Lainsäädäntö vaikuttaa kaikkiin eläviin olentoihin, ja lakeja valmistellaan monenlaisen, mutta ei riittävän monipuolisen tiedon varassa. Sidosryhmien kuuleminen on ollut pitkään yksi tärkeä tapa tuottaa tietoa, mutta Suomessa kuulluksi tulevat etenkin tahot, jotka ovat tottuneita toimimaan yhteiskunnallisina vaikuttajina.

Lainvalmistelussa tulisi myös arvioida etukäteen säädösehdotusten vaikutuksia, mutta niitä koskevissa käytännöissä korostuvat määrällinen tieto ja taloudelliset näkökohdat. Laadulliset arviot jäävät tyypillisesti yleisen tason oletuksiksi vaikkapa siitä, että uudistus parantaa oikeusturvaa tai edistää yhdenvertaisuutta.

Lakien valmisteluun osallistuvilla tulisi olla kyky tavoittaa tietoa, joka auttaa tuottamaan tavoiteltuja vaikutuksia ilman odottamattomia haittoja. Nykyinen lainvalmistelukulttuuri ei tue tätä parhaalla mahdollisella tavalla. Lakien vaikutukset koetaan arjessa eikä numeroina, ja arkeen kohdistuvien vaikutusten arviointi on vähäistä. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että epärealistisiin lähtökohtiin perustuvat lait aiheuttavat sääntelyn kohteille helposti odottamattomia haittoja. Riski on erityisen suuri niille, joilla on heikosti keinoja tuottaa tietoa lainvalmistelua varten. Usein heiltä ei myöskään kysytä. Kutsumme heitä hiljaisiksi toimijoiksi; muut puhuvat heistä tai heidän puolestaan.

Hiljaiset toimijat jännitteisten intressien kohteina

Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin: riittämättömästä tietoperustasta osallistaviin ratkaisuihin (SILE) -hankkeessa tutkitaan niiden hiljaisten toimijoiden asemaa, joihin kohdistuu voimallista sääntelyä, ja joiden asema nostattaa helposti moraalisia jännitteitä. Näiden toimijoiden käyttäytymisen tai elinolojen nähdään usein aiheuttavan riskejä heille itselleen, muille tai yhteiskunnalle. Hiljaisiin kohdistuu siksi erityistä suojelua ja kontrollia ja usein myös taloudellisia intressejä. He saattavat kamppailla mielenterveyshäiriöiden, riippuvuuksien tai haitallisen kuluttamisen kanssa, tai he saattavat olla vankeja tai vailla kansalaisuutta. Myös eläimet huomioidaan hankkeen tutkimuksessa, ja keskustelu eläinten hyvinvoinnista sekä tieto eläinten kyvystä tuntea kipua ja kärsimystä onkin lisääntynyt viime vuosina.

Jotta voidaan ymmärtää lakien vaikutuksia arkeen, tarvitaan tietoa paitsi hiljaisten toimijoiden erityisoloista myös vaikutuksia tuottavista prosesseista. Onko esimerkiksi lain toimeenpanoon varattu riittävästi resursseja, entä toimivatko organisaatiokulttuurit, tietojärjestelmät ja viranomaisten yhteistyökäytännöt tarkoituksenmukaisesti? SILE-hankkeen tutkimuskysymykset ovat seuraavat:

1. Miten hiljaisten toimijoiden asema, hyvinvointi ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä: a) millaista tietoa arvostetaan, b) kuka edustaa hiljaisia toimijoita ja millaisella tiedolla, c) kuinka eri intressien väliset jännitteet ilmenevät ja kuinka niitä ratkotaan?
2. Miten laeilla säädetyt tuen ja kontrollin muodot vaikuttavat hiljaisiin toimijoihin ja millaisten prosessien kautta vaikutukset muotoutuvat; aiheutuuko laeista tarkoittamattomia haittoja?
3. Mikä on Covid 19 -pandemian merkitys hiljaisia toimijoita koskevan lainsäädännön valmistelussa tai vaikutusten muotoutumisessa?

Hanke kiinnittyy myös keskusteluun siitä, millaisen tiedon varaan yhteiskunnallisia päätöksiä ylipäänsä tulisi tehdä. Kahtena logiikaltaan poikkeavana trendinä on alati lisääntyvä datakeskeisyys sekä algoritmit ja toisaalta osallistaminen.

Kuulemisesta keskusteluun ja yhteistyöhön

SILE haastaa tyypillisen näyttöön perustuvan politiikan, joka perustuu asiantuntijoiden ja tieteen tuottamaan tietoon, ja korostaa asianosaisten osallistumista asemasta ​​riippumatta. Lainlaatijalla on perustuslain (14 §) mukainen vaatimus edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Myös oikeusministeriön julkaisemassa säädösvalmistelun kuulemisoppaassa korostuu kansalaisen kuuleminen, mutta laaja-alaiseen kuulemiseen on huonosti välineitä. Kuinka siis valitsemme keitä kuullaan ja miten, jotta kaikki relevantit tahot ja näkökulmat tulisivat otetuksi huomioon? Kuuleminen kannattaa hiljaisten yhteydessä ymmärtää kuulluksi tulemisena – ja keskusteluna. Tällöin on tärkeä osata kääntää tulevan lain tuoma muutos arjen kielelle ja tiedostaa moninaisuus hiljaisten ryhmien välillä ja sisällä.

SILE tuottaa yhteistyökumppaneiden kanssa paitsi uutta tietoa myös uusia toimintatapoja vastuullisen lainvalmistelun edistämiseksi. Osallistavia menetelmiä suunnataan erityisesti hiljaisille toimijoille, heitä läheisesti edustaville sekä hiljaisiin kohdistuvan lainsäädännön toimeenpanijoille. Tavoitteena on parantaa eri osapuolten ymmärrystä monipuolisen tiedon merkityksestä koskien hiljaisten toimijoiden asemaa. Hankkeen käynnistysseminaarissa 17.3.2021 oli ilmeistä, että ilmassa on selviä muutoksen merkkejä. Seminaariin osallistuneet keskeiset viranomaistahot sekä järjestötoimijat olivat hyvin yksimielisiä tavoitteiden tärkeydestä ja valmiita tekemään töitä tavoitteiden toteutumiseksi.

SILE-hankkeessa on mukana tutkijoita yhteiskuntatietieteen (sosiologia, sosiaalityö, politiikan tutkimus), oikeustieteen (oikeussosiologia ja julkisoikeus), eläinlääketieteen (eläinten hyvinvointitutkimus) ja tietotekniikan aloilta. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana Helsingin, Turun ja Lapin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Frisky & Anjoy Oy.