Venäjän hyökkäys Ukrainaan on syvästi järkyttänyt koettua turvallisuudentunnetta. Myös käynnissä olevat globaalit kriisit, kuten ilmastomuutos ja koronaviruspandemia, haastavat nykyistä yhteiskuntarakennetta ja kansalaisten käsitystä turvallisuudesta.

Kovan turvallisuuden keskiössä ovat valtion alueelliset, taloudelliset ja poliittiset intressit sekä armeija ja turvallisuusviranomaiset. Pehmeä turvallisuus sen sijaan muodostuu vakaasta yhteiskunnasta, jossa kansalaiset voivat aktiivisesti vaikuttaa yhteiskunnallisten rakenteiden kehittämiseen ja kestävyyteen sekä omaan tulevaisuuskuvaansa. Erityisen tärkeää on mahdollistaa nuorten aktiivinen vaikuttaminen globaalin turvallisuuden edistämisessä. Strategisen tutkimuksen GROWTH-, CULT- ja LITERACY-ohjelmien hankkeet ALL-YOUTH, CRITICAL ja DigiConsumers tutkivat nuorten tulevaisuuskuvia ja näkemyksiä pehmeästä turvallisuudesta sekä niitä vaikuttamiskeinoja, joita nuorilla on käytössään.

Nuoret haluavat vaikuttaa pehmeään turvallisuuteen

Pehmeä turvallisuus on turvallisuuden muoto, joka lujittaa yhteiskunnan vakautta ja edesauttaa demokraatista osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia kaikille. Keinot pehmeän turvallisuuden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi ovat moninaiset. Kansalaistaidoilla ja kansalaisten osallistumisella on kasvava merkitys yhteiskunnallisista murroksista selviytymisessä ja konfliktien ratkaisemisessa. Meistä jokainen voi lisätä turvallisuutta omilla valinnoillaan ja toiminnallaan, jos yhteiskunta myös tukee pehmeän turvallisuuden keinoja, kuten nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Nuoret haluavat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoprosessiin itseään ja tulevaisuuttaan koskevissa merkittävissä asioissa, kuten strategisen tutkimuksen hankkeiden Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään (ALL-YOUTH) ja Digitaalisiksi kuluttajiksi oppimassa: Kuinka parantaa nuorten taloustaitoja teknologisoituvassa kulutusyhteiskunnassa? (DigiConsumers) tutkimus osoittaa. Nuorilla on erityistä mielenkiintoa ekologiseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviin kysymyksiin. Nämä kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen, sosiaalinen yhdenvertaisuus ja usko omiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin, ovat keskeisiä pehmeän turvallisuuden elementtejä ja luovat pohjaa yhteiskunnan vakaudelle ja kestävälle kehittymiselle.

Nykyiset rakenteet eivät kuitenkaan aina tue nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, mikä murentaa turvallisuuden tunnetta. Nuorisotutkimuksessa on havaittu sosiaalista sekä yhteiskunnallista eriytymistä, jonka seurauksena osa nuorista osallistuu yhä aktiivisemmin ja näkyvästi yhteiskunnalliseen keskusteluun, kun taas osa jää vaille osallisuuden kokemusta. Osa nuorista myös kokee, etteivät he voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Onkin ensisijaisen tärkeää, että kaikille nuorille taustoista riippumatta välittyisi usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä monipuolisia ja positiivisia tulevaisuudenodotuksia. Tällöin pehmeää turvallisuutta voitaisiin vahvistaa ehkäisemällä eriytymistä vaiheessa, jossa negatiivinen tulevaisuudenkuva ei ole vielä yhtä lujittunut kuin mahdollisesti myöhemmällä iällä. Tämä taas edellyttää kaikkien nuorten tavoittamista ja osallisuuden kokemuksen vahvistamista.

Pehmeän turvallisuuden vahvistaminen ja sovittelun taidot ovat tulevaisuuden kansalaistaitoja

YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä päätöslauselma 2250 ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” (S/RES/2250, dokumentti englanniksi) korostaa sitä, miten YK:n jäsenmaiden tulisi ottaa nuorten tarpeet ja näkökulmat huomioon sekä lisätä nuorten osallistumista päätöksenteossa ja rauhanprosessien kaikissa vaiheissa. Suomi on tukenut päätöslauselman toimeenpanoa esimerkiksi kansallisella toimintaohjelmalla (Ulkoministeriö 2021:3).

Suomen toimintaohjelmassa 2021-2024 korostuvat pehmeän turvallisuuden keinot kuten osallistuminen, ennaltaehkäisy, kumppanuudet, suojelu, sekä aseistariisunta, kotoutuminen ja integroituminen takaisin yhteiskuntaan. Toimintasuunnitelmassa korostetaan myös ympäristöyhteistyötä.

Ilmastonmuutos, ympäristökriisit ja kestävyysmurroksen tukeminen vaativat yhteiskunnallista keskustelua nuorten ja tulevien sukupolvien valmiuksien ja yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta. Keskustelu tukee myös pehmeää turvallisuutta, ehkäisee kriisien eskaloitumista ja yhteiskunnan polarisoitumista. ALL-YOUTH-hankkeessa tutkitaan nuorten osallistumista ympäristöyhteistyöhön ja ympäristökysymyksiin koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon, joka kytkee nuorten osallisuuden pehmeään turvallisuuteen. Hankkeemme tutkijoiden mukaan yhteistoiminnallisuuden ja sovittelun taidot pitäisi katsoa kansalaistaidoiksi, joiden opettelua tulisi korostaa ensiaputaitojen tapaan.

Mainittuja taitoja harjoitellaan ALL-YOUTH-hankkeen ja Itä-Suomen yliopiston ympäristöyhteistyöhön liittyvässä Environmental Collaboration and Conflict Resolution -kurssikokonaisuudessa, jonka yhtenä tavoitteena on tukea yhteistoiminnallisuuteen liittyvää osaamista. Koulutuksen myötä nuoret asiantuntijat pohtivat ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä yhteiskunnallisia ristiriitoja sekä tarkastelevat tutkimukseen perustuvia kansainvälisiä menetelmiä, joilla voidaan rakentaa yhteistyötä, ennakoida ristiriitatilanteita ja sovitella ympäristökonflikteja. Koulutuksen tavoitteena on lähestyä ympäristökonfliktien käsittelyä moninäkökulmaisesti ja kriittisesti ja tuottaa ratkaisujen avaimia sovittelun ja osallistamisen keinoin.

Kriittinen lukutaito on avain osallisuuteen ja demokraattiseen yhteiskuntarauhaan

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä kriittinen lukutaito on yhteiskunnan pehmeän turvallisuuden oleellinen osa. Kriittisellä lukutaidolla tarkoitamme yksilön kykyä analysoida, arvioida ja tulkita laadultaan erilaista informaatiota sekä tunnistaa erilaisia keinoja, joilla voidaan johtaa harhaan ja vaikuttaa mielipiteisiin. Informaatiotulva ympärillämme on jatkuvaa, ja on tärkeää, että päätöksenteko kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla, aina yksittäisistä kansalaisista instituutioihin, perustuu oikeaan ja ymmärrettävään tietoon. Heikot kriittisen lukemisen taidot voivat johtaa virheellisen tiedon leviämiseen ja sitä kautta uhata yhteiskunnan vakautta.

Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen lukemisen tukemiseen internetin aikakaudella (CRITICAL) -hankkeen tutkimukset osoittavat, että monilla nuorilla on haasteita arvioida erilaisten tekstien luotettavuutta. Myös diagrammien tulkinta on osalle nuorista vaikeaa, ja mahdollinen visuaalinen manipulointi voi johtaa virheellisiin päätelmiin asioiden oikeasta tilasta. On huolestuttavaa, että nuorten kriittisen lukemisen taidoissa on suuria eroja. Kriittisen lukemisen taitojen kehittäminen vaatii ennaltaehkäiseviä toimia, joiden avulla epäluotettava ja virheellinen tieto osataan tunnistaa ja kyseenalaistaa. Siksi CRITICAL-hankkeessa kehitetään tutkimusperustaisia oppimateriaaleja ja interventioita kriittisen lukutaidon tukemiseen. Kehitämme myös virtuaalista oppimisympäristöä ja pelillisiä oppimateriaaleja, joiden avulla kriittistä lukemista voidaan harjoitella turvallisesti. Peleillä voidaan tarjota konkreettisia kokemuksia kriittisen lukemisen merkityksestä. Uskomme, että merkitykselliset kokemukset tukevat opittujen taitojen hyödyntämistä myös tosielämässä.

Euroopassa on nyt sota, ja julkisen keskustelun huomio kiinnittyy kovaan turvallisuuteen sekä siihen, miten puolustautua sotilaallista hyökkäystä vastaan. Sotaa käydään myös tiedosta, jolloin pehmeän turvallisuuden keinot, kuten usko demokraattiseen järjestelmään, sananvapaus, kriittinen lukutaito ja mahdollisuus osallistua moniääniseen poliittiseen keskusteluun, ovat olennainen osa kokonaisturvallisuutta. Pehmeän turvallisuuden keinoin rakennetaan yhteiskuntarakennetta ja ihmisten uskoa tulevaan.

Tämän blogitekstin inspiraationa toimi 24.1.2022 järjestetty Saumakohtia-dialogi, jossa strategisen tutkimuksen tutkijat ja ohjelmajohtajat sekä vihreiden eurokansanedustajat kävivät vuoropuhelua teemasta nuoret, rauha ja turvallisuus. Dialogin kutsui koolle europarlamentaarikko Alviina Alametsä, vuoropuhelua fasilitoi ohjelmajohtaja Anne-Christine Ritschkoff, (GROWTH-ohjelma) ja teemaan alustivat Irmeli Mustalahti (ALL-YOUTH), Kristian Kiili (CRITICAL) ja Lauri Vaara (DigiConsumers).