainnollistaisivat parhaiten strategisen tutkimuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia? Olemme tarkastelleet vuonna 2023 päättyneitä ADAPT- ja GROWTH-ohjelmia monipuolisten seuranta- ja kyselyaineistojen avulla. Samalla olemme pohtineet keinoja niin lyhyen aikavälin tulosten ja tuotosten kuin pidempiaikaisten vaikutustenkin näkyväksi tekemiseksi. Pelkkä julkaisujen ja tapahtumien määrän mittaaminen ei vielä kuvaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kerronnalliset ja laadulliset menetelmät ovat vaikutusten havainnollistamisessa tärkeässä roolissa. Lisäksi vaikuttavuuden edistämisen arvioinnissa tarvitaan jatkuvaa seurantaa.

Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamilta hankkeilta odotetaan korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvia konkreettisia ratkaisuja Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vuoden 2018 strategisen tutkimuksen teema oli ”Uudistu tai surkastu – resurssit ja ratkaisut”. Teemassa korostettiin tutkimuksen roolia yhteiskunnan kestävän uudistumisen tukemisessa, erityisesti vihreän ja digitaalisen murroksen keskellä. STN käynnisti teemasta ADAPT- (Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä) ja GROWTH- (Kestävän kasvun avaimet) ohjelmat, jotka päättyivät vuonna 2023.

Aiemmin päättyneistä STN-ohjelmista on toteutettu jälkikäteisiä ohjelma-arviointeja. Nyt olemme siirtymässä jälkiarvioinneista kohti jatkuvaa ja kehittävää arviointia, joka kohdistuu strategiseen tutkimukseen yli ohjelmarajojen. Yhtenä keskeisenä tavoitteenamme on tuoda yhteiskunnalliset vaikutukset esiin entistä selkeämmin.

Seuranta vaikuttavuuden edistämisen työkaluna

STN-hankkeet raportoivat toiminnastaan ja tuloksistaan säännöllisesti. Seuranta tuottaa sekä määrällistä että laadullista tietoa muun muassa tutkimuksen tuotoksista, yhteistyöverkostoista ja vuorovaikutustoiminnasta. Lisäksi keräämme vaikuttavuuskertomuksia, joissa hankkeet kuvaavat vapaamuotoisesti tavoittelemiaan yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä tutkimus- ja vuorovaikutustoimiensa roolia niiden edistämisessä.

Vaikuttavuuden havainnollistamiseksi olemme testanneet myös uusia työkaluja, kuten Overton-tietokantaa, jolla julkaisujen näkyvyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi politiikkadokumenteissa, ajatushautomoiden raporteissa ja muissa valmisteluasiakirjoissa.

Tutkittu tieto vaikuttavuuden arvioinnin perustana

Tutkimuksesta tuotettujen julkaisujen näkyvyyden ja konkreettisten ratkaisujen lisäksi on tärkeää tuoda esiin, kuinka uusi ymmärrys ja osaaminen kehittyvät tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien vuorovaikutuksessa. Ymmärrys muuttaa hiljalleen käsityksiä ja toimintatapoja, luoden pohjaa myös innovaatioille ja tiedon hyödyntämiselle päätöksenteossa. Pidemmän ajan kuluessa kehittyvää ymmärryksen lisäämistä tai ongelmien esittämistä uudenlaisessa valossa on kuitenkin hankala mitata ja havainnollistaa.

Pyrimme kehittämään strategisen tutkimuksen seurantaa ja arviointia vastuullisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Vastuullinen tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi perustuu tutkitulle tiedolle ja ymmärrykselle siitä, missä määrin pystymme vaikuttavuutta todentamaan. Kerronnalliset ja laadulliset menetelmät ovat vaikutusten havainnollistamisessa tärkeässä roolissa. Panostamme vaikuttavuusajattelun tukemiseen koko ohjelmakaaren ajan, mikä edistää vaikuttavuuden rakentamista tehokkaammin kuin tuotosten ja tulosten mittaaminen jälkikäteen.

Kyselyt todentavat toiminnan vaikutuksia

Hankkeiden edustajat ja sidosryhmät ovat tekemissämme erillisissä kyselyissä arvioineet hankkeiden yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikutuksia. Vertailemalla hankkeiden ja heidän sidosryhmiensä arvioita saamme kattavan käsityksen siitä, miten strategisen tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty ja otettu käyttöön laajemmin yhteiskunnassa.

ADAPT- ja GROWTH-ohjelmien tutkimustietoa on käytetty sekä jo tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseen että myös uusien ilmiöiden käsitteellistämiseen ja haltuunottoon:

• Tutkimustietoa on hyödynnetty suoraan yhteiskuntamme eri sektoreilla, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, maankäytössä ja poliittisessa päätöksenteossa.
• Konkreettisia työkaluja, esimerkiksi mittareita, on kehitetty valtakunnallisen ja alueellisen päätöksenteon tueksi ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi.
• Monitieteinen vuorovaikutus on rikastuttanut ja tarkentanut sidosryhmien tietopohjaa, muuttaen yhteistä ymmärrystämme ajankohtaisista ilmiöistä.

Sidosryhmien mainitsemia esimerkkejä tiedon hyödyntämisestä ja kehitetyistä työkaluista on poimittu ADAPT- ja GROWTH-ohjelmien yhteenvetoon.

Vuorovaikutuksen laatu on oleellista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Kyselyiden perusteella sekä sidosryhmien että hankkeiden edustajat ovat olleet vuorovaikutukseen tyytyväisiä. ADAPT- ja GROWTH-ohjelmien sidosryhmien edustajat kertoivat tavoitelleensa vuorovaikutuksella erityisesti parempaa ymmärrystä, oman osaamisensa kehittymistä sekä verkostojen vahvistumista. Vähiten sidosryhmät tavoittelivat taloudellisia hyötyjä tai käytännön uudistuksia oman organisaationsa toimintaan.

Tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tukevat toisiaan

Kun bibliometrisen analyysimme ja sidosryhmäkyselyn tuloksia katsotaan rinnakkain, näyttää siltä, että tiedon hyödyntäjien kanssa käytyyn vuorovaikutukseen käytetty aika ei ole vaikuttanut strategisen tutkimuksen tieteelliseen tasoon. ADAPT- ja GROWTH-ohjelmissa tuotettujen tieteellisten julkaisujen viittausvaikuttavuus Top10 -indeksillä mitattuna ylittää sekä maailman että Suomen keskitason. Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta. Maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on 1. GROWTH-ohjelmassa indeksi (2,18) on yli Suomen Akatemian keskitason (1,23), ja ADAPT-ohjelman indeksi (1,22) sijoittuu suunnilleen Akatemian tasolle. Strategisen tutkimuksen ohjelmat, kuten ADAPT ja GROWTH, ovat onnistuneet säilyttämään korkean tieteellisen tason samalla, kun ne ovat edistäneet vaikuttavaa vuorovaikutusta tiedon hyödyntäjien kanssa.