Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -hanke on yhdessä vuonna 2015 aloittaneiden PIHI-, EQUA- ja TECH-ohjelmien, niihin sisältyvien konsortioiden sekä strategisen tutkimuksen kanssa toiminut pioneerina luodessaan tieteellisen tutkimustiedon ja sen hyödynnettävyyden kulttuurisen muutoksen Suomeen. Muutos ei olisi ollut mahdollista ilman strategisen tutkimuksen merkittävää panostusta ja ohjausta hankkeiden ja ohjelmien tutkimusviestintään ja vuorovaikutustoimiin.

Muutoksen mahdollistivat ennen muuta ensimmäisissä STN-ohjelmissa työskennelleet hankkeet ja ohjelmien ohjelmajohtajat, jotka ottivat pioneerin roolin vastaan. He kehittivät ennakkoluulottomasti ja tosissaan uusia ajattelutapoja, ymmärrystä ja käytäntöjä, joita he alkoivat juurruttaa niin tutkimusyhteisöön kuin tiedon hyödyntäjien suuntaan. Pioneerin roolissa olevat hankkeet loivat pohjan ja standardit sekä myöhemmille strategisen tutkimuksen hankkeille että myös muille Suomen Akatemian rahoitusinstrumenteille.

Organisaatiorajat ylittävän ja monitieteisen yhteistyön voima

Strateginen tutkimus pystyi mahdollistamaan sen, että TITA kykeni hakemaan ratkaisuja eriarvoisuutta koskeviin kysymyksiin organisaatiorajat ylittävästi. TITA muodostui yhdeksästä organisaatiosta Suomesta ja Ruotsista, sisältäen yliopistojen, ammattikorkeakoulun, ministeriön ja eduskunnan alaisia tutkimusyksiköitä. TITA rakennettiin siten, että työpaketeissa yhteistyötä tekivät tutkimusalan asiantuntijat riippumatta siitä, mikä organisaatio heidän työnantajanaan oli. Tämä on myös tutkimustiedon vaikuttavuuden ja uskottavuuden kannalta keskeistä.

Avainasemassa oli myös Tasa-arvoinen yhteiskunta (EQUA) -ohjelman sisäinen yhteistyö varsinkin vuorovaikutustoimien ja niiden onnistumisen osalta. Kokonaisuudessaan konsortiomme kokoonpano, samoin kuin STN-ohjelmien välinen yhteistyö mahdollistivat riittävän laajan, pitkäaikaisen ja monitieteisen konsortion ja ohjelmatyön.

Mukana kaikissa keskeisimmissä sosiaaliturvaa koskevissa uudistuksissa

TITA osallistui oman tutkimustoiminnan kautta kaikkiin keskeisiin sosiaaliturvaan liittyviin uudistuksiin. Näitä olivat toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirto kunnista Kelaan, perustulokokeilu ja sosiaaliturvauudistus. Näiden lisäksi TITA arvioi sosiaali- ja terveysturvaan tehtyjen leikkausten kohdentumista, tulonjako- ja köyhyysvaikutuksia sekä sosiaaliturvan riittävyyttä.

TITA teki politiikkasuosituksia muun muassa väestön hyvinvoinnista, ruoka-avusta, lapsettomuudesta, varhaiskasvatuksesta, sosiaaliturvan käytöstä, turvattomuudesta ja koulutuksen eriarvoisuudesta. TITA-hankkeen asiantuntemusta välitettiin mm. sosiaaliturvakomiteassa ja muissa ministeriöiden tai valtioneuvoston asettamissa työryhmissä. Tutkijat konsultoivat myös suoraan eri ministeriöiden ministereitä, esittivät tuloksia eduskuntaryhmille sekä vierailivat valiokunnissa ja hallitusneuvotteluissa.

Uuden asiantuntijasukupolven synnyttäminen

Viime aikojen poliittista keskustelua seuratessa on huomattu, että kaikkialla ei ole aivan selvää, että tieteellisillä tutkimushankkeilla on aina myös valtava koulutuksellinen merkitys. Sen lisäksi että ulkoinen rahoitus näkyy suoraan yliopistojen opetusresursseissa, TITA-hankkeen toiminta yhdessä strategisen tutkimuksen luoman kulttuurinmuutoksen myötä synnytti uuden sukupolven eriarvoisuuden ja tutkimustiedon hyödynnettävyyden asiantuntijoita.

Tutkimuskonsortion teemoihin ovat tarttuneet kymmenet maisteri- ja tohtoriopiskelijat. Heille TITA- ja STN-ympäristö loivat monitieteisen ja organisaatiorajat ylittävän oppimisympäristön. Nämä opiskelijat ovat tulevaisuudessa uravallinnastaan riippuen tiedon tuottajia tai tiedon hyödyntäjiä, jotka ymmärtävät tieteellisen tutkimustiedon ja sen hyödynnettävyyden merkityksen aivan eri tavoin kuin aiemmat sukupolvet.

Tutkimustoiminta jatkuu tahoillaan

Loppuraportoinnin aattona on syytä kiittää ennen muuta kaikkia konsortio-osapuolia, heiden tutkijoitaan ja vuorovaikutuskumppaneita. Jo hakuvaiheessa oli selvää, että tällä kokoonpanolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua. Kiitokset myös ohjelmajohtaja Olli Kankaalle, joka toi yhteen EQUA-ohjelman hankkeet ja piti konsortiojohtajat henkisesti kasassa.

Ohjelmien välinen yhteistyö on jo nyt saanut jatkoa. Samoin TITA-hankkeen tutkimusalueet jatkuvat tahoillaan eri muodoissaan joko organisaatioiden omana tutkimustyönä tai ulkopuolisen rahoituksen turvaamien hankkeiden kautta. Tutkimus- ja vuorovaikutustyö näyttää onneksi jatkuvan.

TITA toivottaa menestystä kaikille omille tutkijoilleen, EQUA-ohjelmassa mukana oleille sekä strategiselle tutkimukselle!