PIHI-ohjelma edisti laaja-alaista siirtymää hiilineutraaliin ja resurssiniukkaan yhteiskuntaan

Vuosina 2015–2021 käynnissä ollut strategisen tutkimuksen ohjelma Hiilineutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) oli yksi ensimmäisistä STN-ohjelmista. Ohjelman toimintaa, tuloksia ja vaikutuksia arvioitiin keväällä 2023. Asiantuntijapaneelin mukaan PIHI-ohjelma oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut.

Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) vuonna 2021 päättyneiden ohjelmien arviointi valmistui kesällä 2023. Arviointi osoittaa, että PIHI-ohjelma on vaikuttanut merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan valmiuteen siirtyä kohti hiilineutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden huolellinen moni- ja poikkitieteellinen ongelmanasettelu, laaja sidosryhmäyhteistyö ja rahoituksen pitkä kesto loivat erinomaiset mahdollisuudet edistää siirtymää tutkimukseen perustuvalla tiedolla ja osaamisella.

Tutustu PIHI-ohjelman arviointiraporttiin: A Climate-Neutral and Resource-Scarce Finland, PIHI (2015–2021), Evaluation of the strategic research programme (pdf, englanniksi)

Ohjelmassa oli mukana viisi erilaista hanketta

PIHI-ohjelmaa arvioitiin kansainvälisessä asiantuntijapaneelissa, ja arviointikysymykset pureutuivat STN-rahoituksen päätavoitteisiin. Arviointitulosten mukaan ohjelma ja hankkeet onnistuivat löytämään vastauksia keskeisiin kysymyksiin, jotka liittyvät systeemiseen muutokseen kohti hiilineutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Ohjelmassa rahoitetut viisi konsortiohanketta operoivat hyvin erilaisilla alueilla:

• EL-TRAN-hankkeessa keskityttiin energiasiirtymään ja siihen, miten hallita yhä hajautetumpaa ja monimutkaisempaa sähköenergiajärjestelmää.
• FORBIO-hankkeessa pyrittiin kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen kestävästä, ilmastoneutraalista ja resurssitehokkaasta metsäpohjaisesta biotaloudesta, keskittyen erityisesti ilmastoriskeihin sekä metsien hoitoon ja käyttöön.
• ScenoProt-hankkeessa tavoiteltiin siirtymää hiilineutraaliin ja resurssitehokkaaseen ruokavalioon proteiinilähteitä monipuolistamalla.
• SmartSea-hankkeen tavoitteena oli tieteellinen päätöksenteon tuki meren luonnonvarojen hyödyntämiselle Pohjanlahden alueella, jossa on suuria kasvumahdollisuuksia mutta myös ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiita haavoittuvia ekosysteemejä.
• CloseLoop-hanke keskittyi litiumakkuihin esimerkkinä jalometallien lähteistä kiertotaloudessa, kestävän kierron suunnittelussa sekä kiertotalouden alueellisessa edistämisessä.

Hankkeiden tutkimus oli selvästi monitieteistä ja tieteidenvälistä, mutta ohjelmatasolla tarkasteltuna luonnontieteellis-tekniset näkökulmat korostuivat. Asiantuntijapaneelin arvion mukaan yhteiskuntatieteitä, kuten taloudellisia ja poliittisia näkökulmia, olisi tarvittu vahvemmin mukaan. Tämä olisi edistänyt sidosryhmien kilpailevien näkemysten ja intressien käsittelyä.

Yhteisestä ohjelmateemasta huolimatta hankkeiden painopisteet olivat arvioinnin mukaan kovin erilaisia, ja vahvaa synergiaa ei ohjelman sisällä syntynyt. Sen sijaan yhteyksiä muiden ohjelmien hankkeisiin syntyi. Esimerkiksi energia-aiheita käsittelevillä hankkeilla oli yhteistä ohjelmarajat ylittävää yhteistä toimintaa toisen samanaikaisen STN-ohjelman (Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot, TECH) hankkeiden kanssa.

Tuottavuus ja tuloksellisuus korkeaa ohjelman hankkeissa

PIHI-ohjelmassa tuotettiin huomattava määrä julkaisuja ja tutkintoja, kehitettiin tuotteita ja perustettiin uusia yrityksiä. Hankkeiden välillä oli kuitenkin suuria eroja siinä, minkälaisiin tuotoksiin oli panostettu. Osa hankkeista keskittyi tieteelliseen julkaisemiseen, kun taas osalla painottuivat ammatillisille sidosryhmille ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut.

Hankkeiden tutkimustulokset ovat vaikuttaneet asiantuntijapaneelin mukaan esimerkiksi kansallisiin energiastrategioihin, Euroopan strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan, Suomen merialuesuunnitelmaan sekä elintarvikejärjestelmän monimuotoisuuteen tähtääviin politiikkatoimiin EU-tasolla. Ohjelma on vaikuttanut järjestelmämuutokseen sitouttamalla siihen asiaankuuluvia sidosryhmiä ja tuomalla niiden käyttöön tutkimuspohjaista tietoa ja osaamista keskeisistä haasteista, mahdollisuuksista ja ratkaisuista sekä siirtymässä tarvittavista teknisistä ja yhteiskunnallisista välineistä. Esimerkkejä hankkeiden hyödyllisistä välineistä ovat erilaiset tutkimukseen perustuvat työkalut, kuten tiekartat ja visiot, aluesuunnittelun työkalut ja elinkaariarviointivälineet.

Ohjelma on myös vaikuttanut Suomessa käytävään julkiseen keskusteluun muun muassa kestävän ruokavalion uusista tuotteista, kiertotalouden murroksesta ja sähköjärjestelmän muutoksesta. Yritykset ovat lisäksi hyötyneet tiettyjä uusia tuotteita koskevista markkinatutkimuksista, jotka tarjosivat yrityksille näkymiä tuotteiden kaupallisen potentiaalin arvioimiseksi. Onnistunut yhteistyö yritysten kanssa on johtanut paitsi innovatiivisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, myös toimijaverkostojen vahvistumiseen.

Teeman tutkimus jatkuu

PIHI-ohjelma loi vahvan perustan hiilineutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa koskeville jatkotutkimuksille, ja usean hankkeen työ jatkuu uudemmissa STN:n tai Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimusohjelmissa.

Esimerkiksi ScenoProt-hankkeen työtä jatketaan vuonna 2019 käynnistyneen STN-ohjelman ”Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää” hankkeissa JUST-FOOD ja Leg4Life sekä Akatemian rahoittamassa FOODNUTRI-tutkimusinfrastruktuurissa. SmartSea-hanke puolestaan on saanut jatkoa Akatemian RRF-ohjelmasta ”Vihreää ja digitaalista siirtymää edistämässä”, ja EL-TRAN-hankkeen työ jatkuu vuonna 2023 alkavassa uudessa STN-ohjelmassa ”Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta”. FORBIO-hankkeen pohjalta taas on syntynyt Akatemian lippulaivaohjelmassa rahoitettu UNITE-osaamiskeskittymä.