Ohjelmajohtajalta: Vapaa tiede, julkinen keskustelu ja yhteistyö – strategisen tutkimuksen kolme säiettä
”Taideteollisuus vaatii vapaan taiteen rinnalleen ollakseen elävää.” Tällaisen tarran sain vieraillessani Designmuseossa joulukuussa. Lainaus on mm. Marimekon Unikko-kuosin suunnitelleelta tekstiilitaiteilija Maija Isolalta vuodelta 1977. Jäin miettimään, mitä tämä voisi tarkoittaa strategisen tutkimuksen osalta. Isolan innostamana ajattelin lankoja, ja säikeitä (yleensä kaksi tai kolme), joista lanka muodostuu.
Strategisesta tutkimuksesta erottuu helposti kolme erillistä säiettä. Ydinsäie on vapaa tiede – ilman korkeatasoista tutkimusta muut säikeet eivät pysy kasassa. Vapaa tiede tarkoittaa vapautta valita mitä ja miten tutkii. Tämä pätee myös strategiseen tutkimukseen – vaikka strategisen tutkimuksen ohjelmissa esitetään kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia, tutkijat valitsevat mitä ja miten tutkivat, ja miten vastaavat strategisen tutkimuksen ohjelman kysymyksiin.
Toinen säie on julkinen keskustelu. Se on dialogin luomista, ovien avaamista ja ajatusten tuulettamista. Ja tietenkin yksi demokraattisen järjestelmän kulmakivistä. Koska strategisessa tutkimuksessa tehdään tutkimusta päätöksenteon tueksi, se vääjäämättä tarvitsee rinnalleen julkista keskustelua. Tämä voi tapahtua monin tavoin. Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT) –ohjelmassa olemme muun muassa kirjoittaneet säännöllisesti Tekniikka & Talous -lehden Teknologiamurrokset –sarjaan. Designmuseossa on parhaillaan esillä Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA) -hankkeen näyttely Intiimin kosketus, joka tarkastelee muodin politisoitumista ja avaa uusia ulottuvuuksia digitalisaatiosta.
Yhteistyö eri tahojen kanssa on dialogin luomisen keskiössä. Tähän liittyy myös kolmas säie, ratkaisujen ja näkökulmien tarjoaminen päätöksenteon tueksi. Käytännössä se tarkoittaa osallistumista päätöksenteon eri vaiheisiin, keskusteluja monien tahojen kanssa ja tutkimustiedon tarjoamista sinnekin, missä sitä ei osata kysyä. Tässä hengessä olemme järjestäneet muun muassa keskusteluja Euroopan parlamentin jäsenten kanssa – kutsumme näitä Eurosaumakohdiksi – ja vastaavanlaisia keskusteluja on järjestetty myös kansanedustajien ja eduskuntaryhmien kanssa. Alkavana vuonna tarjoamme näitä keskusteluja vaaleihin valmistautuville eduskuntapuolueille. Olemme myös avaamassa uusia keskusteluväyliä elinkeinoelämän kanssa.
Ratkaisuja tieteestä – korkealaatuisen tutkitun tiedon tarjoaminen yhteiskunnan eri tahoille on strategisen tutkimuksen ytimessä. Isolan ajatuskulkua lainaten se ei voi olla elävää ilman vapaata tiedettä ja julkista keskustelua.