TECH-ohjelmassa rakennetut osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat hyvä perusta kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edistämiselle

Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ohjelma Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) syntyi tarpeesta vastata digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin ja vahvistaa digitalisaation positiivisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen. Ohjelma ja sen kuusi tutkimushanketta toteutettiin vuosina 2015–2021. Ohjelmassa tutkittiin digitalisaation ilmentymiä sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja muutostarpeita yrityksille, yksilöille, julkiselle sektorille ja suomalaiselle yhteiskunnalle.

Blogikirjoitus perustuu TECH-ohjelmasta vuosien 2021–2023 aikana toteutettuun ohjelma-arviointiin. Arvioinnissa oli mukana neljä vuonna 2021 päättynyttä ohjelmaa, mukaan lukien kolme aivan ensimmäistä STN-ohjelmaa, kuten TECH.

Tutustu TECH-ohjelman arviointiraporttiin: Disruptive Technologies and Changing Institutions, TECH (2015–2021), Evaluation of the strategic research programme (pdf, englanniksi)

TECH-ohjelma osui juuri oikeaan aikaan

Digitaalisten teknologioiden kehitys eteni 2000-luvun käynnistyessä harppauksin. Teknologioita koskevaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan investoitiin Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa mittavia summia. Myös suomalaiset ICT-alan tutkimusryhmät ja edelläkävijäyritykset saavuttivat kansainvälistä mainetta. Teollinen internet, mobiilisovellukset, kasvanut laskentateho, pilvipalvelut, robottiautot, robotiikka terveys- ja hyvinvointipalveluissa sekä sosiaalinen media keskusteluttivat tutkijoita, liiketoiminnasta vastaavia ja poliittisia päättäjiä.

STN:n päätös TECH-ohjelman käynnistämisestä oli ajallisesti erinomainen. Suomessa eri toimijat olivat yksimielisiä siitä, että useiden, toisiaan tukevien digitaalisten teknologioiden nopea kehitys tulee haastamaan perinteiset toimintatavat kaikilla sektoreilla. Lisäksi teknologioiden kehityksen arvioitiin avaavan markkinoita uusille toimijoille ja muuttavan kuluttajien ja kansalaisten odotuksia ja tapaa toimia. Samalla digitalisaation odotettiin tarjoavan ratkaisuja ilmastonmuutosta, energiantuotantoa ja -kulutusta sekä väestön ikääntymistä koskeviin haasteisiin.

TECH-ohjelman hankkeet tarkastelivat digitalisaatiota erityisesti vientiteollisuuden, ICT-palvelujen, energiasektorin, rakennetun ympäristön ja terveys- ja hyvinvointipalvelujen uudistumisen näkökulmasta. Tarve ymmärtää syvällisemmin toimialojen ja kuluttajakäyttäytymisen murroksia sekä kehittää välineitä murrosten hyödyntämiseen liiketoiminnassa ja johtamisessa oli ohjelman käynnistämisen aikaan ilmeinen. Tutkimustietoon perustuvia vastauksia kaivattiin myös siihen, millä tavalla julkiset toimenpiteet – esimerkiksi lainsäädäntöä, verotusta, koulutusta, rahoitusta ja rakenteita koskevat ratkaisut – tukevat parhaiten tavoiteltujen muutosten etenemistä. Ohjelma tuotti useita ehdotuksia ja työkaluja teknologiamurrosten synnyttämien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja riskien minimoimiseksi.

Verkottuminen ja monialainen yhteistyö avainasemassa

Digitalisaation kaltaisissa yhteiskuntaa laajasti muuttavissa murroksissa tarvitaan monenlaista osaamista ja kyvykkyyksiä. TECH-ohjelma toi yhteen tekniikan ja ICT-alojen, tietojenkäsittelyn, kansainvälisen liiketoiminnan, terveys- ja hyvinvointialojen sekä käyttäytymistieteiden tutkijoita ja asiantuntijoita. Ohjelmassa rakentui yli 600 tutkijan verkosto. Verkosto mahdollisti tutkimusaineistojen ja eri alojen tutkimusmenetelmien jakamisen sekä digitaalista murrosta koskevien tutkimushaasteiden tunnistamisen ja määrittelyn yhdessä. Monitieteiset ja poikkitieteelliset tutkimuskäytännöt kehittyivät kuusivuotisen ohjelman aikana.  

Verkoston toimintakyvystä ja merkityksestä on useita esimerkkejä. TECH-tutkijat muun muassa

• kirjoittivat yli 100 yleistajuista artikkelia disruptiivisista teknologioista ja niiden vaikutuksista Tekniikka&Talous -lehteen,
• käynnistivät Industrial Internet -kampuksen toiminnan Aalto-yliopistossa,
• toteuttivat energiasektorin murrosten hallinnankokeiluja ja työkaluja yhdessä yritysten ja kotitalouksien kanssa,
• valmistelivat tiekartan, jossa viitoitettiin robotiikan käyttöä hoivassa ja itsenäisen elämisen edistämisessä,
• tuottivat nopealla aikataululla eduskunnalle arvion covid-19-pandemian vaikutuksista, ja
• valmistelivat päättäjille tutkimukseen perustuvat politiikkasuositukset teknologiamurroksia hyödyntävän kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi.         

Eri toimijoiden sitoutuminen tuo tuloksia ja lisää vaikuttavuutta

TECH-ohjelman arviointi osoitti, että yhteistyökumppanit, jotka osallistuivat aktiivisesti tutkimushankkeiden painopisteiden määrittelyyn ja toteutuksen suunnitteluun, saivat yhteistyöstä eniten hyötyä. Myös tutkijat kokivat tällaisen yhteistyön antoisaksi. Osa ohjelmaan osallistuneista yrityksistä käynnisti samanaikaisesti innovaatiohankkeita, joissa TECH-ohjelman tutkimustuloksia testattiin ja sovellettiin käytännössä. Yritysten näkökulmasta ohjelman tuottama tieto ja ymmärrys uusien teknologioiden kehitysvaiheesta ja -nopeudesta sekä alustatalouden kaltaisista uusista ansaintamalleista palveli suoraan yritysten liiketoiminnan kehittämistä ja strategiatyötä.

Ohjelmassa tehty tutkimus on luonut arvokkaan tietopohjan myös kansalliselle valmistelutyölle ja päätöksenteolle sekä EU-vaikuttamiselle digitaalisen ja vihreän siirtymän saralla. Ohjelman vaikutukset ovat kanavoituneet pitkälti laajan tutkija- ja asiantuntijajoukon verkottumisen kautta, esimerkiksi jäsenyyksinä tai kuulemisina eri työryhmissä ja valiokunnissa.     

Strategisen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa politiikassa ja julkisella sektorilla. Tähän liittyy omat haasteensa. Perustavaa laatua olevien murrosten vaikutukset ulottuvat toimialarajojen yli ja säteilevät laajasti talouselämän kokonaisuuteen ja koko yhteiskuntaan sen eri tasoilla. Murrosten tutkimus vaatii myös pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Keskeisten tutkimuskysymysten identifiointi siten, että poliittisten päättäjien ohjelmat ja näiden aikataulut huomioidaan, edellyttää eri sektoreiden ja toimijoiden laadukasta yhteistyötä ja yhteistyön orkestrointia. Ellei tälle varata riittävästi aikaa ja resursseja, tietoon pohjautuvasta päätöksenteosta on turha puhua.

Strategista ongelmalähtöistä tutkimusta tarvitaan jatkossakin

On ilahduttavaa, että TECH-ohjelmassa on rakentunut uusia, tutkimuksen ja yhteiskunnan perinteiset rajat ylittäviä tieto-, osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, joiden toiminta ja tutkimusyhteistyö jatkuu edelleen.

Digitaalisen ja vihreän siirtymän toteutus on monilta osin vasta alussa. Covid-19 pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet tarvetta nopeuttaa kaksoissiirtymää. Samanaikaisesti globaali kilpailu kovenee tekoäly-, data-, P2X- ja nettonollateknologioiden kehittämisessä ja kyvyssä skaalata uusien teknologioiden ja toimintamallien käyttöönottoa nopeasti ja laajasti yhteiskunnassa.    

Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa omaa kädenjälkeään digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä ja luoda kestävää kasvua ja hyvinvointia. Strategiselle ongelmalähtöiselle tutkimus- ja innovaatioyhteistyölle eri toimijoiden kesken on entistä suurempi tarve.