Blogibanneri

Ohjelmajohtajilta: Tiede kohtasi kuntavaalit digin ja soten merkeissä

6.5.2021

Strategisen tutkimuksen ohjelmien järjestämässä Tiede kohtaa kuntavaalit -keskustelusarjassa haastettiin tutkijat ja kunnallisvaaliehdokkaat pohtimaan kuntien kehitykseen vaikuttavia teemoja ja päätöksiä. Kahdessa ensimmäisessä keskustelussa puhuttiin kuntien kestävyysmurroksesta ja energiajärjestelmistä (Lue blogin ensimmäinen osa: Tiede kohtasi kuntavaalit – teemana kestävyysmurros). Kaksi viimeistä debattia keskittyivät kuntien digitalisaatioon ja terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämiseen.

Kuntien digi-investointipäätökset eivät rajoitu teknistaloudellisiin kysymyksiin

Harri Junttilan moderoimassa keskustelussa pohdittiin kuntien investointeja infrastruktuurin digitalisaatioon. Keskusteluissa nousi esille se, kuinka digi-investointipäätöksiin liittyy monimutkainen vyyhti huomioonotettavia asioita. Taloudellisten ja teknisten kysymysten lisäksi haasteita aiheuttavat muun muassa sääntelyyn, yksityisyydensuojaan, eettisiin kysymyksiin ja asenteisiin liittyvät tekijät.

Ensimmäisinä keskustelijoina olivat Marketta Niemelä (ROSE) ja Johan Strand (RKP, Vaasa) aiheenaan robotiikka hoivapalveluissa. Hoivapalveluita käyttävien kuntalaisten halukkuus käyttää digiteknologiaa vaihtelee. Yksilöllisiä ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi vanhusten hoidossa - kaikki eivät kykene hyödyntämään käytössä olevia digitaalisia ratkaisuja. Digikyvykkyys määrittää osaltaan kuntalaisten asemaa palveluiden käyttäjinä ja laajemmin yhteiskunnassa.

Koronan käyntiin sysäämä koulujen digiloikka pohditutti Kai Hakkaraista (Growing Mind) ja Harri Lehtosta (SDP, Satakunta). Kouluissa digiosaaminen on noussut sille tasolle, että jatkossa etäopetukseen pystytään siirtymään helposti parin päivän varoajalla. Kunnon digiloikka vaatisi kuitenkin opettajakoulutuksen tehostamista digitaalisten teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien osalta.

Jyrki Nummenmaa (ETAIROS) ja Mira Korhonen-Low (PS, Helsinki) keskustelivat tekoälyn asettamista vaatimuksista kuntien infralle. Keskustelussa korostui voimakkaampi ohjauksen tarve ja se, että tarvittaisiin kansallisen tason vaatimuksia järjestelmille (esim. tiettyjen rajapintojen olemassaoloa).

Tarja Heponiemi (DigiIN) ja Sanna-Mari Bertell (Kok., Helsinki) kävivät debatissaan kiinni tärkeään kysymykseen: palveluiden digitalisaation vaikutukseen yhdenvertaisuuteen. Keskeiseksi huolenaiheeksi keskustelussa nousi se, että digipalvelujen yleistyminen saattaa voimistaa sosiaalista ja terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. Digisyrjäytymisen ehkäiseminen on välttämätöntä palveluiden digitalisoitumisen edetessä.

Sotepalveluissa riittää kehitettävää

Viimeinen kuntavaalidebatti koski kuntien vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluita, varhaiskasvatusta ja viimesijaista toimeentuloturvaa, jota kunnat ja Kela hoitavat yhdessä.  Professori Marja Vaaraman fasilitoima debatti alkoi varhaiskasvatuksesta. Maarit Alasuutari (ChildCare) peräänkuulutti varhaiskasvatuspalvelujen jäsentämistä vanhempien omaan arvioon perustuvan tarpeen perusteella ja huolehtimista siitä, ettei esiopetusvuodesta tule lapselle liian hajanainen vaihtuvine ryhmineen. Elin Blomqvist-Valtonen (RKP, Porvoo) painotti varhaiskasvatuksen riittävää resurssointia, jonka avulla taataan jokaiselle lapselle yhtäläinen mahdollisuus osallistua päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen.

Jouni Välijärvi (OmaLinja) ja Tiina Tuomela (KD, Vantaa) keskustelivat koulutuksen kehittämisestä. Välijärvi kertoi ongelmana olevan suuret koulujen väliset ja yksilölliset erot oppimistuloksissa. Lähtökohdaksi tulisi ottaa osaaminen ei niinkään ikäluokka. Tukiprosesseja pitää kehittää. Tuomela näki kehitettävää kaikilla koulutuksen tasoilla. Isot ryhmäkoot ovat perusopetuksen ongelma, toisella asteella on tarjottava riittävästi lukiopaikkoja ja vahvistettava ammattikoulujen lähiopetusta.

Iiris Hörhammerin (IMPRO) mukaan terveyspalvelut voidaan järjestää taloudellisesti kestävästi vain, jos resursointipäätökset tehdään koko sote-palvelutuotannon kehikossa. Maria-Kaisa Aula (Kesk., Viitasaari) puolestaan korosti investointeja digitaalisiin sote-palveluihin ratkaisuna moniin palveluiden resursointiin ja saatavuuteen liittyviin ongelmiin. Digitalisaatiolla voidaan myös parantaa palveluiden kustannustehokkuutta.

Paula Saikkonen (BIBU) esitti, että viimesijaista sosiaaliturvaa saavien erilaiset henkilökohtaiset ja yksilölliset palvelutarpeet on huomioitava kunnissa nykyistä paremmin. Kelan ja kuntien hoitaman toimeentulotuen koordinaatiota on parannettava, jotta asiakkaat välttyvät ’luukuttamiselta’. Heikki Autto (Kok., Rovaniemi) korosti työllistymisen kannustimien ja työn merkitystä sosiaaliturvatarpeen vähentäjänä. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Auton mukaan olisi myös siirryttävä pois ruuanjakamisesta ja pyrittävä korvaamaan sitä enemmän yhteisöllisillä palveluilla. 

Neljän kuntavaalikeskustelun sarjassa löytyi runsaasti tarttumapintaa ja mahdollisuuksia tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntämiselle sekä pienten että suurten kuntien päätöksenteossa. Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat kiittävät kaikkia kuntavaalidebatteihin osallistuneita webinaareihin tuodun tutkitun tiedon pureskelusta, tärkeiden yhteiskunnallisten kysymysten pohdinnasta ja virkistävistä näkökulmista.

Kirjoittajat: strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat

Mikael Hildén, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI)
Heli Koski, Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH)
Kaisa Korhonen-Kurki, Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN) ja Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä (ADAPT)
Helena Kahiluoto, Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) ja Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet (STEER)
Asta Salmi, Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä (IMPRES)

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?