Blogibanneri

Ohjelmajohtajilta: Tiede kohtasi kuntavaalit – teemana kestävyysmurros

22.4.2021

Strateginen tutkimus tavoittelee aktiivista vuoropuhelua yhteiskunnan ja sen päätöksentekijöiden kanssa. Vaaleissa nousee esiin yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä, joihin on paneuduttu myös tutkimuksen keinoin. Strategisen tutkimuksen ohjelmat pyrkivät lisäämään keskinäistä ymmärrystä edessä olevien kuntavaalien ajankohtaisista teemoista järjestämällä 24.-31.3.2021 neljä ”Tiede kohtaa kuntavaalit” -keskustelutilaisuutta, joissa tutkijat ja poliitikot haastettiin pohtimaan yhdessä kuntien kehitykseen vaikuttavia päätöksiä. Kahdessa ensimmäisessä tilaisuudessa keskityttiin pienten ja keskisuurten kuntien kestävyysmurrokseen ja suurten kuntien energiajärjestelmiin.

Pienempien kuntien kestävyysmurroksissa korostuvat paikalliset kekseliäät ratkaisut

Ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa pohdittiin Reetta Rädyn moderoimana, miten tehdään kestävyysmurros pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Minna Halme (FINIX-hanke) ja Silja Keränen (Vihr., Kajaani) aloittivat debatin kierrätys ja kiertotalous -teemalla. Keskustelussa korostettiin pienten, paikallisten kekseliäiden ratkaisujen roolia. Kuntien irtaimen käyttöomaisuuden kuten kalusteiden kierrätyksellä ja digilaitteiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävillä toimilla voitaisiin saavuttaa kiertotaloushyötyjä.

Minna Kaljonen (JUST-FOOD -hanke) ja Tiina Perho (Kok., Loimaa) jatkoivat keskustelua kunnista kestävän ruokamurroksen edistäjänä. Suomessa kehitetty tasavertainen koulujen ja päiväkotien ruokajärjestelmä on hyvinvoinnin lähde - timantti, joka kaipaa positiivishenkistä hiomista. Timanttia voidaan työstää lasten ja nuorten ruokakasvatuksella. Myös paikallisen tuotannon ja kulutuksen kannustimia tarvitaan.

Lasse Peltonen (CORE-hanke) ja Teijo Liedes (Vas., Ii) pohtivat, kuinka saadaan kansalaiset mukaan kestävyysmurrokseen. Kestävyyden edistäminen on pitkäaikaista työtä. Tarvitaan ympäristötietoisia päättäjiä. Kuntien tulisi luoda mahdollisuuksia kestävyysmurrokseen liittyvään vuoropuheluun ja edistää kuntalaisten osallistamista ratkaisukeskeiseen toimintaan.

Paavo Järvensivun (WISE-hanke) ja Timo Kauniston (Kesk., Hämeenlinna) debatoivat kestävyysmurroksen johtamisesta kunnissa. Pitkän tähtäimen kestävyystavoitteiden tulisi ohjata päätöksentekoa ja toimintaa. Tällä hetkellä kasvustrategiat ja talous ovat keskiössä, ja ekologiset reunaehdot jäävät liian vähälle huomiolle. Kestävyyden edistämiseksi tulisi antaa konkreettisia esimerkkejä uusista ratkaisuista (esim. biokaasun käytön edistäminen). Kuntalaisten kannalta on tärkeää, että toimet ’tuntuvat kukkarossa’ ja tulevaisuuden näkymissä.

Läpikäyvä teema ensimmäisen tilaisuuden keskusteluissa oli pienempien kuntien ketteryys. Pienehkössä kunnassa voidaan kokeilla asioita pienimuotoisesti ja löytää toimivia ratkaisuja. Tämä edellyttää myös tutkimukselta kykyä tarjota tietoa, jota voidaan käyttää käytännön ratkaisutilanteissa. 

Suurten kaupunkien energiajärjestelmien ja maankäyttöratkaisujen haasteena mittakaava

Hanna Säntti moderoi keskustelun isojen kuntien energia- ja maankäyttöratkaisuista, joissa erityisenä haasteena on suuri mittakaava. Seppo Junnila (SmartLand-hanke) nosti esille, että ilmastonmuutosta ei voida hillitä kaupunkeja tiivistämällä, jos ei sitouduta hiilineutraaliin maapolitiikkaan ja rakentamiseen. Mia Haglund (Vas., Helsinki) näki tiiviissä asemaseutujen rakentamisessa hyötyjä olemassa olevan infrastruktuurin käytön kautta. Tiukkuutta älykkäiden energiaratkaisujen ehtoihin ja siirtymistä kokeiluista käytäntöihin kuitenkin tarvitaan.

Jani Lukkarisen (SET-hanke) ja Tiina Rytkyn (SDP, Helsinki) debatin keskiössä oli uusien lämmitysratkaisujen ja rakennusten energiatehokkuuden edistäminen. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että kaukolämmön päästökuormaa voidaan vähentää rakennuskannan energiamurroksen kautta, muun muassa siirtymällä maalämmön käyttöön. Siirtymään tarvitaan kuitenkin perinpohjaisesti harkittuja ratkaisuja ja kustannustehokkaita tukia sekä ohjausta toteutuksessa.

Joni Markkula (EL-TRAN -hanke) ja Markku Hamilo (PS, Helsinki) pitivät liikenteen sähköistymistä väistämättömänä kehityskulkuna. Markkula korosti kuntien päätösten ja hankintojen roolia sähköautojen käyttöönoton edistämisessä, kun taas Hamilo painotti, että markkinoiden tulisi antaa ratkaista voittava teknologia.

Armi Temmes (SET-hanke) ja Tiina Elo (Vihr., Espoo) keskustelivat keinoista saada kunnat hiilineutraaleiksi. Keskustelussa nousi esille, että on välttämätöntä, että kunnat asettavat konkreettisia päästövähennystavoitteita, joiden toteutumista myös seurataan, sekä tekevät investointipäätöksiä rakennusten lämmityksen ja liikenteen sähköistämiseksi. Tehokasta, yksityisautoilua korvaavaa julkista liikennettä tarvitaan. Kuntalaisten osallistamisella ja hiilineutraaleja valintoja edistävällä neuvonnalla esimerkiksi kotitalouksien asuntoinvestointien osalta on myös tärkeä rooli kuntien tiessä kohti hiilineutraaliutta.

Keskusteluissa korostui erityisenä haasteena suurten kaupunkien ratkaisujen skaalautuminen. Kaupunkien laajuuden takia tarvitaan monenlaisia ratkaisuja. Kaupunkirakennetta ei voi vain tiivistää, eikä maalämpö sovellu kaikkiin kaupunginosiin. Vastaavasti sähköisen liikenteen infrastruktuurin täytyy mukautua erilaisiin kaupunkiolosuhteisiin. Tämä tekee kaupunkien energia- ja maankäyttöpolitiikan seurannasta vaativaa. Tarvitaan tutkimuksin todennettua tietoa, mutta myös tehokkaita keinoja viestiä kehityksen suunnasta ja käyttöön otetuista ratkaisuista.

Tiede kohtasi kuntavaalit - blogin toinen osa julkaistaan toukokuun puolivälissä.

Kirjoittajat: strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat

Mikael Hildén, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI)
Heli Koski, Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH)
Kaisa Korhonen-Kurki, Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN) ja Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä (ADAPT)
Helena Kahiluoto, Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) ja Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet (STEER)
Asta Salmi, Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä (IMPRES)

 

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?