Blogibanneri, jossa tekstit Blogi, Blogg, Blog

WIP: taloudellisen eriarvoisuuden tutkimuksen tuloksista

21.6.2021

Vuonna 2021 päättynyt Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka (WIP) -hanke selvitti eriarvoisuuden laajaa kirjoa ja sitä, miten politiikka tätä muovaa niin lyhyellä tähtäimellä kuin koko elinkaaren aikana. Tietoa tarvitaan sekä hyvinvointijärjestelmien - kuten koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan - rahoituksen että tulojen uudelleenjaon kannalta, kun samalla säilytetään kannustimet työhön ja vältetään tuloloukut. Tutkimuskonsortiossa tutkittiin työpaikkojen polarisaation ja epätyypillisten työsuhteiden kehityssuuntia ja seurauksia.

WIP esitteli viime vuonna tutkimustaan laajemmalle yleisölle Talous & Yhteiskunta -lehden teemanumerossa 3/2020 usean eri artikkelin muodossa. Teemanumerossa tulee hyvin esiin WIP-hankkeen monipuolinen tutkimuskokonaisuus helppolukuisessa muodossa.

Sukupolvien välistä tuloliikkuvuudesta oli kaksi artikkelia. Näistä ensimmäinen artikkeli esittelee kolme eri lähestymistapaa perhetaustan vaikutusten mittaamiseen ja miten kukin niistä vastaa seuraavaan kysymykseen: miten suuresta osasta tuloeroja perhetausta vastaa?

Toisessa tuloliikkuvuutta käsittelevässä artikkelissa tarkasteltiin Suomen tuloliikkuvuutta koko väestön kattavalla paneeliaineistolla 1995-2014. Suomessa hyvätuloisuus periytyy pienituloisuutta vahvemmin. Lapsuudenkodin vaikutus lasten tuloasemaan ja koulutusasteeseen on vahvasti epälineaarinen ja hyvätuloisuus periytyy selvästi pienituloisuutta vahvemmin. Tämä heikentää tavallisten tuloliikkuvuuden mittareiden, kuten korrelaation käyttökelpoisuutta. Lisäksi Suomesta löytyy seutukuntia, joissa sosiaalisen nousun mahdollisuudet ovat muita heikommat. Mahdollisena syynä voi olla tulonjakauman polarisaatio näillä alueilla.

T&Y -lehden teemanumeron kolmas artikkeli vertaili eri työmarkkinapolitiikan vaikutusta työllisyyteen ja eriarvoisuuteen kolmessa Pohjoismaassa. Tanskan malli näyttää osoittavan, että korkeat sosiaalietuudet voidaan yhdistää korkeaan työllisyyteen ilman, että korkea verotus vaikuttaisi merkittävästi työn tarjontaan.

Neljännessä artikkelissa arvioidaan verotuksen progressiivisuutta usean tulonjakotutkimukseen liittyvän aineiston avulla, ottaen huomioon välilliset ja välittömät verot, työnantajan ja työntekijän pakolliset sosiaalivakuutusmaksut sekä yritysverotus. Artikkelissa havaittiin keskimääräisten veroasteiden laskevan aivan suurituloisimpien joukossa.

WIP-hanke osallistui myös T&Y teemanumerossa uusimman tutkimustiedon pohjalta työttömyysturvan uudistamisesta käytyyn keskusteluun sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan (keston perusteella tehtävän) porrastamisen että ansiosidonnaisenvakuutuksen vapaaehtoisuuden osalta. Lisäksi WIP-hankken tutkijat kirjoittivat aiheesta useita blogikirjoituksia ja myös kommentin Kansantaloudelliseen Aikakauskirjaan 2/2020.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?