WIP: Tulo- ja varallisuuserojen kehitys Suomessa viime vuosikymmeninä

28.9.2020

Kalevi Sorsa -säätiön elokuussa julkaisemassa Eriarvoisuuden tila 2020 -raportissa luodaan katsaus sosioekonomiseen eriarvoisuuteen, rasismiin ja syrjintään Suomessa tuoreimpien tilastojen ja aineistojen valossa. Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka (WIP) -hankkeen Matti Tuomala ja Marja Riihelä pohtivat Suomen viime vuosikymmeninä kasvaneita tulo- ja varallisuuseroja. Kirjoitus pohjautuu raportin ensimmäiseen lukuun.

Tuloerot ovat kasvaneet eri mittareilla mitattuna 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti ja pienen notkahduksen jälkeen jääneet talouden taantuman aikana uudelle korkeammalle tasolle. Aivan viime vuosina tuloerot ja erityisesti ylimmät tulo-osuudet ovat lähteneet taas kasvuun. Varallisuuserot ovat jatkaneet kasvua myös taantuman aikana. Tuloeroja mitataan eri ajankohtien välillä lähes aina suhteellisella Gini-kertoimella. Se kuitenkin asettaa pienen painon muutoksiin ylimmissä tuloissa. Suomessa suurimmat muutokset viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana ovat tapahtuneet juuri ylimmissä tuloissa. Lisäksi Gini-kertoimessa on muita heikkouksia. Tästä syystä arvioimme artikkelissamme Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020-raportissa myös tuloerokehitystä yhteenvetomitoilla, joita aihepiirin tutkimus suosittaa. Arvioimme tuloeroja myös absoluuttisina eroina. Näin mitattuna tuloerot ovat kasvaneet vieläkin voimakkaammin.

Edelleen arvioimme tuloerokehitystä vuositulojen lisäksi viiden vuoden keskiarvotuloihin perustuvilla mitoilla, jolloin voitiin ottaa paremmin huomioon voimakkaasti vaihtelevien tuloerien kuten myyntivoittojen vaikutus tuloeroihin. Myös näin arvioitu tuloerokehitys vahvistaa tuloerojen kasvaneen yhtäjaksoisesti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle asti. Lisäksi aiemman tutkimuksemme perusteella tiedämme, että pysyvyys sekä ylimmissä että alimmissa tuloryhmissä on sitkistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. 1990-luvulta lähtien tuloerokehityksessä on ilmennyt vahvistuvaa polarisoitumista molempiin suuntiin mediaanitulosta. Ylimpien tuloryhmien kasvattaessa osuuttaan kokonaistuloista alimmat ja keskituloiset ryhmät ovat menettäneet osuuttaan.

Taloudellisten erojen mittaamisessa eri mittareilla on tärkeää tietää, kuinka kattavasti meillä on tietoa tuloista ja varallisuudesta. Tilastokeskuksen tulonjakoaineistossa ei ole tietoa yritysten ja erityisesti holding-yhtiöiden sisään jäävästä tulosta ja sen kehityksestä, joten emme tiedä, miten yrityksen tulo on kohdistunut sen omistajille. Erityisesti tämä koskee tuloerokehitystä viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalta. Esimerkiksi finanssikriisin jälkeen havaittu varallisuuserojen kasvu johtuu pitkälti listaamattomien yritysten nettovarallisuuden kasvusta, joka jää tulonjakoaineistoista huomioimatta. Eivätkä myöskään ns. vakuutuskuorissa kertyvät tulot (kuten osingot ja myyntivoitot) näy tulonjakoaineistossa. Ne näkyvät vasta kun tuloja nostetaan näistä sopimuksista. Lisäksi laittomasti piilotetuista tuloista (veronkierto) ei ole tietoa. Näin ollen on selvää, että artikkelissamme Tilastokeskuksen aineistoon perustuvien tuloeromittojen arvot ja ylimmän yhden prosentin ja varsinkin ylimmän promillen tulo-osuudet ovat aliarvioita. Varallisuuserot ovat myös puuttuvien varojen vuoksi aliarvioita.

Kirjoittajat: Matti Tuomala, konsortion johtaja ja Marja Riihelä, tutkija, WIP-hanke

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?