Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Tähän mennessä on käynnistetty yhteensä 23 STN-ohjelmaa, joista 10 on myös saatu päätökseen. Näissä kymmenessä ohjelmassa tuotettujen tieteellisten julkaisujen tuore analyysi osoittaa, että strateginen tutkimus on nostanut suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja tieteenalojen tutkimuksen tasoa.

Suomen Akatemiassa toteutettiin keväällä 2024 strategisen tutkimuksen bibliometrinen analyysi yhteistyössä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n kanssa. Analyysissa selvitettiin eri ohjelmissa, tutkimusorganisaatioissa, tieteenalaryhmissä ja yhteistyömuodoissa tuotettujen STN-julkaisujen saamaa tieteellistä huomiota.

Bibliometriseen analyysiin sisällytettiin hankkeiden raportoimat, ohjelman ajankohdan mukaan valitulla nelivuotiskaudella (joko 2016–2019 tai 2018–2021) ilmestyneet tieteelliset julkaisut, jotka kuuluvat Web of Science -tietokantaan (WoS). Tietokanta kattoi ohjelmasta riippuen 32–74 % raportoiduista tarkastelukaudella ilmestyneistä tieteellisistä julkaisuista. Kaikkiaan mukana oli 1 769 STN-rahoituksella tuotettua WoS-julkaisua vuosilta 2016–2021.

Yliopistojen STN-julkaisuihin viitataan laajasti

Tulokset vahvistavat edellisen analyysin havainnon, että strateginen tutkimus on saanut selvästi enemmän huomiota kansainvälisessä tiedeyhteisössä kuin maailman ja Suomen tutkimus keskimäärin. Strategisen tutkimuksen julkaisujen saama huomio top 10 -indeksillä mitattuna on korkeampi (1,50) kuin maailman (1,00) ja Suomen (1,11) keskiarvo sekä akatemiatutkijoiden ja -hankkeiden perusteella laskettu Suomen Akatemian vaikuttavuusindeksi (1,23). Top 10 -indeksi kuvaa maailman eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tutkimusjulkaisujen suhteellista osuutta tietyllä tieteenalalla ja aikavälillä.

Kun STN-julkaisuja tarkastellaan tutkimusorganisaatioittain, huomataan, että niiden vaikuttavuusindeksi on useimmiten korkeampi kuin organisaation julkaisujen vaikuttavuusindeksi keskimäärin. Tämä näkyy erityisesti yliopistojen julkaisuissa. Tutkimuslaitosten osalta tulokset vaihtelevat.

Useimpien yliopistojen WoS-julkaisuista STN-julkaisut muodostavat vain pienen, muutaman prosentin osuuden, kun taas tutkimuslaitoksilla STN-julkaisujen osuus voi olla suurikin. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksessa STN-julkaisut muodostavat 12 % organisaatiossa tuotetuista WoS-julkaisuista, ja Valtion taloudellisessa tutkimuksessa STN-julkaisujen osuus on peräti 17 %.

Tieteellistä vaikuttavuutta eri tieteenaloilla

STN-rahoituksella tuotetaan julkaisuja laajasti eri tieteenalojen lehtiin. Yhteiskuntatieteelliset lehdet ovat selvästi suurin ryhmä, mutta merkittävä määrä julkaisuja on tuotettu myös ekologian ja ympäristötieteen, tekniikan alojen sekä fysiikan ja geotieteiden lehtiin. Esimerkiksi taloustieteen julkaisuista STN-julkaisut muodostavat noin 4 % Suomen WoS-julkaisuista, muiden yhteiskuntatieteen alojen julkaisuista reilut 5 %, ja maatalous- ja metsätieteiden julkaisuista 3 % osuuden. Vähiten julkaisuja STN-rahoituksella on tuotettu matematiikan ja tilastotieteen, biotieteiden ja lääketieteiden lehtiin.

Viittauksin mitattuna strateginen tutkimus on ollut maailman ja Suomen keskitasoa vaikuttavampaa useimmissa tieteenalaryhmissä, joissa julkaisuja on tuotettu riittävä määrä indeksiluvun laskemiseksi. Erityisen vaikuttavaa se on ollut käyttäytymistieteissä ja humanistisissa tieteissä.

Kuva 1. Viittausvaikuttavuus tieteenaloittain.
Avaa kuva pdf-tiedostona.

Yhteistyöverkostoilla luodaan vaikuttavia julkaisuja

Strategisella tutkimuksella kehitetään suomalaisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Toteutunutta yhteistyötä voidaan kuvata tutkimusjulkaisujen perusteella piirrettynä organisaatioiden verkostona. Verkostokuva kertoo, mitkä organisaatiot ovat olleet strategisen tutkimuksen suurimpia julkaisijoita, mitkä organisaatiot ovat julkaisseet aktiivisesti yhdessä, ja kuinka vaikuttavaa kyseinen yhteisjulkaiseminen on ollut.

Kuvasta nähdään muun muassa se, että yhteisjulkaiseminen on ollut paitsi aktiivista usein myös tieteellisesti vaikuttavaa. Esimerkiksi Oulun yliopiston yhteisjulkaisut verkoston muiden organisaatioiden kanssa ovat olleet vaikuttavampia kuin Oulun yliopiston sisällä tuotetut STN-julkaisut. Näin ei kuitenkaan aina ole; esimerkiksi Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisjulkaisut ovat saaneet vähemmän viittauksia kuin näiden yliopistojen sisäiset STN-julkaisut.

Myös kansainvälinen yhteisjulkaiseminen on vahvasti mukana strategisen tutkimuksen toteutuksessa, vaikka rahoitusinstrumentin tavoitteissa korostuukin kotimainen yhteistyö.

Kuva 2. Yhteistyöverkostot ja viittausvaikuttavuus.

Bibliometriikka osaksi vaikuttavuuden arviointia

Kymmenen vuoden ikään ehtinyt STN-rahoitus on nyt täydessä käynnissä, ja ohjelmia paitsi alkaa myös loppuu vuosittain. Myös vaikuttavuuden arvioinnissa ollaan siirtymässä yksittäisten ohjelmien loppuarvioinnista STN-ohjelmat läpäisevään seurantaan ja arviointiin. Ajan kuluessa vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät ja mittarit muuttuvat, ja esimerkiksi tässä blogissa käsitelty tieteellisen vaikuttavuuden arviointi bibliometrisin menetelmin on nyt mahdollista. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta ja arviointi on edelleenkin strategisen tutkimuksen ytimessä, mutta myös tutkimuksen tieteellistä tasoa sekä vaikutusta suomalaiseen tutkimusjärjestelmään on tarpeen seurata.