Suomi on tunnetusti vahva tietoyhteiskunta. Olemme olleet digitaalisen kehityksen kärjessä 1990-luvulta lukien. Loistamme kansainvälisissä vertailuissa mediakentän monipuolisuudesta ja lehdistönvapaudessa. Suomalaiset luottavat journalismiin ja tieteeseen – ja kriisiajat näyttävät voimistavan luottamusta. Meillä opetetaan media- ja informaatiolukutaitoa, mikä näkyy huipputuloksina myös eurooppalaisissa vertailuissa. Mediajärjestelmämme vastustuskyky valheelliselle verkkoviestinnälle on poikkeuksellisen vahva. Siksi ei ole ihme, että Pohjoismaista puhutaan mediahyvinvointivaltoina ja kansainvälinen lehdistö, CNN ja New York Times mukaan lukien, ovat uutisoineet erityisesti Suomen vahvuuksista torjua disinformaatiota ja kyberuhkia.[i]

Silti elämme samassa, kriisien leimaamassa ajassa ja maailmassa muiden kanssa. Pandemiat, infodemiat, poliittisen populismin nousu, Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset sähkölaskuihimme ja ilmastonmuutoksen uhat kytkevät meidät yhteisiin ongelmiin epävakaan maailmanmenon kanssa. Päällekkäiset riskit kilpailevat kansalaisten huolen huomiosta.[ii]

Muuttuvassa media- ja viestintäympäristössä kriisit ja haasteet kytkeytyvät toisiinsa ja voivat luoda uudenlaisia yhteisöjä ja vahvistaa poliittisia jakolinjoja. Muutokset kansainvälisille alustoille rakentuvissa viestintäverkostoissa ovat nopeita ja ennakoimattomia. Vielä vuosi sitten Twitterin omistajamuutoksista ja sen tuottamasta epävarmuudesta ei ollut aavistusta eikä ‘kiinalaiseksi vaaliavustajaksikin’ kutsuttu TikTok taatusti kuulunut puolueiden viestintästrategioihin.

Propagandaa ja manipulaatiota on aina ollut. Samoin on totta, että uudet viestinnän keinot ja kanavat ovat avanneet kokonaan uudenlaisia informaation ja keskustelun yhteyksiä. Mutta kumpikaan näistä perusteista ei hälvennä nykytilanteen riskejä. Elämme  disinformaation, salaliittoteorioiden ja vihapuheen koettelemassa maailmassa vielä pitkään: ei näytä todennäköiseltä, että tämä kehitys hidastuisi, saati pysähtyisi.[iii]

Algoritmien ajan haasteet

Tutkijat ovat jo jonkin aikaa varoitelleet julkisuuden episteemisestä kriisistä. Dataa ja informaatiota virtaa viestinnän ja politiikan verkostoissa enemmän kuin koskaan, mutta tiedon laatua on entistä vaikeampi ja työläämpi taata. Algoritmien varaan rakentuvat viestintäverkostot muuttavat demokratiaa tukevan julkisuuden luonnetta. Kaikukammoiden tai kuplien synnyssä ei kuitenkaan ole kysymys pelkästä teknologiasta tai datan ohjaamista viestinnän virroista. Kysymys on myös siitä, miten eri ihmisryhmien kokemus maailmasta ja yhteiskunnasta eriytyy ja miten poliittisen vallan tavoittelu tukee julkisuuden polarisoitumista ja eriytyviä kuvia todellisuudesta.

Algoritmit ja massiivisen datan kerääminen myös haastavat ihmisten itsereflektio- ja itsetuntemuskykyä. Digitaalinen yhteiskunta kerää, käyttää, yhdistelee ja kauppaa käyttäytymistämme koskevaa dataa koko ajan. Kun altistumme informaatiolle ja muiden reaktioille näin ohjautuvassa huomiotaloudessa, elämme laadullisesti erilaisessa todellisuudessa kuin ennen.

Alustojen valta on nopeasti kasvanut. Mainostulojen siirtyessä verkkoon perinteiset suomalaiset mediatalot ovat kovilla. Kilpailu kiristyy, omistus keskittyy ja sen myötä kotimaisen tarjonnan monipuolisuus voi kaventua. Samalla medioiden ja journalistien vuorovaikutus erilaisten, tavalla tai toisella maksavien yleisöjen kanssa tiivistyy, mikä ei ole yksinomaan ja pelkästään eduksi julkisuudelle.

Algoritmien ajan ihmisiä profiloivassa logiikassa taloudelliseen asemaan, sukupuoleen, etnisyyteen, kieleen tai koulutustaustaan liittyvä eriarvoisuudet kasaantuvat myös Pohjoismaissa. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia päästä monipuolisen ja luotettavan tiedon äärelle, tulla kuulluksi mediassa ja kansallisessa päätöksenteossa tai viestiä ilman huolta yksityisyyden suojasta.

DECA tutkii tiedollista toimintakykyä

Tieto todellisuudesta, yhteiskunnasta ja muiden ihmisten elämästä on demokratian peruspilari. Epätasa-arvoisessa globaalien riskien maailmassa yhteisen tietopohjan rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. Demokratian episteeminen toimintakyky algoritmien aikakaudella (DECA) -konsortio tukee tätä työtä. Hanke kuuluu strategisen tutkimuksen neuvoston Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD) -ohjelmaan, ja sen toiminta alkoi syksyllä 2022. Neljän yliopiston ja kuuden tutkimusryhmän yhteistyöllä tuotamme ajankohtaista tutkimustietoa tiedon tuottamisen, välittämisen ja omaksumisen areenoista, niiden rajoitteista, mahdollisuuksista ja yhteiskunnan vaihtoehdoista näiden sääntelyssä ja ohjaamisessa.

Yhteiskuntatieteissä on tutkittu niin kutsuttuja viestinnällisiä oikeuksia niin kansainvälisissä kuin Suomen konteksteissa, mutta demokratian ongelmien ja kontekstien monimutkaisuus vaatii laajempaa näkökulmaa. Akateemiset analyysit episteemisistä ongelmista ja oikeuksista ovatkin yleistyneet viime vuosina. DECA-konsortio on kuitenkin monitieteisyydessään ainutlaatuinen, sillä tutkimusryhmä koostuu viestinnän ja journalismin tutkimuksen, sosiaalipsykologian, sosiologian, oikeustieteen, käännöstieteen ja tietotekniikan asiantuntijoista. Hankkeen lähtökohtana on tukea tiedollista tasa-arvoa, jota ilman suomalainen demokratia heikkenee.

Toimivassa demokratiassa kansalaisten tulee kyetä tekemään tietoisia valintoja yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Tämä väite sisältää käsityksen, että kansalaisilla on yhtäläinen pääsy kaikkiin olennaisiin tietoihin, jotka ovat tarpeen niin oman identiteetin muodostamiseksi kuin kansalaisosallistumisen mahdollistamiseksi. Konsortio tarkastelee, miten yksilöt, yhteisöt ja instituutiot puolustautuvat monikriisien ja algoritmien ajalle tyypillisiä sitkeitä episteemisiä ongelmia vastaan. Näin tutkimus itsessään on osa yhteiskunnan tiedollisen ja demokraattisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä.

DECA-hankkeessa pohdimme ja tutkimme muun muassa sitä,

• Miten erilaiset ihmisryhmät hankkivat informaatioita ja työstävät sitä tiedoksi?
• Kuinka tieto leviää, verkostoituu ja jalostuu algoritmien ohjaamilla sosiaalisen median alustoilla, ja miten näihin verkostoihin vaikutetaan?
• Miten valtavirtamedia asettuu osaksi uudenlaisia tiedon, vastatiedon ja julkisen keskustelun ympäristöjä?
• Miten asiantuntijatieto kiertää ja muuttuu viestinnän verkostoissa?
• Miten eri yhteiskunnalliset toimijat rakentavat tieto- ja informaatioympäristön sääntelyä ja määrittelevät kansalaisten tiedollisia oikeuksia?
• Miten suomalaisen yhteiskunnan tiedollisen toimintakyvyn vahvuuksien ja ongelmien tutkimus auttaa meitä tarkentamaan teoreettista ja käsitteellistä kuvaamme demokratian ja tiedollisen toimintakyvyn välisestä suhteesta?

Teemme tätä työtä yhdessä laajan partneriverkoston kanssa. Kumppanimme edustavat tahoja ja toimijoita, jotka työssään edistävät kansallista tiedollista toimintakykyä: politiikkatoimijoita, kansalaisjärjestöjä ja mediatoimijoita. DECA-hankkeen vuorovaikustustoimiin kuuluu vuotuinen DECA-foorumi, joka on kaikille avoin tilaisuus keskustella päivänpolttavista kysymyksistä. Lisäksi DECA järjestää eri sidosryhmien kanssa keskustelutilaisuuksia ja koulutusta. DECA tuottaa tutkimuksestaan politiikkasuosituksia, raportteja sekä podcasteja ja blogeja – usein yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Olemme jo toteuttaneet digitaaliseen informaatiolukutaitoon keskittyvän pyöreän pöydän keskustelun sidosryhmiemme ja Mielen hyvinvoinnin kohentaminen keinona lisätä nuorten osallisuutta (IMAGINE) -hankkeen kanssa. IMAGINE-hanke kuuluu STN:n Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG) -ohjelmaan ja on DECA-hankkeen tavoin aloittanut toimintansa äskettäin. Toivotamme uusia partnereita ja muita STN-konsortioita tervetulleiksi mukaan toimintaan ja yhteistyöhön.

[i] https://rsf.org/en/ranking; https://www.hs.fi/tiede/art-2000009162299.html; https://osis.bg/?p=4243&lang=en; https://inforrm.org/2020/04/10/why-resilience-to-online-disinformation-varies-between-countries-edda-humprecht/; https://edition.cnn.com/interactive/2019/05/europe/finland-fake-news-intl/

[ii] https://www.who.int/health-topics/infodemic#tab=tab_1; https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/306664/ty32016Herkman.pdf?sequence=1; https://www.eva.fi/blog/2023/01/17/energiakriisi-vauhdittaa-ihmisten-ilmastotoimia-vaikka-huoli-ilmastosta-hiipuu/

[iii] https://www.lighthousereports.nl/investigation/qanon-in-europe-tracing-a-viral-conspiracy/

Lue lisää myös: alustatalous Suomessa