Tulevaisuusvaliokunnassa kuultiin päättyvien tutkimusohjelmien tuloksista

Vuoden 2021 lopussa päättyvien strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmien Tasa-arvoinen yhteiskunta (EQUA), Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) sekä Teknologia murrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) hankkeet ja ohjelmajohtajat osallistuivat eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämään strategisen tutkimuksen avoimeen kuulemiseen 6.10.2021. Luonteeltaan dialogisessa ja ratkaisukeskeisessä tilaisuudessa ohjelmajohtajat, hankkeiden tutkijat ja kansanedustajat pääsivät keskustelemaan ajankohtaisista tutkimustuloksista ja niiden tarjoamista ratkaisuista.

Kuulemistilaisuuden tavoitteena oli tukea tulevaisuusvaliokunnan työtä esittelemällä tutkimusta Suomen kehityksen haasteista ja erityisistä pullonkauloista, eli erityisistä rajoitteista, jotka heikentävät Suomen edellytyksiä vastata ennakoivasti tulevaisuuden haasteisiin.
Tilaisuudessa strategisen tutkimuksen hankkeet ja ohjelmat tarjosivat vastauksia kysymyksiin sekä esittelivät tutkimuksesta nousevia, yhteiskunnallisesti relevantteja mutta politiikoille mahdollisesti uusia kysymyksiä. Kaikki strategisen tutkimuksen hankkeet ovat monitieteisiä ja tutkimuskysymyksiä tarkastellaan eri tieteenaloista käsin, jotta ratkaisut ovat mahdollisimman kattavia yhteiskunnan isoihin ja monimutkaisiin ongelmiin.

Tutkitusta tiedosta löytyy päätöksentekoa tukevia ratkaisuja

Kuulemisen avasi tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Pirkka-Pekka Petelius. Tämän jälkeen strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Kimmo Nuotio esitteli strategisen tutkimuksen toimintaa ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisen merkitystä. Strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja Päivi Tikka puolestaan esitteli vasta julkaistua Ratkaisujatieteesta.fi -verkkopalvelua, josta löytyy tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja politiikkasuosituksia päätöksenteon tueksi.

Ensimmäisenä ohjelman hankkeissa tuotettuja ratkaisuja esitteli PIHI-ohjelman ohjelmajohtaja Mikael Hildén. PIHI-ohjelmassa on pyritty ratkaisemaan pullonkauloja, joita on ylitettävä siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Ylitettäviä rajoitteita ovat esimerkiksi fossiilisten raaka-aineiden vahva asema ja luonnonvarojen käytön yksipuolisuus. PIHI-ohjelman hankkeiden tutkimustulokset osoittavat, että Suomessa havaitut kehityksen pullonkaulat ovat pääosin samoja kuin muissa maissa. Hankkeiden löytämien erilaisten ilmastoratkaisujen myötä ohjelma on kokonaisuutena osoittanut, että nämä rajoitteet on kuitenkin mahdollista ylittää. Muutokset edellyttävät tutkimuksen ja eri yhteiskunnallisten toimijoiden vuoropuhelua sekä ratkaisujen yhteistä kehittämistä.

Ohjelmajohtaja Heli Koski esitteli TECH-ohjelmassa syntyneitä teknologiamurroksiin liittyviä tutkimustuloksia ja ratkaisuehdotuksia. TECH-ohjelmassa hankkeet tutkivat Suomen edellytyksiä hyödyntää teknologiamurroksia, liittyen mm. digitalisaatioon, automatisaatioon ja energiamarkkinoiden murrokseen. TECH-ohjelman tutkimustulosten mukaan investointien riittämättömyys on ollut teknologiamurrosten keskeisenä pullonkaulana. TECH-ohjelmassa on korostunut monitieteisyys, jolla teknologiamurroksien haasteisiin on voitu vastata.

Tutkijat ja kansanedustajat keskustelivat ilmastohaasteista ja teknologiamurroksesta

Myös TECH- ja PIHI-ohjelmien hankkeiden tutkijat pääsivät esittelemään tutkimuksiensa ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja pullonkauloihin. BCDC Energia -tutkimuskonsortion johtaja Maria Kopsakangas-Savolainen esitteli tulevaisuusvaliokunnalle tutkimuksen ratkaisuja säästä riippuvan energiatuotannon haasteisiin. Hankkeen ratkaisuja näihin ovat esimerkiksi energiasääennuste ja uudet mallit joustavaan tuotantoon ja kulutukseen.

FORBIO-hankkeen tututkija Elias Hurmekoski kuvasi miten Suomen metsät toimivat osana EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. FORBIO-hankkeen tutkimuksen mukaan on luovuttava fossiilisista päästöistä, mutta samalla minimoitava myös nettopäästöt. Erityisen tärkeää Suomessa on tunnistaa metsiin liittyviä ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja, jotka vähentäisivät nettopäästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

ScenoProt-hankkeen tutkimuksesta oli puhumassa konsortion johtaja Anne Pihlanto. Tutkimuksen mukaan keskeisessä roolissa ilmastoystävällisessä ja terveellisessä ruokatuotannossa on monipuolisuus. ScenoProt-hankkeen tutkimus osoittaa, että jo 50:50 kasvisproteiinien ja eläinperäisen proteiinin suhteelle rakennettu ruokavalio tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä ja positiivisia ympäristövaikutuksia. Elintarvikeyrityksillä on merkittävä rooli monipuolisemman ruokajärjestelmän rakentamisessa.

Muuttuvassa yhteiskunnassa tasa-arvon toteutuminen vaatii tutkimukseen perustuvaa politiikkaa

Toisen puoliskon kuulemisesta avasi ohjelmajohtaja Olli Kangas, joka kertoi EQUA-ohjelman keskeisistä sisällöistä. EQUA-ohjelmassa on tutkittu miten väestökatoisessa Suomessa voitaisiin edistää tasa-arvon toteutumista eri ikäryhmissä. Eriarvoisuuden pullonkauloihin tutkimuksen tarjoamia ratkaisuja olivat esittelemässä konsortion johtaja Mikko Niemelä TITA-hankkeesta, OmaLinja-hankeen tutkija Hannu Karhunen sekä ROSE-hankeen tutkija Tuuli Turja.

Mikko Niemelä kertoi TITA-hankkeen tutkimuksesta, joka käsitteli asunnon sijaintiin liittyvää eriarvoisuutta ja ratkaisuja siihen. TITA-hankkeen mukaan työelämän muutos paikasta riippumattomaksi ja asuntotarjonnan lisääminen ovat vain yksi osa ratkaisua. Tarvitaan seututason yhteistyötä, jossa mukana ovat myös järjestöt.

OmaLinja-hankkeesta Hannu Karhunen esitteli tutkimuksen tarjoamia ratkaisuja työmarkkinoiden murrokseen ja koulutuksellisiin eriarvoisuuden kipupisteisiin. OmaLinja-hankkeen mukaan korkeakoulutettujen osuuden lisääminen on toimiva keino mahdollisuuksien tasa-arvon parantamiseksi.

Tuuli Turja nosti esiin ROSE-hankkeen tutkimuksia roboteista tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa. ROSE-hankkeen mukaan SOTE-alan robottien käyttöönottoa on suunniteltava, seurattava ja arvioitava hyödynnettävyyden, skaalautuvuuden ja tehokkuuden lisäksi myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tutkimus vastaa kysymyksiin, joita ei päätöksenteossa osata vielä esittää

Tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuuden tarkoituksena oli tukea tieteen ja päätöksenteon yhteistyötä. Hankkeiden tutkimustulokset herättivät kysymyksiä, ja esitysten jälkeen syntyi vuoropuhelua tutkijoiden ja kansanedustajien välille. Vuoropuhelu on keino tehdä päätöksiä tietoon perustuen, ja toisaalta se on myös tutkijoille tapa ymmärtää poliittisen päätöksenteon tietotarpeita.

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Pirkka-Pekka Petelius totesikin kokouksen loppuun, että tutkijat esittävät usein vastauksia kysymyksiin, joita ei eduskunnassa osata vielä edes kysyä. Tämä on yksi niistä syistä, miksi strateginen tutkimus jatkossakin tukee tiivistä tieteen ja politiikan yhteistyötä.

Tulevaisuusvaliokunnan julkinen kuuleminen tallennettiin ja tallenne on mahdollista katsoa eduskunnan verkkosivuilta.