Strategisen tutkimuksen hankkeiden tutkijoiden yhteinen ponnistus: monitieteinen lausunto tulevaisuusvaliokunnalle koronapandemian vaikutuksista

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta lähetti huhtikuun 2020 alussa strategisen tutkimuksen vastuualueen kautta strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamille hankkeille ja niiden tutkijoille lausuntopyynnön seitsemään laajaan, koronapandemiaan liittyvään kysymykseen:

1. Miten koronapandemia vaikuttaa käsityksiin kansallisesta varautumisesta, sekä kriisinajan ruokahuollon ja kotimaisen ruoantuotannon merkitysestä ylipäätään
2. Mihin keskittäminen vs. hajauttaminen eduista ja haitoista käytäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin koronapandemia suorimmin vaikuttaa? Vaikuttaako epidemia kaupungistumisen megatrendiin?
3. Mitä uusia rakenteita tai käytäntöjä ”pakollinen etätyö” on vakiinnuttamassa? Väheneekö työn tai muun toiminnan paikkasidonnaisuus epidemian myötä
4. Teknologian avulla on mahdollista estää esimerkiksi epidemian kehittymistä pandemiaksi. Monet Aasian maat ovat tässä valinneet Euroopasta poikkeavan linjan. Mitä teknologisia keinoja epidemian hallitsemiseen on käytetty? Missä määrin samojen keinojen käyttö olisi mahdollista Suomessa? Mitä näkökohtia päättäjien tulisi huomioida, kun pohditaan teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä koronapandemian esiin nostamien sosiaali- ja terveysalan haasteiden ratkaisemisessa?
5. Millaisia heikkoja kohtia korona on osoittanut esimerkiksi huoltovarmuudessamme, päätöksentekojärjestelmässämme ja terveydenhuoltojärjestelmässämme? Mitä voimme jatkossa tehdä paremmin?
6. Minkälaisia käyttäytymismuutoksia tämä virus voi aiheuttaa ihmisissä globaalilla tasolla? Häviävätkö käteinen, kättelyt, lisääntyvätkö etäkokoukset, jne.?
7. Millä keinoin yhteiskunnallista resilienssiä eli kriiseihin liittyvää sieto- ja sopeutumiskykyä voitaisiin ymmärtää ja kasvattaa?

Yleensä lausuntoja pyydetään organisaatioilta tai yksittäisiltä asiantuntijoilta. Tämä lausunto syntyi uudenlaisena strategisen tutkimuksen hankkeiden tutkijoiden yhteisenä ponnistuksena, jossa tutkijat ja strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat työstivät vastauksia yhdessä kirjoittamalla. Koronatilanteen polttava ajankohtaisuus asetti prosessille myös tavallista tiukemman aikataulun.

• Tutustu strategisen tutkimuksen hankkeiden tutkijoiden ja ohjelmajohtajien yhteiseen lausuntoon (pdf)

Lausunto tehtiin verkostomaisena prosessina, jota koordinoitiin strategisen tutkimuksen vastuualueelta. Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat kutsuivat hankkeiden tutkijat mukaan yhteiskirjoittamaan vastauksia. Ohjelmajohtajien johdolla lausunnon kirjoittamiseen osallistui yli 50 tutkijaa strategisen tutkimuksen ohjelmien 25:stä hankkeesta. Lausunnon kirjoittajat ovat jopa 30 eri alalta, kuten elintarviketieteistä, liiketaloustieteistä, sukupuolentutkimuksesta ja sosiaalitieteistä.

Strategisessa tutkimuksessa vastattiin ensimmäistä kertaan tietopyyntöön näin laajalla ja mittavalla ohjelma- ja hankerajat ylittävällä yhteistyöllä. Moni- ja poikkitieteisellä lähestymistavalla tulevaisuusvaliokunnan esittämiin kysymyksiin pystyttiin vastaamaan kattavasti eri tieteenalojen näkökulmista. Lopputuloksena on vaikuttava tietopaketti, joka tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tulevaisuusvaliokunnasta saamamme palautteen perusteella tällainen uudenlainen, kokoavaa tietoa päätöksentekijöille välittävä lausuntomuoto, on juuri sellaista tietotukea, jota päättäjät kaipaavat.

Prosessi osoitti, että laaja-alaista yhteistyötä asiantuntijoiden kesken voidaan tehdä nopeallakin aikataululla. Se edellyttää kuitenkin selkeää prosessia ja koordinaatiota sekä ohjelmajohtajien ja tutkijoiden vahvaa sitoutuneisuutta yhteistyöhön. Tulevaisuudessa tällainen toimintatapa saattaa hyvinkin yleistyä, sillä päätöksentekijät tarvitsevat tutkimustietoon perustuvaa kokonaisnäkemystä, eikä sellaista  voida tuottaa muuten kuin yhdessä, tiederajat ylittäen.

Tulevaisuusvaliokunta on omassa lausunnossaan [1] kiitellyt hankkeita ja ohjelmajohtajia hyvästä yhteis- ja kehitystyöstä. Valiokunnan mukaan erityisen aktiivisia tutkimustiedon vaikuttavuuden kehittämisessä ovat olleet juuri STN:n rahoittamien ohjelmien ohjelmajohtajat ja hankkeiden tutkijat, jotka ovat yhteistyössä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueen ja tulevaisuusvaliokunnan kanssa etsineet parasta mahdollista tapaa ja ajankohtaa uusimman tiedon välittämiseen valiokunnalle.

Tulevaisuusvaliokunnan pöytäkirjan ja muiden tahojen antamat asiantuntijalausunnot löydät tulevaisuusvaliokunnan sivuilta.

Tulevaisuusvaliokunta julkaisi 23.6.2020 oman raporttinsa koronapandemian seurauksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, raportti ja tiedote on luettavissa eduskunnan sivuilta.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapojen kehittäminen jatkuu

Olemme iloisia, että saimme välittää tutkimusta tällaisella yhteiskehittämisellä juuri tulevaisuusvaliokunnalle päätöksenteon tueksi. Heidän kanssaan olemme aikaisemminkin kokeilleet menestyksekkäästi uudenlaisia kuulemisen ja kootun asiantuntijatiedon esittämisen tapoja.

Tulevaisuusvaliokunnan avoimessa kuulemisessa joulukuussa 2019 ohjelmajohtajat esittivät  hankkeiden tutkijoiden tuloksiin perustuvia tulevaisuusskenaarioita Suomesta vuonna 2030. Tallenteen 11.12.2019 järjestetystä kuulemistilaisuudesta voi katsoa eduskunnan sivuilta. Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajien puheenvuorot löytyvät myös omina kokonaisuuksinaan Suomen Akatemian YouTube-kanavan soittolistalta.

Vuoden 2019 joulukuun avoimen kuulemisen lisäksi strategisen tutkimuksen neuvoston antoi tulevaisuusvaliokunnalle syksyllä 2019 myös lausunnon, joka käsitteli Agenda2030-tavoitteisiin liittyviä hankkeita. Tähän lausuntoon voi tutustua strategisen tutkimuksen vastuualueen Joona Lehtomäen ja Kyösti Husson kirjoittamassa blogissa.

Lähteet:
[1] Valiokunnan lausunto TuVL 3/2020 vp─ O 35/2020 vp. "Hyviä esimerkkejä siitä, miten tulevaisuusvaliokunta on edistänyt tiedonsaantiaan".

Kirjoittajat: Milja Saari, Helen Metsä ja Heidi Wirkkala, strategisen tutkimuksen vastuualue