Merialueet ovat tärkeitä ihmisille: kuljetusreitteinä, raaka-aineiden ja ravinnon lähteinä, virkistyskohteina, luontoarvojen ylläpitäjinä, eli hyvin monien erilaisten ekosysteemipalveluiden ylläpitäjinä. Ekosysteemipalveluiden ja niiden kysynnän monipuolisuus luo tarvetta sovittaa yhteen erilaisia intressejä uusin keinoin. Ei ole sattumaa, että EU:n yksi ns. missioista, joilla pyritään tuomaan yhteen uusia ajatuksia ja ratkaisuja Euroopalle, on ”Healthy oceans, seas, coastal and inland waters”.

Pohjanlahti on Suomelle ja Ruotsille erityisen tärkeä merialue. Yhtenä Itämeren suurista lahdista sillä on erityisiä ominaisuuksia ulottuessaan Tornionjoen suulta Ahvenanmaalle. Pohjanlahti kestävän kehityksen alueena (SmartSea) -hanke valitsi sen vuonna 2015 tutkimuskohteekseen ja kehitys on osoittanut, että valinta osui oikeaan, kun tavoitteena oli tutkia yhden merialueen muutoksia, siihen kohdistuvia paineita ja tulevia kehityskaaria. Ilmastonmuutos vaikuttaa monella eri tavalla Pohjanlahteen. Ilmastonmuutos voi muuttaa luonnonoloja ja vaikuttaa Pohjanlahden rannoilla asuvien ihmisten kokemuksiin ja mahdollisuuksiin käyttää merialuetta. Lisäksi pyrkimykset hillitä ilmastonmuutosta voivat näkyä monella tavalla koko Pohjalahden alueella. Rannikolle on jo noussut monta tuulivoimalaa, mutta tulevaisuudessa saatetaan nähdä suuria tuulivoimapuistoja avomerellä. Niiden sijoittaminen ja puistojen laajuus herättää uusia kysymyksiä merialueiden suunnittelulle.

Pohjanlahden tulevaisuutta ja lyhyen aikavälin ajankohtaisia kysymyksiä pohdittiin yhdessä sidosryhmien ja hankkeen tutkijoiden kanssa. SmartSea-hankkeen työpajassa 2.3.2021 keskusteluissa keskityttiin tuulivoimaan, vesiviljelyyn, mereisiin suojelualueisiin, merenpohjan mineraalivarojen hyödyntämiseen ja turismiin. Nämä sinisen kasvun alat on aiemmin tunnistettu tärkeiksi Pohjanlahden tulevaisuuden kannalta. Työpaja perustui yhteiskehittämiseen olennaisten kysymysten ja ratkaisuaihioiden tunnistamiseksi. Poikkitieteelliset pohdinnat yhdessä sidosryhmien kanssa auttoivat kiteyttämään tärkeitä jatkoaskelia ja haastavat tutkimusta selvittämään tapoja välttää eri intressien välisiä ristiriitoja ja rakentamaan tietopohjaa tuleville, osin väistämättömille muutospoluille.

Yksi johtopäätös oli, ettei tarkastelua voi rajata pelkästään merialueisiin. Ratkaisuissa tulee ottaa huomioon kytkennät maa- ja merialueiden välillä, kun esimerkiksi haetaan keinoja vähentää ravinnekuormitusta ja samalla ilmastoystävällistä ruuantuotantoa. Pelkkä merten aluesuunnittelun rahkeet eivät oikein nykyisellään riitä, koska myös maalla tapahtuvaa toimintaa tulee tarkastella. Vastaavia kysymyksiä ja haasteita nousee esiin, kun pyritään laajentamaan tuulivoiman tuotantoa merkittävästi Pohjanlahden alueella. Yhteenveto työpajasta on julkaistu SmartSean nettisivuilla. Se toimii yhdessä SmartSea-hankkeen laajan tieteellisen julkaisutoiminnan kanssa 8.6.2021 pidettävän loppuseminaarin tausta-aineistona.

SmartSea-hankkeen ja siihen liittyvissä hankkeissa on tarkennettu ymmärrystä monista tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja tuotettua perustietoa, joka on erittäin arvokasta, kun valmistellaan ja tehdään kauaskantoisia Pohjanlahden tilaan vaikuttavia päätöksiä. Mutta koska tuleva kehitys on aina epävarmaa, päätöksiin joudutaan myös palaamaan. Olennaista on varmistaa, että SmartSea-hankkeen jälkeen toteutuneiden päätösten seurauksia myös analysoidaan, jotta voitaisiin oppia, mitä aidosti kestävät ratkaisut tarkoittavat käytännössä.     

Pohjanlahti kestävän kehityksen alueena (SmartSea) -hanke kuuluu Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI), joka on yksi kolmesta ensimmäisestä strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmasta. Hankkeen rahoituskausi oli 2015–2021.