Maahanmuuttajien ja vieraskielisten integroituminen (eli kotoutuminen) suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin koetaan usein riittämättömäksi. Samanaikaisesti maahanmuutto on yhä merkittävämpi globaali ilmiö, ja ihmisten vapaa liikkuvuus on keskeinen tekijä esim. YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ja EU:n perusarvoissa. Maahanmuuton (epä)onnistuminen määrittelee paitsi yksilöiden tulevaisuutta myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä ja kulttuurista rikkautta pitkällä aikajänteellä.

Luotettavien ja syrjimättömien digitaalisten julkispalvelujen suunnittelu maahanmuuttajille (Trust-M) -hankkeen lähtökohtana on, että maahan muuttaneiden voi olla hankalaa kokea heille tarkoitettuja julkisia palveluita luotettaviksi ja osallistaviksi, mikä osaltaan hankaloittaa kotoutumista. Erityisesti henkilöillä, jotka saapuvat poliittisen myllerryksen keskeltä tai sodan runtelemasta maasta, luottamuksen puute usein perustuu heidän aiempiin negatiivisiin kokemuksiin yhteiskunnasta ja julkisesta sektorista (esim. viranomaisten tai lainsäätäjien korruptio, heikot vaikutusmahdollisuudet politiikassa). Epäluottamuksen kokemus onkin psykologisesti erittäin vahva ja vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen sekä tunneperäisellä että tiedollisella (kognitiivisella) tasolla. Siten haavoittuvassa asemassa olevan henkilön voi olla hyvin vaikea saavuttaa monille suomalaisille itsestään selvää luottamuksen kulttuuria sekä uskallusta ottaa käyttöön yhteiskunnan tarjoamia palveluja (digitaalisia ja fyysisiä).

Luottamuksen puute ulottuu myös informaatioteknologian käyttöön. Vaikka Suomessa kehitetyt digitaaliset palvelut ovat pääosin erittäin korkealaatuisia ja käyttäjäystävällisiä, IT-palveluiden toimintaperiaatteet usein olettavat, että niiden käyttäjät luottavat palvelun sisältöön ja ovat halukkaita ottamaan niitä käyttöön itsenäisesti. Erityisesti kehittyvistä maista saapuvilla matalampi koulutustaso ja vähäisempi kokemus digitaalisista palveluista tarkoittaa usein haasteita myös digitaalisen lukutaidon kanssa. Yksittäisenä käyttäjänä voikin olla hyvin vaikeaa tunnistaa luotettavat palvelut ja niiden tarjoajat epäluotettavista, ja ymmärrystä eri palvelujen hyödyistä on vaikea saavuttaa ennen kuin ymmärtää kyseisen yhteiskunnan toimintaa yleisemmin.

Näin ollen huolellisestikin suunniteltu tietoresurssi ja palvelu ei välttämättä löydä kohdeyleisöään. Luottamuksen puute voi muodostua ylittämättömäksi esteeksi digitaalisten julkispalveluiden käyttöönotossa, ja monet maahan muuttaneet turvautuvat tiedonhankinnassaan mieluummin vertaisten kokemuksiin ja käsityksiin kuin virallisiin tietolähteisiin.

Trust-M -hanke pyrkii tieteellisesti ymmärtämään kuinka luottamus, syrjimättömyys ja tasa-arvo ilmentyvät nykyisissä digitaalisissa julkispalveluissa ja miten kansalaiset ja maahanmuuttajat kokevat nämä sosiaalisesti rakentuvat käsitteet. Määrittelemme parhaita toimintamalleja luottamusta vahvistavien digitaalisten palvelujen suunnitteluun sekä kehitämme uudenlaisia digitaalisia palvelukonsepteja, joilla voitaisiin tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Hankkeen alustavana kohderyhmänä ovat erityisesti sellaisista kulttuureista tulevat naiset, jotka muuttavat maahan perheen mukana ja jäävät herkästi sekä työmarkkinoiden että erilaisten institutionaalisten tukiverkostojen ulkopuolelle.

Projekti yhdistää yhteiskuntatieteitä ja soveltavaa konstruktiivista tutkimusta ja ihmiskeskeistä suunnittelua keskittyen maahanmuuttajien kokemuksiin. Kartoitamme laajasti erilaisia tarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia tukea kotoutumista uudenlaisilla digitaalisilla ratkaisuilla, joista tietynlaisena esimerkkinä ovat keskustelevat käyttöliittymät, jotka voisivat laskea kynnystä uuden palvelun käyttöönotossa ja auttaa rakentamaan luottamusta käyttäjän ja palveluntarjoajan välille.

Trust-M -hankkeen toiminta alkoi syksyllä 2022, ja se kuuluu strategisen tutkimuksen neuvoston Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD) -ohjelmaan.Tutkimuskonsortion johtajana toimii työelämäprofessori Nitin Sawhney Aalto-yliopistosta. Muut työpakettien johtajat ovat dos. Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto), apulaisprofessori Tom Bäckström (Aalto-yliopisto), dos. Aaro Tupasela (Helsingin yliopisto) ja professori Thomas Olsson (Tampereen yliopisto). Espoon kaupunki (Teemu Haapalehto) toimii hankkeen vuorovaikutuspartnerina ja yhdessä monipuolisen yhteistyökumppaniverkostomme kanssa varmistaa tarkoituksenmukaisen palvelukehityksen ja hankkeen sosiaalisen vaikuttavuuden. Tekstin kirjoitushetkellä hankkeen vuorovaikutusvastaavan valinta on loppusuoralla, ja hankkeen verkkosivut tullaan rakentamaan kevään 2023 aikana!