PANDEMICS: Kriisinkestävä Suomi – mitä voimme oppia koronapandemiasta?

Paneelikeskustelut, Stage

Paneelikeskustelut juontaa toimittaja Jan Andersson

13.00 Paneelikeskustelu: Hyvinvointivaltio kriisissä – miten turvata palvelut?

Koronapandemia haastoi suomalaista palvelujärjestelmää: terveydenhuollon ylikuormittumisen lisäksi pandemian vaikutukset näkyivät suoraan mm. kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja sosiaalipalveluissa. Miten kehittää eri palvelujärjestelmiä kriisinkestävämmäksi hoitovelan ja säästöpaineiden puristuksessa? Miten ja mitkä rakenteet ja toimet voivat vahvistaa sote- ja koulutussektorin kriisinkestävyyttä? Miten kriisien hallinnan johtamista ja päätöksentekoa tulisi kehittää? 

Alustukset: tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, Helsingin yliopisto ja dosentti Emilia Rönkkö, Oulun yliopisto
Panelistit: kansanedustaja Krista Kiuru, johtaja Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue, osaston johtaja Otto Helve, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto ja johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos  

14.00 Paneelikeskustelu: Perusoikeudet törmäyskurssilla – mitä opimme koronarajoituksista?

Koronapandemian aikana ihmisten oikeuksia rajoitettiin terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi. Missä määrin koronarajoituksia tehdessä punnittiin yhteiskunnan eri arvoja ja perusoikeuksia suhteessa toisiinsa? Mitä koronarajoituksista on otettu opiksi? Millaisia ongelmia pandemia toi esiin perustuslaista, perusoikeusjärjestelmästä ja kriisilainsäädännöstä? Millaista kriiseihin varautumista tarvitaan oikeudellisesta näkökulmasta tulevina vuosina? Onko kriisilainsäädäntömme tässä suhteessa riittävää?

Alustus: tenure track -professori Anu Mutanen, Tampereen yliopisto
Panelistit: perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman, oikeuskansleri Tuomas Pöysti, professori Janne Salminen, Turun yliopisto ja johtava asiantuntija Eeva Nykänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tietoiskut, Fönster ja Lounge

Ajankohtaista tutkimustietoa koronapandemian opeista ja kriisivarautumisesta. Rinnakkaiset tietoiskusessiot sisältävät kumpikin neljä tietoiskua ja niihin liittyvää keskustelua.

Fönster: Koronan opit käytäntöön, tietoiskut 1–4
Puheenjohtaja: tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, Helsingin yliopisto

Tietoiskut (1–4) käsittelevät pandemian kokonaisarviointia, päätöksenteon tietopohjaa ja eri väestöryhmien osallisuutta, viranomaisviestintää sekä lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista opetustoimessa pandemian aikana.

15.15–15.40 Tietoisku 1: Mitä korona-aikaa koskevista selvityksistä ja tutkimuksista on jäänyt käteen?   

Koronapandemian hallinnasta Suomessa on julkaistu useita eri selvityksiä ja tutkimuksia, joista osa on ollut myös julkishallinnon tilaamia. Monet näistä painottuvat kriisin alkuaikaan. Millaista vaikutusten arviointia on tehty ja mitä vielä tarvitaan? Tarvitseeko Suomi laajan kokonaisarvion korona-ajasta? Miten Suomi eroaa tässä muista maista? Onko tutkimusta riittävästi ja mistä sitä puuttuu? Miten tutkimus voi tukea seuraaviin terveyskriiseihin varautumista?

Keskustelijat: apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi, Helsingin yliopisto ja tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

15.40–16.05 Tietoisku 2: Päätöksenteon tietopohja ja eri väestöryhmien huomioiminen - oppeja tuleviin kriiseihin   

Miten kehittää johtamista ja poikkihallinnollisia yhteistyömekanismeja? Minkälaiseen tietopohjaan kriisiajan päätöksenteko perustuu? Millä tavoin tiedonkeruun avulla ja tiedontuotantoa kehittämällä voitaisiin paremmin pyrkiä tunnistamaan haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät kriisien aikana? 

Keskustelijat: professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto ja erikoistutkija Laura Kihlström, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

16.05–16.30 Tietoisku 3: Pandemian opit viranomaisviestinnästä kansalaisille

Koronapandemian hoidossa ja hallinnassa viranomaisviestintä oli keskeisessä roolissa.  Esityksessä tarkastellaan laajaan haastatteluaineistoon perustuen, miten viranomaistahojen edustajat arvioivat viestintätyötä koronapandemian aikana oman organisaationsa sisällä ja yhteistyössä toisten viranomaisten kanssa. Mikä toimi hyvin, entä miten työn organisointia, tiedonjakamista ja rakenteita tulisi uudistaa tulevia kriisitilanteita silmällä pitäen? 

Keskustelijat: tutkijatohtori Daniela Eklund, Filha ry ja yliopistonlehtori Salli Hakala, Helsingin yliopisto

16.30–16.55 Tietoisku 4: Nuoriin kohdistuneet rajoitukset nuorten oikeuksien näkökulmasta ja turvallinen oppimisympäristö 

Koronapandemian aikaiset rajoitustoimet vaikuttivat monin tavoin lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseen sekä pahoinvoinnin lisääntymiseen. Miten lasten ja nuorten oikeudet toteutuivat? Miten pandemiassa onnistuttiin takaamaan oppilaille turvallinen oppimisympäristö? Millaisia vaikutuksia rajoituksilla oli?

Keskustelijat: projektitutkija Virve Valtonen, Turun yliopisto, projektitutkija Saara Ylisaukko-oja, Turun yliopisto ja väitöskirjatutkija Petra Järvinen, Tampereen yliopisto

Lounge: Kriiseihin varautuminen, tietoiskut 5–8
Puheenjohtaja: professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto

Tietoiskut (5–8) käsittelevät kriisivarautumista hallitusohjelman valossa, pehmeää yhteiskunta­turvallisuutta ja kaupunki­ympäristöjen suunnittelua sekä kriiseihin varautumista kouluissa opettajankoulutuksen sisältöjä kehittämällä.

15.15–15.40 Tietoisku 5: Kriisivarautuminen hallitusohjelmissa  

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on korostettu varautumisen merkitystä poliittisessa päätöksenteossa. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan nosteta erikseen esille terveyskriiseihin liittyviä riskejä ja varautumistoimia. Millaista varautumista ja resilienssiä tukevia toimia tarvitsemme kriisinkestävyyden parantamiseksi? Miten nykyhallituksen ohjelma eroaa muista aiemmista hallitusohjelmista? Miten Suomi vertautuu suhteessa muihin maihin?

Keskustelijat: erikoistutkija Mikko Värttö, professori Henri Vogt, Turun yliopisto ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma, Helsingin yliopisto

15.40–16.05 Tietoisku 6: Pehmeä yhteiskuntaturvallisuus ja kaupunkiympäristöjen yhteys terveyteen: Esimerkkejä tartuntatautien esiintymistä lisäävistä tekijöistä 

Rakennetun kaupunkiympäristön piirteet, kuten asumistiheys, elinkeinorakenne, asuminen, palvelut ja liikenneyhteydet voivat vaikuttaa terveyteemme ja tartuntatautien esiintymiseen. Eloton ja elollinen kaupunkiympäristö voi myös muovata missä määrin altistumme säätekijöille tai ilmansaasteilla, jotka voivat epäsuorasti vaikuttaa tartuntatautiherkkyyteemme. Kuinka suunnitella paremmin valmistautuneita, pandemiakestäviä ja terveitä kaupunkeja? 

Keskustelijat: professori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto, professori Tiina Ikäheimo, Oulun yliopisto ja apulaisprofessori Saija Toivonen, Aalto yliopisto  

16.05–16.30 Tietoisku 7: Kriisivarautuminen kouluissa: opettajien vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen 

Kriisinkestävän koulujärjestelmän kivijalka ovat hyvinvoivat opettajat, joilla on riittävät valmiudet toimia normaaliolojen lisäksi myös poikkeustilanteissa. Millaisia valmiuksia opettajilla on vastata oppilaiden moninaisiin tuen tarpeisiin? Miksi opettajien vuorovaikutustaitojen vahvistaminen on tärkeää kriisivarautumisen kannalta? 

Keskustelijat: yliopistotutkija Anu Kajamies, Turun yliopisto, erikoistutkija Anne-Elina Salo, Turun yliopisto ja Niina Halonen-Malliarakis, Vesalan peruskoulun rehtori

16.30–16.55 Tietoisku 8: Tiedon huoltovarmuus ja kansalaisyhteiskunnan osallistaminen

Tiedon huoltovarmuus on uusi käsite, jolla viitataan koko yhteiskunnan vuorovaikutuksessa syntyvään kykyyn tuottaa tietoperustaista varautumista. Kansalaisten liittäminen tiedon huoltovarmuuteen on erityinen haaste. Miten kehitämme yhteiskuntaa, jossa tiedosta tulee myös kansalaiset mukaan ottava osa varautumista?

Keskustelijat: korkeakouluyksikön johtaja, dosentti Valdemar Kallunki, Laurea-ammattikorkeakoulu 

17.00 Tilaisuus päättyy