Ohjelmajohtajalta: Kaupunkien ilmastotyö – vauhtia valtuustojen tiedesparrauksesta

Kulunut vuosi näyttäytyy jälleen yhtenä vuotena, jolloin kansainvälinen ilmastopolitiikka on silmätysten uusien ilmastonmuutoksen etenemisestä kertovien superlatiivien kanssa. Tänäkin vuonna korventavat lämpöennätykset, hyvinvoinnin perusteita koettelevat kuivuudet, tuhoisat tulvat ja muut sään ääri-ilmiöt konkretisoivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Niihin liittyvää inhimillistä kärsimystä ei voi ohittaa. Samaan aikaan energiakysymykset ovat Venäjän Ukrainassa käymän sodan vuoksi laventuneet ilmastokriisin ydinkysymyksistä kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja energiaköyhyyden kysymyksiksi. Globaalien mullistusten katveessa työ Suomessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kansalaisia oikeudenmukaisesti kohtelevien ilmastotoimien toteuttamiseksi on korostuneen tärkeää.

Tiedesparrauksella tukea päätöksentekoon

Heinäkuussa 2022 voimaan tulleeseen uuteen ilmastolakiin on ensimmäistä kertaa kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. Moni suomalainen kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vielä aikaisemmin. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat asettaneet oman tavoitteensa vuoteen 2030 – alle kahdeksan vuoden päähän. Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät päästöjen nykykehityksen valossa ole saavuttamassa tavoitteitaan, joten on selvää, että paikallistasolla on nyt käärittävä hihat aiempaa vaikuttavamman ilmastopolitiikan vauhdittamiseksi. Tehokkaampien ilmastotoimien edistämiseksi kaupungeissa tarvitaan tuoretta tutkimusperustaista tietoa ja keskustelua päätöksenteon selkänojaksi. Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin puitteissa kehitetty tiedesparraus on toimintamalli, jolla tämänkaltaista tiedetukea voidaan päättäjille suoraan tarjota. Erilaisia toteutuksia tutkijoiden ja päättäjien välistä vuoropuhelua vahvistavista tilaisuuksista on järjestetty myös esimerkiksi  Ympäristötiedon foorumissa ja strategisessa tutkimuksessa Saumakohtia-dialogin nimellä. 

Tutkijoiden ja päättäjien vuoropuheluun perustuva tiedetuki jalkautettiin elokuussa kokeiluun, jossa pääkaupunkiseudun valtuutetut kohtasivat STN-hankkeiden tutkijoita. Tilaisuutta luotsasi Kaupunkiakatemia, joka on pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyöverkosto. Tutkimukseen perustuvaa pohjaa keskusteluun toivat CLIMATE-ohjelman neljän hankkeen (2035Legitimacy, CLIMATE NUDGE, Decarbon Home, COCARBON), sekä STEER-ohjelman SmartLand-hankkeen tutkijat, jotka neljässä rinnakkaisessa teemaryhmässä alustivat ja keskustelivat valtuutettujen kanssa kaupunkien ilmastopolitiikan keskeisistä teemoista.  

Kaupunkien ilmastotyön polttavimmat kysymykset

Tiedesparrauksen valmisteluvaiheessa kaupunkien valtuustoryhmät saivat esittää toiveita niistä teemoista, joihin sparrauksessa syvennytään. Polttavimmat aiheet, joihin valtuutetut kokevat kaipaavansa tutkimusperustaista evästystä, heijastelevat hyvin pääkaupunkiseudun ilmastopolitiikan kipupisteitä.

Ilmastotavoitteiden valossa kaupunkirakenteen kehittäminen ja maankäytön suunnittelu on yksi päästöjen vähentämisen kulmakivistä. Samalla se sisältää runsaasti hankalasti yhteensovitettavia näkökulmia, joita käsiteltiin ensimmäisessä teemaryhmässä. Myös käytössä olevien ohjauskeinojen mahdollisuudet ja rajat ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttamisessa askarruttavat päättäjiä. Yksi tavoitteiden yhteensovittamisen kannalta erityisen hankala aihe on luontoarvojen, biodiversiteetin ja maankäytön tehostamisen välinen jännite, johon pureuduttiin toisessa teemaryhmässä. Pääkaupunkiseutu kipuilee yhtäältä kiivaan rakentamisen ja tiivistyspaineiden sekä toisaalta monimuotoisen ja saavutettavan kaupunkivihreän säilyttämisen ja rikastamisen ristipaineessa. Viheralueiden kehittäminen on tärkeää myös kaupungin hiilensidontapotentiaalin hyödyntämiseksi.

Hiilensidonta puhututti myös kolmannessa teemaryhmässä. Rakentaminen on yksi suurimpia ilmastopäästöjen lähteitä, ja rakentamisessa tehtävät valinnat ovat pitkäikäisiä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on käynnissä kiivas korjausrakentamisen aikakausi, joten potentiaalia hiili- ja resurssiviisaisiin ratkaisuihin ja pitkän aikavälin hiilensidontaan on runsaasti. Lisäksi kaikki ihmiset tarvitaan mukaan ilmastotoimiin sekä vaikuttajina että arkeaan toteuttavina kaupunkilaisina. Neljännessä teemaryhmässä pohdittiin, minkälaisia mahdollisuuksia kaupungilla on ohjata ja tukea ilmastoviisasta kuluttamista, hiiliviisaita ratkaisuja arkeen sekä saada kaupunkilaiset vaikuttavalla tavalla osallistettua ja sitä kautta sitoutettua ilmastotoimiin.

Tarkemmin teemaryhmien johtopäätöksistä voit lukea täältä.

Tutkijoiden tunnelmia tiedesparrauksesta

Tiedesparraus otettiin tutkijoiden keskuudessa hyvin vastaan. Mahdollisuus päästä suoraan keskusteluyhteyteen paikallistason päätöksentekijöiden kanssa koettiin innostavana. Kun ennalta määriteltyä teemaa tarkasteltiin vuoropuhelussa sekä tutkimuksen että paikallistasolla poliittiseen päätöksentekoon osallistuvan valtuutetun näkökulmasta, avautui kaikille osapuolille uusia näkymiä ja kysymyksiä pohdittavaksi. Tutkijat kiittelivät valtuutettujen asiantuntemusta ja sanoivat ”joutuneensa hyvällä tavalla koville” tarkkojen kysymysten parissa. Myös oman tutkimusalan sanoittaminen monimuotoiselle, tutkimusyhteisön ulkopuoliselle yleisölle nähtiin hyödyllisenä ja antoisana. Tarkempaa palautetta tiedesparrauksen kokemuksista kerätään ja analysoidaan vielä, mutta ensituntuma on, että jatkoa seuraa!

Paikallistason ilmastotoimien mahdollisuuksista ja toisaalta myös käytännön toimeenpanon ongelmista keskustellaan CLIMATE-ohjelmassa syksyn mittaa vielä lisää. Marras-joulukuussa toteutuva webinaarisarja pureutuu näihin kysymyksiin, jatkaen tutkijoiden ja ilmastotyötä ruohonjuuritasolla tekevien toimijoiden vuoropuhelua! Merkkaa päivät jo kalenteriin, ja lue lisää:

Ilmastoratkaisuja NYT - dialogeja paikallisten toimien mahdollisuuksista