Viime päivinä lukutaidosta ja sen monista merkityksistä on noussut keskustelua monissa medioissa (esim. Ahola, Helsingin Sanomat 16.1.2022). Keskustelussa nousee esille toisaalta lukutaidon keskeinen merkitys sivistyksen peruspilarina ja toisaalta huoli lukemisen ja lukutaidon vähenemisestä erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.

Marraskuussa 2021 julkaistiin Kansallinen lukutaitostrategia, joka tähtää vuoteen 2030 (Opetushallitus, 2021). Strategia kuvaa toimia, joita maassamme tulisi tehdä lukutaidon vahvistamiseksi. Lukutaitostrategiassa lukutaitoa lähestytään monilukutaito-käsitteen avulla. Monilukutaito on kattotermi, joka niputtaa yhteen useita eri lukutaidon muotoja ja määritelmiä. Käsite on tuttu myös Suomen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (Opetushallitus, 2014). Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Taustalla on ajatus, että kaikki lukutaidot perinteisestä luku- ja kirjoitustaidosta niin sanottuihin uuslukutaitoihin (esimerkiksi medialukutaito, digitaalinen lukutaito ja datanlukutaito) ovat yhtä arvokkaita ja tarpeellisia. Lukutaitostrategiassa Suomesta visioidaan yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jossa lukutaitoa vahvistetaan läpi elämän.

Myös STN:n Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelmassa (2020–2026) keskiössä on lukutaito: tiedon lukutaito. Tiedon lukutaidolla viitataan taitoihin ja tapoihin käsitellä tietoa. Informaation lisääntyvä määrä, sirpaleisuus ja moninaisuus haastavat niin tiedon vastaanottamisen ja omaksumisen kuin käsittelyn ja käyttämisen taidot ja tavat.

Tiedon lukutaitoa lähestytään LITERACY-ohjelmassa useasta eri näkökulmasta

LITERACY-ohjelman yhteisenä tavoitteena on löytää ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tukena. Hankkeet toimivatkin tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja hyödyntäjätahojen kanssa.

CRITICAL-hankkeessa selvitetään nuorten kriittisten lukutaitojen kehittymistä ja näihin taitoihin vaikuttavia tekijöitä sekä kehitetään teknologisia ja sosiaalisia innovaatiota, joilla voidaan tukea kriittisen lukemisen taitoja. FINSCI-hanke tutkii ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa. Hanke kehittää uusia menetelmiä, joilla voidaan parantaa tieteellistä lukutaitoa ja tieteen mukaanottavuutta. DATALIT-hanke kehittää käytäntöjä ja työkaluja hyödyntää suomalaista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointidataa sekä edistää datalukutaitoa. PROSHADE-hanke tutkii tiedon lukutaitoa terveydenhuollossa ja kehittää käytäntöjä potilaiden osallisuuden vahvistamiseen ja heidän tuottamansa tiedon käyttöön päätöksenteossa. SILE-hanke pyrkii edistämään vastuullista lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon hiljaiset toimijat, eli ne, jotka ovat syrjässä itseään koskevien lakien valmistelusta, ja joilla on heikosti keinoja osallistua lainvalmistelun tietopohjan tuottamiseen.

LITERACY-ohjelma on joutunut alusta alkaen toimimaan koronapandemian asettamin rajoituksin, mikä on luonnollisesti hankaloittanut hankkeiden käynnistymistä, erityisesti aineiston keruun osalta. Nyt alkaa kuitenkin jo näyttää valoisammalta. Kuluvan vuoden aikana hankkeilta tulee useita uusia tutkimustuloksia, joiden avulla pääsemme myötävaikuttamaan muun muassa lukutaitostrategian tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeet tulevat esittelemään ratkaisuja sekä lukutaitoon liittyviin haasteisiin että myös muihin yhteiskunnallisesti merkittäviin ongelmiin tutkimusjulkaisujen lisäksi myös politiikkasuositusten ja ratkaisujatieteesta.fi -verkkopalvelun ratkaisukorttien muodossa.

LITERACY-ohjelman ohjelmajohtajana olen aktiivisesti tuonut ohjelmaa ja sen tutkimuksia esille erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen ja eri puolueiden edustajille sopivien tilaisuuksien tullen. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - konferenssissa joulukuussa 2021 yleisö ja pääpuhuja opetusministeri Andersson perehtyivät LITERACY-ohjelman kokonaisuuteen ja Ratkaisuja tieteestä -verkkopalveluun.

LITERACY-ohjelman hankkeilla on suorat yhteydet informaation ja tiedon loppukäyttäjiin eli kansalaisiin. Toivonkin, että sekä yksittäiset kansalaiset että organisaatiot ottavat yhteyttä LITERACY-ohjelman toimijoihin ja voivat näin tulla mukaan kiinnostaviin tutkimushankkeisiin ja tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Tiedon lukutaito on keskeinen edellytys aktiiviseen kansalaisuuteen ja vaikuttamiseen yhteisissä asioissa.