CITIZEN-ohjelman arviointi: demokratiakokeiluista vauhtia hallinnan kulttuurimuutokseen

Vuonna 2021 päättyneiden strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimusohjelmien toimintaa ja saavutuksia arvioitiin keväällä 2023. Yksi arvioiduista ohjelmista oli Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN) -ohjelma, jonka rahoituskausi oli 2017–2021. Arvioinnin toteuttaneen asiantuntijapaneelin mukaan ohjelma pureutui ansiokkaasti olennaisiin ja haastaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ohjelmassa onnistuttiin kehittämään ja pilotoimaan osallistuvan demokratian toimintamalleja ja vakiinnuttamaan niitä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edistämään yhteistoiminnallista hallintokulttuuria.

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) seuraa rahoittamiensa hankkeiden edistymistä ja arvioi tutkimusohjelmien vaikuttavuutta. Keväällä 2023 CITIZEN-ohjelma arvioitiin samalla kertaa kolmen muun vuonna 2021 päättyneen STN-ohjelman kanssa. Jokaisen ohjelman tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioi oma kansainvälinen asiantuntijapaneelinsa.

Tutustu CITIZEN-ohjelman arviointiraporttiin: Changing Society and Active Citizenship, CITIZEN (2017-2021). Evaluation of the strategic research programme. (pdf, englanniksi)

CITIZEN-ohjelman arviointipaneelia johti professori William Maloney Newcastlen yliopistosta. Muita jäseniä olivat demokratia- ja sitoutumiskonsultti Edward Andersson Malmöstä, tutkimusprofessori Steven Van de Walle Leuvenin yliopistosta sekä tämän blogin kirjoittaja, johtava tutkija Kaisa Lähteenmäki-Smith Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä (arvioinnin aikaan johtava asiantuntija, MDI Public Oy).

CITIZEN-ohjelman kolme hanketta loivat toimivan kokonaisuuden

CITIZEN-ohjelman 14,2 miljoonalla rahoitettiin kolme suurta hanketta: Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU), Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) ja Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE). CITIZEN-ohjelman konsortioissa oli mukana yhteensä 14 organisaatiota, joista kahdeksan oli yliopistoja ja kolme tutkimuslaitoksia.

Hankkeiden tutkimuskysymykset, tutkimusmenetelmät ja tavoitteet onnistuivat täydentämään toisiaan. Hankkeilla oli lisäksi yhteisenä, kokonaisvaltaisena päämääränä uudistaa suomalaista demokratiaa tarjoamalla tietoa sekä tutkimukseen perustuvia kokeiluja erilaisista yhteistoiminnallisen hallinnan menetelmistä ja kansalaisosallistumisesta. Ohjelman hankkeet tuottivat yhteensä 335 tieteellisen julkaisun lisäksi 343 laajemmalle yleisölle suunnattua julkaisua.

Vetovoimainen sidosryhmäyhteistyö tuotti lisäarvoa

CITIZEN-ohjelman mittava rahoitus mahdollisti tavallista monitieteisemmän lähestymistavan kiperiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tutkimusyhteistyön lisäksi ohjelman konsortiot keräsivät kaikkiaan 52 yhteistyökumppania yhteiskunnan eri toimijoista, kuten järjestöistä, ministeriöistä ja useista Suomen kaupungeista. Tutkimustyön rinnalla tehtävä sidosryhmäyhteistyö vaatii aikaa, osaamista ja huomiota − oli sitten kyse tietojen keräämisestä, kokeilujen järjestämisestä tai tiedeviestinnästä ja tulosten äärelle kokoontumisesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteiskunnallista vaikuttavuutta hakeville tutkimushankkeille turvataan volyymin lisäksi riittävän pitkä kesto.

Ohjelmassa onnistuttiin kehittämään Suomen poliittista ja hallinnollista kulttuuria ylhäältä alaspäin suuntautuvasta konsensus- ja suostumuskulttuurista kohti alhaalta ylöspäin suuntautuvia toimintatapoja. Muutosta mahdollistettiin muun muassa tuomalla Suomeen uusia yhteistoiminnallisia konfliktinratkaisumalleja Yhdysvalloista [i], jotka sitten sovitettiin suomalaiseen yhteiskuntaan sopiviksi. Suomalaisista demokratiainnovaatioista ja yhteistoiminnallisten konfliktinratkaisumallien kokeiluista vuorostaan vietiin oppeja ja käytäntöjä muu muassa Portugaliin.

Vaikuttavuuden polkuja: innovatiivista vuorovaikutusta ja tieteen popularisointia

CITIZEN-ohjelman eri hankkeiden vaikuttavuuspolut ja kohderyhmät olivat sopivasti erilaisia. CORE-hanke oli ensimmäinen yhteistoiminnallista hallintaa käsittelevä tutkimusprojekti Suomessa. PALO-hanke onnistui edistämään puntaroivaa demokratiaa. BIBU keskittyi kansalaisten ja päättäjien poliittisiin intresseihin sekä toimintakykyyn yhteiskunnan rakennemuutoksissa. Ohjelmassa onnistuttiin kokonaisvaltaisesti luomaan yhteisiä keskustelujen tiloja paitsi tutkijoiden ja päättäjien välille, myös tutkijoiden ja yhteiskunnan välille laajemminkin. Lisäksi onnistuttiin luomaan yhteisiä keskustelujen tiloja myös yhteiskuntatieteen alan tutkijoiden kesken.

Innovatiivisten tutkimusmetodien käyttö oli CITIZEN-ohjelmassa erityisen onnistunutta. Tutkimusmetodit ja sidosryhmäyhteistyö onnistuivat tavoittamaan erilaisia yhteiskunnallisia ryhmiä ja edistämään moniäänisyyttä. Esimerkkejä hankkeiden käyttämistä ja kehittämistä osallistamisen malleista olivat Mustasaaren kansalaisraadit [ii], Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi [iii] ja luonnonvarojen yhteishallinnan konfliktinratkaisumallit [iv].

Hankkeet toteuttivat myös perinteisempää tiedeviestintää eri kanavien kautta. Ohjelman saama medianäkyvyys oli merkittävää. Hankkeet onnistuivat avaamaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua vaikeistakin aiheista, kuten vauraasta eliitistä ja suomalaisten erilaisista todellisuuksista, ”kuplista”. BIBU-hankkeen laajalle yleisölle suunnattu teos pääsi myös kahdesti peräkkäin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaaksi. Ehdokasnimitykset osoittavat, että ohjelma onnistui vangitsemaan suuren yleisön huomion ja puhuttelemaan ihmisiä merkityksellisellä tavalla. Tämänkaltaisen vaikutuksen aikaansaaminen tutkimuksella on kannattava yhteiskunnallinen investointi.

Haasteena sidosryhmäyhteyksien vaaliminen ohjelman päättymisen jälkeen

Asiantuntijapaneelin suositusten mukaan tulevissa STN-ohjelmissa voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota vaikuttavuuden edistämiseen myös hankkeiden päättymisen jälkeen. STN-ohjelmat voisivat esimerkiksi hyötyä pakollisesta ohjelmatoimintojen lopettamissuunnitelmasta, jolla ylläpidettäisiin ohjelmassa syntyneitä yhteiskunnallisia verkostoja. Tutkijat voisivat esimerkiksi ammentaa ohjelmassa tehdystä työstä edelleen yliopistojen ja sidosryhmäorganisaatioiden koulutustoimintaan. Ohjelmissa ja hankkeissa luotujen verkostojen jatkuvuutta voitaisiin tukea rahoituskauden jälkeen perustamalla liikkuvuusohjelmia yliopistojen ja sidosryhmäorganisaatioiden välille.

[i] http://www.collaboration.fi/2019/07/01/oregonin-malli-hallinnon-tehtavana-ei-ole-toteuttaa-politiikkaohjelmia-vaan-ratkaista-ongelmia/

[ii] https://paloresearch.fi/kansalaisraati/

[iii] https://bibu.fi/osallistuvan-budjetoinnin-loppuarviointi/

[iv] http://www.collaboration.fi/ratkaisut/yhteistoiminnalliset-kaytannot/