Digitalisaatio lukemattomine ulottuvuuksineen on nopeasti kehittynyt elämämme välttämättömäksi osaksi työpaikoilla, koulutuksessa, vapaa-ajalla. Tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta onkin itsestään selvää, että vain monitieteinen ote mahdollistaa tällaisen ilmiökentän pätevän haltuunoton. Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelman “Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat” (2016-2019) yhteydessä toimiva, professori Anne Kovalaisen johtama tutkimushanke SWiPE (“Fiksu työ alustatalouden aikakaudella”) on saattanut hedelmälliseen yhteistyöhön mm. sosiaalipsykologeja Työterveyslaitoksesta, ekonomisteja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sekä sosiologeja Turun Kauppakorkeakoulusta.

Digitaaliset alustat ovat kuin “turboahdettuja” virtuaalisia toreja, kaikenlaisen inhimillisen vuorovaikutuksen tehokkaita mahdollistajia. Elämän tai talouden muuttaminen kokonaan digitaaliseksi on toki hankalaa, ja talouden kokonaisvolyymin näkökulmasta varsinainen digialustamurros esimerkiksi yritystoiminnassa – erityisesti pk-yrityksissä – kuuluu Suomessa vielä tulevaisuuteen. Silti meilläkin on jo nuoria korkeasti koulutettuja ihmisiä jotka myyvät osaamistaan netissä tehtävään työhön globaalilla upwork-alustalla, eikä suomalaisen peliteollisuuden menestystarina olisi tietenkään ollut mahdollinen ilman digialustoja.

Ratkaisuhakuisena hankkeena SWiPE on mm. tutkinut, kuinka kansalaisia tulisi opastaa digitalisoituviin sosiaali- ja terveyspalveluihin; miten työntekijän hyvinvointia voidaan edistää työelämän nopeissa murroksissa; kuinka ammatillinen koulutus joustavoituu oppilaitosten ja yritysten rajapinnassa; miten kirurgia muuttuu kun robotit alkavat osallistua operaatioihin. Haasteet, mahdollisuudet ja uhat nousevat usein esiin monimutkaisina, ja digitalisaation yleisesti tarkoittama valtava tehostaminen/nopeuttaminen tuottaa myös selkeitä haittoja ja riskitekijöitä. Esimerkiksi nk. sähköpostiorjuudelle antavat sisältöä ne SWiPEn tutkimustulokset, joiden mukaan valtaosa suomalaisista asiantuntijatyön tekijöistä kokee, että heidän pitää olla aina tavoitettavissa työasioissa.

Mutta jos robotit pystyvät jo nyt viemään tehtäviä kirurgeilta, niin miten tulevaisuudessa käy vähemmän koulutusta vaativille aloille? Nettovaikutuksen, so. tuleeko digitalisaatio enemmän hävittämään vai lisäämään työpaikkoja, ennustaminen on hankalaa. Monet työtehtävät eittämättä katoavat, mutta uudenlaiset toimeentulon ja yritystoiminnan mahdollisuudet toisaalta kasvavat jatkuvasti. Notkean ja innovatiivisen digitalouden edistäminen sekä kaikkien kansalaisten kohtuullisen elintason turvaaminen asettuvatkin aidoiksi haasteiksi etenkin poliittisille päättäjille. Varovaista tulevaisuusoptimismia jokainen voi silti omaksua SWiPEn toteuttamasta kyselystä, jossa suomalaiset korkeakoulutetut näkevät oman tulevaisuutensa digityön maailmassa huomattavan valoisana.

Aktiivisella julkaisutoiminnallaan sekä tiiviillä vuorovaikutussuhteillaan yrityskenttään, poliittisiin päättäjiin, virkamieskuntaan, mediaan ja kansalaisjärjestöihin SWiPE on osoittanut monitieteisen tutkimuksen voiman. SWiPEn toiminnasta kertoo tarkemmin http://www.smartworkresearch.fi. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi päätösseminaariimme, joka toteutetaan kansainvälisen WORK2019-konferenssin yhteydessä Helsingissä 14.–16.8. 2019!

Kirjoittaja:

Dosentti Seppo Poutanen on SWiPE-osahankkeen johtaja ja toimii syyslukukauden 2018 vierailevana tutkijana Harvardin yliopistossa.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.